Kielikylpy kelpaa opetuksen esikuvaksi

Kunnat ovat kiinnostuneita kielikylpyopetuksesta, sanoo tutkija Karita Mård-Miettinen. Pipsa Puuronen ja Petra Gustafsson rekisteröivät seminaarin osanottajia Mård-Miettisen takana.

Juha Perämäki

PORVOO | Kielikylpyopetuksen kysyntä on suurta, mutta tarjonta laahaa perässä. Aihe puhuttaa parhaillaan käynnissä olevassa kielikylpytapaamisessa, joka järjestetään nyt Porvoossa ensimmäistä kertaa.

Tapahtuma tuo yhteen opettajat, asiantuntijat ja poliitikot. AE-koulun lisäksi vieraat tutustuvat Näsin päiväkodin kielikylpyopetukseen.

Kielikylpyopetus on suuri rikkaus suomenkieliselle opetustoimelle, sanoi koulutusjohtaja Jari Kettunen kielikylpypäivien avajaispuheessa.

– Kielikylpyopetus tuo opetukseen vuorovaikutusta, verkostoja ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Juuri tällaista kaiken opetuksen tulisi olla.

Kansanedustaja ja porvoolaisvaltuutettu Mikaela Nylander toi alustuksessaan esiin huolensa siitä, että asenneilmasto on kylmennyt ruotsin kieltä kohtaan.

– Siksi olenkin iloinen, että näen täällä salin täynnä motivoituneita ja osaavia ihmisiä, jotka tekevät tätä arvokasta työtä, Nylander sanoi.

Lue lisää perjantain Uusimaasta.

Written by:

Ulla Mether

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Suoraan sanottuna pöljän hommaa ja resulssien hukkaamista tuollainen suomenkielisten lasten "kielikylpy"uunoilut RKP'n masinoiman mariginaalisen ruotsinkielen pakkosyöttämiseksi.

Mikäli näitä "kielikylpyjä" tarvitaan niin ehdottomasti tarkoituksenmukaista olisi suomenkielen "kielikylpyjen" ulottaminen kaikkiin ruotsinkielisiin päiväkoteihin, jolla edistettäisiin ummikkolasten pärjääminen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ma-Ke (ei varmistettu)

Ja Nylanderin huoli on kylmennyt asenneilmasto ruotsin kieltä kohtaan. Eiköhän hän itse ole ollut kylmentämässä sitä mm. tv:ssä pakkoruotsi-illassa kiihkoilullaan.

VAADIN PALVELUA (ei varmistettu)

Minusta on kielikylpy on ihan hyvä juttu, kunhan mietitään millä kielillä sitä annetaan. Suomenkieliselle valtaväestölle annettava merkittäviä kaupallisia kieliä, itäiseen Suomeen Venäjää, yleisesti Englantia tai Ranskaa, mutta ruotsinkielelle riittä peruskoulun ruotsinkielen opetus. Ruotsin-, viron- tai venäjänkieliselle väestölle kielikylpy olisi automaattisesti suomenkieli.

erilaisia kieli... (ei varmistettu)

"Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia."
Uusimaan toimitukselle: On käsittämätöntä , että kaksikielisen kaupungin paikallislehti sallii tekstari- ja nettipalstallaan jatkuvaa ruotsinkielisten mollaamista. Eikö riitä, että Suoli24 keskustelupalstalla uhotaan tästä asiasta? Onko siellä lehdessä tullut mieleen, että suuri osa lukijoista on ruotsinkielisiä tai meitä tavallisia suomenkielisiä porvoolaisia joille ruotsinkieli on arkipäivää kotona, työpaikalla ja kaupungilla. Ottakaa kantaa vaikka tähän keskusteluketjuun.

Irmeli Grönqvist (ei varmistettu)

Irmelille: Kuka edellä kirjoittaneista on mollanut ruotsikielisiä?
RKP:tä kylläkin on mollattu, mutta sehän ei ole ollenkaan sama asia. Minusta puoluepolitiikkaa saa ja pitää arvostella, jos on asiasta eri mieltä.
Minusta kannattaisi myös pysähtyä miettimään, miksi ruotsikielisiä jossain medioissa sanomallasi tavalla "mollataan". Minusta on ruotsikielisessä väestössä havaittavissa enemmän kuvaamaasi muiden henkilöiden mollaamista. Heidän mielestään he ovat oikeassa ja muut väärässä. Yleensä he ovat varakkaampaa keskiluokkaa, jotka eivät myöskään tiedä mitään työttömyydestä ja taloudellisista ongelmista. Lisäksi ruotsikieliset ovat julkisenvallan hyväksikäyttäjiä paljon suuremmassa määrin, kuin heidän väestöosuuteensa on. Koska julkista organisaatiota arvostellaa, saavat nämä vallankäyttäjät siitä osansa. Jos Nylander ei olisi kansanedustaja ja valtuustonpuheenjohtaja, ei häntä varmasti paljoa tässä lehdessäkään mainittaisi saati arvosteltaisi.

erilaisia kieli... (ei varmistettu)

Palasin eilen Ruotsista. Aurinko paistoi, linnut lauloivat ja palvelu pelitti sekä ruotsiksi
että englanniksi, jota enemmän osaan. Oli kerta kaikkiaan onnistunut työmatka. Sitten täällä Porvossa tökkii palvelu jopa suomen kielellä ja tuntuu ettei raha oikein kelpaa. Puolison kanssa on käyty mm. kuninkaanportissa ja ei se auton osto tahdo väkisinkään onnistua vaikka ovat täällä paljon kalliimpia kuin Sveanmaalla.

Taidanpa äänest... (ei varmistettu)

irmeli - mikähän lie nykyisin ruotsinkileisten osuus porvoolaisista ? taitaa kallistua suomenkileisten puolelle :)
Vahvasti myös epäilen, että suurin osa Uusimaan lukijoista olisi ruostinkielisiä ! Lehden levikkihän on aika laaja.... taitaa nilkkaan kolahdella :) :)

EN FINNE (ei varmistettu)

Jaa että kielikylpyjä suomalaislapsille? Ja silloin, kun ruotsinkieliset puhuvat "kielikylvyistä", he tarkoittavat nimenomaan ruotsin kielikylpyjen antamista suomenkielisten lapsille. Eihän se homma noin mene. Ruotsinkieliset ovat maan 5 %:n vähemmistö ja heidän lapsilleen pitää antaa suomen kielen kielikylpyjä. On sitä paitsi paljon helpompaa ja halvempaa antaa suomen kielen kielikylvyt 5 %:lle kuin ruotsin "saunottaminen" 95 %:n enemmistölle.

Jos suomenkielisille lapsille annetaan saksan, ranskan, venäjän, espanjan, kiinan jne. kielikylpyjä, ne ovat suomalaiselle yhteiskunnallemme ja sen lapsille Euroopan 500 miljoonaan asukkaan unionissa suureksi hyödyksi ja siunaukseksi.

Monet maahanmuuttajat ovat purkaneet vihaisina viranomaisille harmiaan siitä, että heidät on harhautettu opiskelemaan ruotsia, jolla he eivät sitten selviäkään suomalaisessa yhteiskunnassa. Miksi harhauttaisimme pieniä elämäänsä aloittelevia lapsiamme? Sehän on täysin vastuutonta ja julmaa.

Pois pakkoruotsi (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun