Selvitys vai ei?

Itä- Uudenmaan päättäjät ja virkahenkilöstö ovat miettineet tai paraikaa pohtimassa oman kuntansa kantaa hallituksen esittämiin ehdotuksiin kuntaliitosselvittelyistä. Uudenmaan kunnille järjestettiin myös oma päivän mittainen kuulemistilaisuus Helsingissä, jossa kukin kunta sai neljän minuutin puheenvuorossaan tuoda esiin omia näkemyksiään hallituksen tekemään esitykseen.

Olin itse mukana kuuntelemassa 28 uusmaalaista kantaa. Puhujina oli niin kunnanjohtajia kuin -luottamushenkilöitä. Useassa puheenvuorossa tuli esille se, ettei kunnan virallista eli valtuuston käsittelemää näkemystä ollut kuulemisessa monellakaan antaa. Aikaa kun lausuntojen jättöön on annettu huhtikuun puoleenväliin asti. Toisin sanoen aikataulu on ollut tiukka , kun miettii asioiden virallisen käsittelyn etenemistä kunnassa – liiankin tiukka.

Toki kuulemistilaisuudessa tuli esille hyödyllisiäkin näkökantoja liitoselvitysehdotuksiin. Kun läntisen Uudenmaan järjestelyistä ei ole ollut aikaisemmin kovin hyvää kuvaa, tuli ainakin kattava tietopaketti lähialueen virityksistä, uusista suunnitelmista ja erityyppisistä yhteistyökuvioista. Koska kuitenkin virallisia päätöksiä ei kaikissa ollut tehty, jäi järjestetyn kuulemisen anti aika laihaksi.

Vasta tilaisuuden jälkeen on ripotellen tullut itäuusmaalaisten valtuustojen mielipiteitä kahteen vaihtoehtoon. Porvoo on tähän mennessä ainoana tullut esiin myöntyvänä selvittämään hallituksen esittämää ykkösvaihtoehtoa eli Loviisan, Porvoon, Askolan, Lapinjärven ja Myrskylän liitosta.

Kaikkien kuntien, kuten oman asuinpaikkani, mielipidettä ei vielä ole saatu. Mikäli Porvoo jää yksin halukkaaksi tehdä selvitystä ja muut esityksessä olleet kunnat eivät olekaan kiinnostuneita, on mielenkiintoista nähdä, miten valtio etenee asiassa. Tai entä, jos joku toinen kunta laajan liitosvaihtoehdon sijaan kannattaa asukasluvultaan pienempää vaihtoehtoa . Virallinen kanta kun ymmärtääkseni kaikilla puolueille niin hallituksessa kuin oppositiossa on ollut, ettei pakkoliitoksiin mennä.

***

Kuntabudjetista suurimman loven vie sosiaali- ja terveysmenot. Sen vuoksi, etenkin mitä pienemmästä kunnasta on kyse, on mielenkiintoista saada tietää, mitä hallituksen asettama Sote- työryhmä päättää esittää. Sillä on enemmän vaikutusta kuntiin kuin pelkkien liitoskarttojen esittelystä.

Paras-hankkeen jäljiltä on itäisellä Uudellamaalla syntynyt erilaisia yhteistyökuvioita. Tuleeko niihin liittyen jotain muutospaineita jää nähtäväksi. Mielestäni ainakin Askolan pitäisi keskustella uudestaan virallisesta kannasta tehdä Sote-yhteistyötä Sipoon kanssa. Askolan valtuusto päätti asiasta reilu puoli vuotta sitten, kun taas Sipoossa ei esitystä ole käsitelty edelleenkään edes hallituksessa.

Toivon ainakin, ettei kunnallisvaalikeskustelut ja vaalipaneelit niin mediassa kuin paikallisestikin typeristy väittelemään pelkistä rajoista vaan keskustellaan meneillään olevista hankkeista, jotka vaikuttavat jokaisen arkeen. Sote- selvityksen lisäksi kun on valmistelun alla niin valtionosuuslaki kuin laki, jossa pohditaan kunnan asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa jokapäiväiseen elämään liittyviin kunnan palveluihin.

Kirjoittaja on askolalainen opettaja ja kunnanvaltuutettu (vas.).

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä