Sellon ampumarata Kamppulalaisen silmin
Gambulan raitti - 01.01.2010 12:35
Jorma Kiljunen
Nyt on lauottu asetta kuoleman sumu silmissä Espoossa ja muutama vuosi sitten Vantaa kauppakeskuksessa. Nämä surmat ovat tulleet muotiin, ei pelkästään koulusurmia ole listassa. Mitä suurempi keskus, sitä helpompi löytää uhrit, sen helpompi on paeta paikalta ja sitä paremmin tulee nimi esiin.
Parempi on elää Gammelbackassa, sillä tänne eivät mielenhäiriöiset halua mennä. Pienessä ostarissa on useinmiten niin vähän ihmisiä, ettei niitä ehdi tähtäämään. Kaikki ovat hyvin tuttuja, ettei vähäpäinen uskalla ampua saman kerroksen rouvaa. Bussien aikataulut ovat yhä harvemmassa ja kaupunkiin on pitkä matka juosten.
Nyt Espoon ampuja oli Ibrahim, mutta se olisi ihan sama, jos se olisi ollut Lauri tai Gustaf. Tämä on yhteiskunnan heikkoa johtamista, kun rahat vähenevät sosiaalihuollosta ja vähistä ihmisistä paahdetaan loputkin pois. Eihän Kellokoskikaan ole enää hyvä paikka asua, kun siellä oli ennen eroteltu hullut ja selväjärkiset seinällä toisistaan. Nyt ne kävelevät meidän joukossamme, silmät auki ja tasapuolisesti kaikkiin.
Kuten aina, ihmiset ja kulttuurit on seottava maailmanlaajuisesti. Jo historiasta näkyy hyvin kaikki sukurutsaus paikkakunnat. Siellä on vähäjärkisyyden ja perinnöllisten sairauksien runsas lisääntyminen. Ennen ei tarvittu ulkomaalaisia, vaan jo toisen kylän asukkaat olivat listalla. ”Omasta kylästä naidaan. Jos tänne eksyy muualta mies, niin otetaan heinäseipäät ja ajetaan pois”.
Tämä tapahtuma varmaan alkaa rajoittamaan suurten ostoskeskusten nousua. ”Jos haluat selvitä hengissä, muuta Gammelbackaan” on tulevaisuuden tunnuslause. Ensin olivat koulut, nyt ostoskeskukset, mitä mahtaa olla tulevaisuudessa? Onneksi mielenhäiriöset ovat sen verran tyhmiä, etteivät osaa muuta kuin matkia toisia.
