Professori: Hyvä esimies on aina etäinen

Yksinäisyys on luonnollinen osa johtajuutta. Vaikka johtaja tekee työtä samassa yhteisössä, hän ei voi ystävystyä työntekijöidensä kanssa. Johtajuus vaatii tiettyä etäisyyttä, joka auttaa katsomaan työyhteisöä kokonaisuutena, ei sen sisältä.

– Esimiehen ei pidä kuulua epävirallisiin piilo-organisaatioihin tai työntekijäryhmittymiin.

– Soveliasta ei ole jakaa myöskään henkilökohtaisia tai perheen ongelmia työntekijöiden kesken, sillä henkilökohtaisuus vaikeuttaa helposti työpaikan ongelmiin puuttumista. Jos olet työntekijän ystävä, et välttämättä uskalla enää olla esimies, emeritaprofessori ja psykoterapeutti Marita Paunonen-Ilmonen sanoo.

Hyvä esimies ei voi olla työntekijän ystävä tai kuulua työyhteisön piilo-organi-saatioihin.”

Kuulostaako raskaalta? Kyllä. Mutta yksinäisyys on myös voimavara. Hallittu etäisyys antaa Paunonen-Ilmosen mukaan johtajalle välineitä toimia työyhteisön hyväksi. Tärkein väline on puuttuminen.

– Jos ongelmiin ei puututa ja muutoksien toteutumista valvota, esimies laiminlyö työtehtävänsä.

Hallittu etäisyys ei ole helppoa, sillä pomojen kadehtiminen on syvällä meissä. Mitä kaukaisempi johtaja on, sitä helpompaa tämän panettelu saattaa olla.

Kadehtiminen on professorin mukaan sisäsyntyinen ja inhimillinen piirre. Sille harva meistä voi mitään. Erilaisuus ja menestyminen herättävät aina tunteita. Oleellisempaa kuitenkin on, miten kateutta käsitellään.

Useinhan kateus voi perustua kuvitelmiin, jotka eivät vastaa todellisuutta. Mielikuvat esimerkiksi esimiehen työtehtävistä, vastuusta ja jopa palkasta saattavat olla todellisuutta ruusuisempia.

– Kuvitellaan, että raha tulee helpolla tai että toihan on ihan helppo homma.

Harhaluulot hälvenevät vain avoimuudella. Työntekijöiden on hyvä tietää, mitä tehtäviä kukin organisaatiossa tekee ja mitkä ovat heidän vastuunsa.

Esimiehelläkin on oltava joku, jolle puhua luotta-muksella.”

Esimiestä auttaa taas johdon työnohjaus. Se helpottaa työtaakkaa ja yksinäisyyden tunnetta.

– Esimiehelläkin on oltava joku, jolle puhua työasioistaan ja tunteistaan luottamuksella. Ohjaaja on tähän oikea ihminen, koska hänellä on vaitio-olovelvollisuus, eikä hän ole osa työyhteisöä.

Johdon työnohjauksessa esimies voi oppia tuntemaan itsensä ja pystyy käymään läpi omaa työtehtäväänsä ja suhdettaan työhön. Kokemus ei vähennä ohjauksen tarvetta.

– Analysointi ja tutkiminen onnistuvat sitä tehokkaammin, mitä paremmin tunnet työtehtäväsi, professori muistuttaa.

Paunonen-Ilmonen korostaa, että esimiesten jatkuva sparraus on sekä työntekijöiden että työnantajan etu.

– Ohjauksen avulla myös johtajan työpanos saadaan tehokkaaseen käyttöön, eivätkä voimat kulu muuhun turhaan. Työssähän ollaan työtä varten.

Millainen on hyvä esimies? Kerro oma mielipiteesi ja osallistu keskusteluun.

Kuka?

Marita Paunonen-Ilmonen

Professori (emer.) PhD; RN; M.Ed; Master-CSLE; erityistasonpsykoterapeutti

Sued Management Oy:n toimitusjohtaja.

Työskennellyt Turun, Kuopion ja Tampereen yliopistoissa professorina ja laitosjohtajana.

Tehnyt väitöskirjan työnohjauksen vaikuttavuudesta.

Kirjoittanut oppikirjoja ja tutkimuksia työnohjauksesta.

Kehittänyt ohjaus- ja sparrausmalleja.

Toiminut johdon työnohjaajana, coachaajana ja sparraajana noin 30 vuotta.

Kouluttanut työnohjaajien yli 30 vuotta.

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä