Näitä ruokia lapset söisivät itse – katso hauskat reseptit

Kokkikirjan tekoon osallistuneet Julianna Tura (vas.) ja Minna Lahtinen (oik.) leipoivat tällä kertaa mokkapaloja. He ihmettelivät, ettei kukaan ehdottanut reseptiä yhteiseen kirjaan.

Heli Koivuniemi

Maureen Danguah kuvitti oman munakoisoa ja maapähkinävoita sisältävän kanaruokareseptinsä.

Maureen Danguah

Minna Lahtisen kinkku- tai kalkkunapiirakka.

Minna Lahtinen

Niko Hattusen taituroima kuva porkkanakakusta toimii myös juustokakun korvikkeena.

Niko Hattunen

Inka Hermusen sitruunamuffinsit koreilevat Parasta Ikinä -kirjan kannessa.

Inka Hermunen

Hanskin Fammun voileipäkakku, Jannen valerisotto ja Veetin vauhdikkaat muffinssit, rahkalettuja, jääsuklaata ja ah, niin ihania herkkuja.

Sanat ja raaka-aineet vilisevät silmissä ja mielikuvitus lähtee kokkailemaan maapähkinävoista ja kanasta valmista ateriaa.

Mutta miten reseptit päätyivät kansien väliin?”Tapahtuipa eräänä talvisena päivänä niin, että kolmasluokkalaisen äiti sai idean...”, alkaa kymmenvuotiaiden lasten kokoaman Parasta Ikinä -keittokirjan alkutekstit.

Tarinan edetessä lapset lupaavat, että heidän resepteistään näkevät perheenjäsenet, kummit, mummut ja serkut unta vielä viikonkin kuluttua.

Innokkaimmat lapset toivat kymmenen reseptiä.”

Kuka uskaltaa vielä resepteihin tutustuttuaan väittää, että lapset mielivät vain yksipuolista murkinaa? Heidän valitsemissaan resepteissä vilahtelevat perinteiset suomalaiset arkiruuat siinä missä etniset erikoisherkut muun muassa Ghanasta, Japanista, Virosta ja Turkista.

Ohjeiden mukaan yhteen sujautetaan kookosta, toiseen inkivääriä, kolmanteen pestoa ja neljänteen katkaraputuorejuustoa.

Lyhyestä haastattelusta selviää, että Parasta Ikinä -keittokirjan toteutettiin kodin ja koulun yhteistyönä. Mukana olivat niin luokan opettajat, lapset kuin näiden vanhemmat.

– Kirjaa tehdessä koulun ja kodin välinen yhteistyö toteutui parhaimmillaan, arvioivat vanhemmat jälkikäteen.

Keittokirjan tekoon osallistui tavalla tai toisella luokan jokainen oppilas. Aikaa he käyttivät luomukseensa sekä kotona että koulun oppitunnilla.

– Innokkaimmat lapset toivat kymmenen reseptiä, joista jouduimme hiukan karsimaan, kirjan taittanut Marjo Lahtinen naurahtaa.

Hän sanoo, että luokan opettajien Pauliina Penttisen ja Hanski Paleniuksen reseptit löytyvät nekin kansien välistä.

Resepteissä vilahtelevat etniset herkut muun muassa Ghanasta, Turkista ja Virosta.”

Oppilaat, jotka eivät malttaneet tuoda ohjeita, osallistuivat kuvittamiseen.

– Juli ei ole innostunut kokkaamisesta, mutta ruokien piirtäminen sujui vauhdilla, Juliuksen äiti, Tuuli Ehro kertoo.

Lastensa tuotoksesta ylpeät vanhemmat kertovat painattaneensa kokkikirjasta 500 painoksen erän.

– Kirjan myyntituloilla on tarkoitus kartuttaa oppilaiden leirikoulukassaa, paljastavat Ehro ja Lahtinen kirjan alkuperäiset tarkoitusperät.

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Missään ei sanottu, että lapset olisivat ideoineet reseptejä lasten ruuiksi. Päin vastoin haluaisivat ilahduttaa vanhempia, kummeja, mummeja... Ja ihan selvä juttu on se, että reseptejä on ensin etsitty vanhoista reseptikirjoista ja vähän muunneltu.
Aina pitää olla pilaamassa lasten hauskat jutut inisemällä jostakin epäoleellisesta.

Myy (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun