Aiheittain » Ajankohtaista » sotilas-ja siviilipalvelu
sotilas-ja siviilipalvelu
Jos tosiaan kävisi niin,että sotilas-ja siviilipalveluksia yhdistettäisi edes hiukkasen,niin aivan varmasti myös täydellinen (siis sivareidenkin)totaalikieltäytyminen(myös siviilipalveluksesta)lisääntyisi huomattavasti.Eikö vankilat ole kuulemma jo täysiä.Antakaa näiden asioiden olla juuri niinkuin ne nyt ovat,niin säästytään vankiloiden "turhalta"täyttymiseltä.
Juu ei tarvitse yhdistää... Kunnon asevelvollisuus pitää saada ehdottomasti takaisin , ei mitään siviilipalvelusmahdollisuutta ollenkaan . Kieltäytyjiltä kansalaisoikeudet pois.
Ei tämänpäivän armeija tarvitsekaan enään kaikkia nuoria miehenalkuja.Se tarvitsee vain ne terveet ja motivoidut yksilöt.Nykyarmeija tarvitsee ohjuksia,satelliittitietoja maaleista sekä paljon teknologiaa.Lökäkäpöksyt,huumehörhöt ja sängynkastelijat turhauttavat koko laitosta.Sinänsähän on vahinko että suuri osa nuorista jää vailla sitä viimeistäkin kasvatusta jolla pärjäisi elämässä.Hyviin työpaikkoihin pyrkijöiltä tullaan edelleenkin kysymään,tuliko armeija käyty ja miksi ei?Ja jossain vaiheessa vasemmistopoliitikot keksivät sitten että armeija edistää nuorten epätasa-arvoisuutta.
Väiskiltä oiva kannanotto: "Mitä lökäpöksyt ym. tekevät miesten koulussa"?
Yrittäjinä ja työpaikoilla on johto- ja esimiestehtävissä useinkin reservinupseereja, heillä on se kokemus, että hyvin käyty intti on meriittiä ja näinhän useinkin on. Ja kyllähän armeijassa kaikki lähtevät samalta viivalta, koulutuksen edetessä valikoituvat jyvät akanoista.
Vaikka en ole sivariaatteen kannattaja ja niin kuin Väiskikin tuossa edellä toteaa, että lökäpöksyt, huumehörhöt ja sängynkastelijat turhauttavat laitosta, kannattaisin kuitenkin paluuta, jossa kaikki aloittaisivat armeijan kasarmioloissa.
Kasarmioloissa siihen entiseen systeemiin, jossa joukkoyksiköiden esikuntakomppanioissa palvelivat niin B-miehet kuin ei aseelliseen palvelukseen sopivat. Entisessä systeemissä he palvelivat varuskunnissa esikunnassa,huoltotehtävissä, keittiöllä, varusvarastoissa, lähetteinä, kirjureina jne. Ja homma pyöri. Tulee kuitenkin väkisinkin mieleen, kuinkahan ko. palvelut toimisivat kriisiaikana, kun "ulkoistettu palvelu" hoitaisi muonan " sotatoimialueelle". Ja tämä muonahan pitäisi toimittaa valmispakkauksissa tehtailta suoraan sotivalle joukolle.
Summa summarum. Terve kasarmielämä lauantaisaunahölkkineen tekisi terää näille lökäpöksyille. Pitäisi vielä herätäkin aamulla aikaisin ja sopeutua isompaan joukkoon. Eikä olisi vapaus mennä ja tulla niin kuin itse huvittaa. Putkaa ja poistumiskieltoa rapsahtaisi luvattomasta poistumisesta ja lomien ylityksestä.
Tuhannen taalan kysymys onkin kuinka mukavuudenhaluiset ja löysät "maailmanparantajat" muka saataisiin pysymään ruodussa ja tottumaan kuriin ja fyysiseen rääkkiin?
Motivoimalla, rangaistuksilla vai jollakin muulla keinolla?
1. JK PORPR, jääkärikoulutuskin tarvitsee myös jatkuvaa kannustusta läheisiltä, ja hyvän ryhmähengen tsemppaamista.
Ihan itsekseen tyhjästä eivät tule erkoisjoukkojenkaan kiitettävät arvosanat. On oltava jääkärilläkin jokin uskottava kiintopiste johon tähtää, jotta sille laatupohjalle voi systemaattisesti kuvioitaan rakentaa.
Olet res yliv oikeassa siinä, että myös B-miehiä tarvitaan.Kaikkkia tarvitaan.Voipi olla kuitenkin niin ettei nykynuoriso pysty henkisesti hyväksymään B-mies titteliä niin kuin ennen.Palvelin itse 60-luvulla.Ei tullut mieleenkään että ihmisissä olisi ollut mitään inhimmillistä eroa, oliko A tai B.Minusta vain tuntuu että nykyään kaikki samaistaa itsensä Bill Gatesiin tai Elton Johniin, ja kun valkenee ettei naapurin kissakaan kiinnitä mitään huomiota naamakoruista ,pitkästä parrasta tai lökäpöksyistä huolimatta, niin sitä julistaudutaan syrjäytyneeksi,eli loppuiän yhteiskunnan syöteiksi.
Olin 40 vuotta sitten Savon Prikaatissa. Nuorempi sotamies Kivelä pyysi luutnantti Simpuralta (nimi ei muutettu) lomaa osallistuakseen kotiseudullaan hiihtokilpailuihin. Käytiin seuraava keskustelu:
- Jumalauta Kivelä! Te olette B-mies ja pyydätte lomaa hiihtokilpailuihin.
- Herra luutnantti. Olen vain armeijassa B-mies, en siviilissä.
Loma myönnettiin.
1.JK PORPR aamukeskustelu vessassa.
-Eksä pese hampaitas ollenkaan?
-En (Hörppää samalla mukista joka-aamuisen c-poreensa.)
-Mutta täytyyhän ne pestä...säännöt sanovat , että täytyy.
-Voihan ne hampaat pestä ihan milloin vain, vaikka iltapäivällä.
Oletko Anne Kilpeläinen ollut nuorten jääkäreitten kanssa yhtäaikaa vessassa Porin Prikaatin 1. jääkärikomppaniassa? No, reippaita nuoria naisiahan on nykyään intissä. Eikös ne pian ensimmäiset naisupseeritkin olla majurin arvossa? Kapteeneita ja yliluutnantteja jo onkin.
Hyvä yliv res.
Vitsi vitsi.
En ole nuori, enkä ole käynyt edes armeijaa, puhumattakaan Porin Prikaatista. Unissakävelyä on joskus nuorena ollut, mutta nyt en eksyisi unissanikaan 1. JK:n vessaan. Sivukorvalla kuulin vain bussissa hassuja juttuja.
Jos olisin nyt nuori, niin kävisin toki mielelläni armeijan. Hiihdin ja juoksin nuorena nimittäin melko hyvin.
Kaikki kunnia Puolustusvoimien nuorille miehille ja naisille, ja paljon voimia tuleviin koitoksiin.
Se on kumma kun sanotaan, että armeijassa kasvaa mieheksi. Eikö sitä muuten muka sitten? Varmasti joillekin se voi tehdä hyvää jos äiti on aina aiemmin laittanut ruuan ja kuorinut perunat ja silittänyt housut, mutta sitten on taas toisia jotka osaavat hoitaa omat asiansa, itsenäisiä nuoria miehiä.
Lökähousuja, hippejä, pitkätukkaisia hevareita.. ihmisiä löytyy joka lähtöön, ja myös syitä miksi valitsee juuri sen tiensä, meni sitten siviilipalvelukseen tai armeijaan.
Se, että valitsee siviilipalveluksen, ei tee ihmisestä yhtään huonompaa ihmistä, kuin se joka armeijan valitsee.
Yhden naisen näkökulma;
Ilmanmuuta kaikki ihmiset ovat arvokkaita. Suomalaiset on pieni ja harvalukuinen kansa, joten Suomella on oltava oma armeija, jotta vaaran uhatessa se voi puolustautua. Ei ole olemassa ketään tämänpäivän "Hiramia", joka tulisi ja pyyteettömästi rakentaisi sortuneen ja hajotetun "Suomitemppelin".
On varmasti ihmisiä, jotka oppivat kurinalaisuutta ilman armeijaakin, mutta armeija on kuitenkin se takuuvarma kasvattaja.
Me elämme maailmassa, jossa on vaikea tarkkaan ennakoida muuttuvaa turvallisuutta, joten on hyvä, että armeija on kokoajan valmiina ja terveenä olemassa.
Osittainen yhdistäminen kuulostaa oikeastaan ihan hyvältä. Nyt sivari ja intti on jaettu turhan jyrkästi ja luo usein turhan syvän kuilun valintojen välillä ja luo sellaisen "me ja nuo" -asetelman (enimmäkseen kait hieman vanhemman väestön silmissä). Ehkä se hälvenisi hieman jos olisi jonkin verran yhteistä koulutusta. Aluksi olisi toki inttilästen puolesta herjaamista, mutta vuosien mittaan asia luistaisi luonnollisemmin.
Onneksi on nykynuorien asenne aika lailla että ei ole niin väliä teetkö sivarin vai intin. Terve asenne ja jopa myös Venäläiset voivat tehdä sivarin. Maailma ja asenteet muuttuvat.
Itse tein sivarin v. -98 Porvoon sairaalassa ja olen valinnastani ylpeä - en olisi tehnyt valintaani ellen olisi kokenut että se on moraalisesti oikein. Ja sanon että valintaani ei ollut helppo tehdä, sillä isosisäni kaatui jatkosodassa, toinen oli sotainvalidi ja mummi toimi rintamalottana. Joten ironisesti voisi sanoa että olisin päässyt helpommalla käymällä intin.
Ja sinänsä mielenkiintoinen seikka on että (huom.) hyvätasoisessa työpaikassani on tiimin 5 miehestä vain 2 käynyt armeijan. Ainoa "haitta" on etten voi osallistua vähemmistön keskusteluun inttijutuista.
Mahdollisen kriisin aikana löytyy myös aseettomia tehtäviä ja jos homma menee siihen että joudun tarttumaan aseeseen, niin voin olla tyytyväinen että ainakin yritin tehdä osuuteni ihmiskunnan hyväksi - olla tappamatta lajitovereitani.
P.S. Arvostan kyllä esim. rauhanturvaajatyötä, mutta toivon että isot kansalliset armeijat olisivat pikku hiljaa historiaa. Ainakaan eivät omilla pojillani tule onneksi olemaan pakottavaa painetta käydä armeija - miten voisi kerta heidän isänsä on sivari?
Keskustelupalstalle ei voi toistaiseksi jättää uusia viestejä perjantain klo 16:n ja maanantain klo 8:n välisenä aikana.