Vappumenu haussa? – Katso kiinteistö-Kaisan vinkit

Makeita herkkuja rakastava Kaisa Liski suosittelee maistamaan juuston kumppanina itse tehtyä, kotimaisista mustaherukoista valmistettua hyytelöä. - Siinä on runsaasti C-vitamiinia.

Heli Koivuniemi

Kampasimpukan ja pekonin yhdistelmä toimii myös maa-artisokkakeitossa.

Heli Koivuniemi

Kiinteistökuningatar Kaisa Liski odottelee jo sormet syyhyten, että hänen aviomiehensä Kimmo Liski saa avioparin vastikään hankkimassa talossa keittiöremontin valmiiksi.

– Keittiöstä tulee avara, ja siitä näkee joka suuntaan. Minulle on ehdottoman tärkeää, että näen vieraani kokatessani ja että pystyn hallitsemaan kokonaisuutta, Liski kertoo.

Hän luonnehtii itseään emäntänä karjalaissorttiseksi.

– Pöydät notkuvat tarjottavista ja varmistan, että jokainen saa ruokaa riittävästi. Vaikka vieras olisi kerran jo kieltäytynyt, kysyn vielä josko sittenkin. Joku voisi kokea sen tuputtamiseksi, nainen tunnustaa.

Rakastan avaraa keittiötä, sillä minun on nähtävä vieraat kokatessakin.”

Intohimo kokkaamiseen hiipui ammatinvaihdon myötä muutamiksi vuosiksi. Harva tietää, että ammatikseen kuusitoista vuotta ravintolauralla työskennellyt Liski nähtiin muun muassa emäntänä, kokkina, keittiömestarina ja ravintolapäällikkönä.

Uusien ravintolakonseptien ja ruokalistojen suunnittelu herätti Liskin kiinnostuksen yritysmaailmaan.

– Harkitsin jopa lakiopintojen aloittamista, mutta huomasin pian, ettei se ollut minua varten. Lopulta löysin kiinteistöbisneksen, joka veikin minut mennessään.

Pitkän tauon jälkeen Liski nähtiin kokkailemassa Neljän tähden illallisen -jaksoissa. Hän kertoo innostuneensa paistamaan lettuja kuvausryhmälle, eikä huomannut ajan kuluvan.

– Kun ovikello soi, ja vieraat odottelivat ulko-ovella, en ollut vielä aloittanut ruuanlaittoa. Lopulta valmistin tv-illallisen kolmessa vartissa, hän muistelee ja myöntää, ettei into kokkailuun ollut vielä vuosi sitten palannut.

 

Paistelin lettuja kuvausryhmälle, enkä huomannut ajankulua.”

Nyt värikkääseen lilaan sonnustautunut Kaisa Liski astelee kauppahallin käytävillä ja haeskelee raaka-aineita illallispöytään.

Mitä herkkuja vieraille on luvassa?

– Kevääseen sopivat naposteluherkut. Rapeaan pekoniin käärityt kampasimpukat, vieläkin rapeampaan lehtitaikinaan kiedottu hanhenmaksamousse, marinoitu riimihärkä, suklaalla ja kinuskilla kuorrutetut popcornit ja itse valmistetut tryffelit.

Surf and turfia eli merenelävien ja lihan yhdistämistä Liski ei yleensä suosi, pekoni ja kampasimpukat tekevät poikkeuksen.

Hanhen- tai ankanmaksalla täytetyt won tonit syödään saman tien. Niiden valmistaminen vaatii kuitenkin kouliintuneempia kokkaustaitoja.

Pitkäksi venyvän illan juomaksi Liski suosittelee itse puristetulla tuoremehulla laimennettua samppanjaa tai kuohuviiniä.

– Kuohuvien prosenteissa on huikea ero, joten laimentaminen ei ole pahitteeksi, Liski toteaa.

Alun perin vappu oli keskiaikainen kirkollinen juhlapäivä, jota juhlittiin englantilais-saksalaisen abbedissan Walburgissin pyhimykseksi julkistamispäivänä. Walburgis valittiin ensimmäisenä naisena johtajaksi luostariin, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Katolilaisen tavan mukaan vapun päivänä noudatettiin pyhäpäivän työkieltoja.

Suomeen vapun päivän juhliminen siirtyi ylioppilaiden kevätjuhlapäiväksi Ruotsista 1800-luvulla. Yhdysvalloissa on vietetty työnjuhlaa toukokuun ensimmäisenä päivänä, josta se myöhemmin levisi myös Suomeen. Vuonna 1889 vapusta tuli virallisesti työväen yhteinen juhlapäivä.

Jo 1900-luvulla oli tapana lähteä ravintolaan syömään vappulounasta ja kuuntelemaan kuorokonsertteja. 1920-luvulta lähtien vappuun ovat liittyneet myös erilaiset koristeet kuten ilmapallot, serpentiinit ja vappuviuhkat. Virallinen liputuspäivä vapusta tuli vuonna 1978, jolloin se samalla nimettiin suomalaisen työn päiväksi. Vappu on myös yleinen vapaapäivä.

Perinteinen vapun ajan juoma on sima. Sima mainitaan jo Kalevalan tarinoissa, mutta nykyisen kaltaista simaa on valmistettu 1700-luvulta. Nykyäänkin sima on yleinen vappujuoma, jota valmistetaan useissa suomalaisissa kodeissa.

Siman kanssa tarjotaan usein perinteisiä vapun ajan leivonnaisia, munkkeja ja tippaleipiä. Tippaleivät lienevät alkujaan saksalaisia leivonnaisia. Niitä on tarjoiltu jo 1700-luvulla suomalaisissa säätyläiskodeissa ja 1830-luvulla Helsingin Kaisaniemen ravintolassa.

Lähde: Ruokatieto

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Jos Kaisa kutsuisi minut kylään, niin tekisin hänelle karjalanpaisti
perunamuusin sekä puolukkahillon kera.
Palanpainikkeeksi maito.

namaha (ei varmistettu)

Kaisa on monessa mukana.
Saas nähdä, että lähteekö se vaaleihin, kuten aikaisemmin mainitsi.
Äänestämisen arvoinen mimmi; ulkonäöllä moni ovi avautuu H:järvelle
ja .lle...

ääni (ei varmistettu)

Yksi tyhjänpuhuja lisää valtuustoon. Eikä edes työssään pärjää, kun ei ole tehnyt taloudellista tulosta. No, jospa osaisi edes ruokaa laittaa, niin tekisi ruokaa muille valtuutetuille ja kävisi puhumassa pehmoisia talkshoussa.

kari.s (ei varmistettu)

Selvää demari ainesta!
Käkätin suoltaa soopaa lähestulkoon taukoamatta, asiaa jutuissa on sitten ihan kuten normi blondilla...

Schmock (ei varmistettu)

Vai että härjänlihaa suosittelee. Itse en lihaa syö, ja nautin
ruokani mahdollisimman käsittelemättömänä. Ei ole taitoa
eikä haluakaan viettää aikaa kyökissä. Mutta kuka mitäkin
harrastaa.
Onnea perheenlisäyksen johdosta Kaisalle! Toivottavasti mieli
vielä muuttuu imetys-asiassa. Äidinmaito parasta ravintoa
pikkuiselle.

Myssypää (ei varmistettu)

Keskustelu suljettu

Emme ota kommentteja vastaan viikonloppuisin. Voit osallistua keskusteluun jättämällä kommenttisi maanantai klo 8.00 ja perjantai klo 16.00 välisenä aikana.