Ensimmäinen blogimerkintä
Jussin blogi - 10.06.2008 16:55
Jussi Saramo
Monien porvoolaisten tapaan kävin töissä Helsingissä Porvoosta käsin. Kun nousevat korot kannustivat muuttamaan edullisempaan asuntoon, aloin harkitsemaan muuttamista lähemmäksi työpaikkaa. Seitsemän vuoden edestakaisen matkustelun jälkeen ajatus lyhyistä työmatkoista alkoi tuntua järkevältä.
Ystäväni ja tuttuni eivät olleet uskoa korviaan kun kerroin muuttavani Vantaalle. Olin nimittäin kehunut Porvoota kaikille siinä määrin että minut tunnettiin melkoisena kotiseutupatrioottina. Minun jutuissani Porvoossa paistoi kuulemma aina aurinko ja kaikki oli paljon paremmin kuin muualla.
Ehkäpä saatoin joskus hieman liioitella kun kehuin Porvoon kauneutta ulkopuolisille, mutta kyllä Porvoo on aivan poikkeuksellinen kaupunki. Kauniita merimaisemia löytää muualtakin rannikolta, mutta jokimaisema etenkin vanhan kaupungin kohdalla on aivan omaa luokkaansa. Porvoolla on oma identiteetti ja komea historia, mutta tänä päivänä korostuu tietysti sen läheisyys Helsinkiin. Ei olekaan ihme, että moni pääkaupunkiseutulainen valitsee toisin kuin minä, ja muuttaa Porvooseen pidemmästä työmatkasta huolimatta.
Juuri Porvooseen muualta muuttavat olivat osasyyllisiä minunkin lähdössäni. Ei siksi että heissä olisi jotain vikaa, vaan siksi, että kun niin moni haluaa asua Porvoossa, nousevat asuntojen hinnat kohtuuttoman paljon. Porvoo, ja koko Itä-Uusimaa on ollut valtakunnallista huippua asuntojen viime vuosien hintakehityksessä.
Löysin Vantaan Länsimäestä aivan mahtavalta paikalta asunnon. Parisataa metriä Mellunmäen metroon takaa nopean työmatkan. Asunto on hyväkuntoinen, ja kohtuullisen hyvien palvelujen äärellä. Siitä huolimatta asumiskustannukseni laskivat reilusti. Kun lisäksi työmatkakustannukset laskivat murto-osaan, tunnen itseni varakkaaksi. Porvoossa elin kädestä suuhun, nyt hieman alle suomalaisen keskipalkan olevat tuloni tuntuvat suorastaan ruhtinaallisilta.
Olen pitänyt jo vuosia blogia omilla kotisivuillani osoitteessa www.saramo.net. Siellä kirjoitan jatkossakin valtakunnan politiikasta ja isoista kansainvälisistä kysymyksistä. Tässä blogissa aion keskittyä minulle yhä rakkaan Porvoon asioihin. Taitaa kyllä mennä aika kauan, ennen kuin mielipiteet alkavat olla aidosti "ulkopuolisen" mielipiteitä. Sen verran syvällä porvoolaisessa politiikassa ja yhdistystoiminnassa olen ollut.
Tästä viikosta tulee haikea. Keskiviikkona menen viimeistä kertaa Porvoon kaupunginvaltuustoon, jossa sain olla mukana melkein kahdeksan vuotta. Torstaina on kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston kokous, jossa olen ollut mukana käsittelemässä itselleni tärkeitä asioita yhtä kauan. Kuluneet kaksi kautta olin Porvoon nuorin kaupunginvaltuutettu, toivottavasti tulevana syksynä nähdään nuorten esiinmarssi laajalla rintamalla ylitse puoluerajojen.
Kunnallispolitiikassa tarvitaan kaiken ikäisiä mutta Porvoossa nuoret ovat olleet poikkeuksellisen aliedustettuina. Aion kertoa blogissa myöhemmin, kuinka Porvoo on valitettavasti ollut monella tapaa jopa nuorisovihamielinen kaupunki, vaikka nuorisotoimen itsensä resurssit ovatkin olleet kohtuu hyvät.
Vaikka lähteminen on haikeaa, on se monin tavoin myös helppoa. Porvoon Salibandyseura jatkaa kasvamistaan, ja lajia voi harrastaa Auroralla ja "Hellbergin hallilla". Aika erilaista oli silloin kun Vanialan Maken ja muutamien muiden kanssa pyöritettiin PSS:ksi nimensä muuttanutta Gammelbackan Terää. Pahimman valmentajapulan aikana valmensin kolmea joukkuetta samaan aikaan. GamTen kautta sain kuitenkin upeita muistoja, ja sen aloittama junioreiden salibandybuumi kantaa nyt hedelmää, kun aikanaan tyttöjunioreiden sarjoissa mitaleita ottaneet porvoolaispelaajat nostivat seuran liigaan asti.
Porvoon nuorisoasunnoissa on uusi johto ja innokas porukka, joka kuitenkin saa tarvittavaa tukea Oksasen Jarilta joka on ollut mukana hommassa alusta asti. Huutava pula nuorisoasunnoista pienenee kun uusi kohde valmistuu. Puutsin tukiyhdistyksessä saan toimia puheenjohtajana vielä vuoden, mutta sen jälkeen sielläkin alkaa uudet tuulet. Monet vapaaehtoistyöt ovat vieneet kaiken vapaa-ajan, mutta kyllä ne ovat myös palkinneet. Porvoo on täynnä hienoja yhdistyksiä joihin voi mennä mukaan toimimaan ja joissa saa kokea monenlaisia elämyksiä.
Nyt lähden kaupunginhallituksen kehittämisjaoston kokoukseen suunnittelemaan Länsirannan tulevaisuutta. Sekin on viimeinen kokous laatuaan. Olen kuitenkin innoissani Länsirannasta, Porvoolla on upeat mahdollisuudet rakentaa keskustaan kaupunkilaisille aivan uusi olohuone.
