Pikavipit kuriin

Juuri työnsä päättänyt oikeusministeriön pikaluottotyöryhmä ehdottaa alle tuhannen euron pikavipeille 36–50 prosentin korkokattoa. Tarkka prosenttiraja muotoutuu lausuntopalautteen pohjalta. Pikavippien tilaaminen lisämaksullisella tekstiviestillä halutaan kieltää kokonaan. Näiden lisäksi pikavippifirmoilta edellytettäisiin nykyistä tarkempaa arviointia kuluttajan luottokelpoisuudesta.

Jo oli aikakin.

Tämä on erittäin tervetullut väliintulo asiaan, joka on kiertänyt kehää Suomessa jo muutamia vuosia. Moni on varmasti pohtinut, että eikö tälle järjettömyydelle saada pistettä.

Suurin osa ihmisistä ei katso hyvällä pikavippejä, jotka joissakin tapauksissa ajavat ihmisiä kaikista ikäryhmistä taloudelliseen ahdinkoon. Monella ahdinko on ollut jo taustalla, joillakin syöksylasku alkaa ensimmäisestä lainapyyntötekstiviestistä.

Ihmiset turvautuvat pikavippeihin erilaisista syistä: jotkut maksavat niillä jo entuudestaan olevia lainoja pois, toiset tarvitsevat pieniä summia välttämättömiin arjen menoihin, osalla summa menee hurvitteluun. Pikavippejä ei voi millään mittarilla pitää kohtuullisena, sillä Tilastokeskuksen mukaan niiden todellinen vuosikorko voi olla jopa 900 prosenttia. Se on aivan käsittämätön luku.

Pikavipeillä lykätään velkaongelmien ratkaisua. Monesti lykkääminen menee niin pitkälle, että ongelmat eivät ratkea. Pikavipit usein syventävät ja pitkittävät ihmisten velkakierrettä. Vaikka ongelmien alkusyy olisi muissa veloissa, pikavippien tielle lähtiessä on kyydistä miltei mahdotonta hypätä pois. Ne vievät mennessään. Velkaongelmaisten kanssa työskentelevät henkilöt haluaisivatkin kieltää pikavipit kokonaan.

Kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) on tehnyt lakialoitteen pikavippien täyskiellosta. Hänen puoluetoverinsa Lenita Toivakka on tehnyt aloitteen kovista rajoituksista pikavippialalle. Olen itse yksi Toivakan aloitteen allekirjoittaneista kansanedustajista. Pikavippialalla on kerta kaikkiaan saatava pelisäännöt kuntoon ja toimintaan pitää saada joku kohtuus ja roti. Jos muu ei auta, on täyskieltoa harkittava. Pikavippiala itse haluaa tietenkin jatkaa hyvää bisnestään.

Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja on luonnollista, että monet tarvitsevat välillä pientä lainaa mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Pienlainoille on tarvetta. On eri asia miten niitä voi hankkia.

Kuten todettu, pikavipit eivät millään mittarilla tarkasteltuna ole järkevä ratkaisu. Pankit voivat tarjota kohtuullisemmalla korolla kulutusluottoja. Mutta nyt katseet tulisikin nyt suunnata myös sosiaaliseen luototukseen. Sen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista.

Tällä hetkellä vain noin 20 kuntaa tarjoaa asukkailleen luototuksia, joiden korkotaso on kohtuullinen. Luototukset on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi saa muilla tavoin kohtuuehtoista luottoa. Luototuksen saavilla henkilöillä on kuitenkin kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Kokemusten mukaan sosiaalisen luototuksen saaneet henkilöt kokevat talouden hallintansa ja sitä myötä myös elämänhallintansa parantuneen luototuksen myötä.

Itä-Uudenmaan kunnat eivät juurikaan ole tarjonneet sosiaalista luototusta, vaikka tarvetta olisi. Vuoden 2010 tilastojen mukaan sitä oli alueella tarjolla vain Askolassa.

Oikeusministeriön työryhmän työ on oikeansuuntainen ja nyt tarvitaan ripeästi lainmuutokset eduskunnan käsittelyyn. On niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnallekin edullisempaa, että pienen lainan tarve hoidetaan mieluimmin sosiaalisen luototuksen kaltaisella menetelmällä kuin pikavipeillä. Luototuksen saamisen mahdollisuutta tulisikin lisätä nykyisestään. Ihmisten ajaminen pikavippikierteeseen ja ahdinkoon pitää saada loppumaan.

Kirjoittaja on tuusulalainen kansanedustaja (kesk).

Written by:

Antti Kaikkonen

Ota yhteyttä

Kommentit

Keskustelu suljettu

Emme ota kommentteja vastaan viikonloppuisin. Voit osallistua keskusteluun jättämällä kommenttisi maanantai klo 8.00 ja perjantai klo 16.00 välisenä aikana.