Vanhemmuustutkija: Äidin on helppo syyllistyä

Viihde
Kommentoi

– Yhtä äidin kuvaa ei ole; äidit ovat monenlaisia, vanhemmuutta tutkinut Satu Perälä-Littunen sanoo.

Tutkijan mukaan äitiys on naiselle herkkä, tunteiden täyttämä asia. Hän kuvailee käsitystä äitiyden muutoksesta arkielämän harhaksi.

– Samat ongelmat ja ilot ovat kohdanneet äitejä ainakin niin kauan kuin äitiys käsitteenä on ollut olemassa.

Äitienpäivä

Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 sai Jarvisin ajattelemaan, ettei yhteiskunta ottanut huomioon äitien asemaa kansakunnan teollistumisen ja lasten kasvatuksessa.

Vuonna 1914 Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina.

Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1918.

Äitienpäivän toi Suomeen kansakoulunopettaja ja kansanedustaja Vilho Reima.

Vuonna 1947 päivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi.

Jatkosodan aikana vuoden 1942 äitienpäivänä 10. toukokuuta Suomen sotavoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim myönsi antamallaan päiväkäskyllä kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin kunniamerkin.

Lähde: Wikipedia

Käsitys vanhemmuudesta kuitenkin muuttuu. Lapsi taas ymmärretään eri tavalla nyt kuin aikaisemmin ja lapsen ääni kuuluu nykyään paremmin. Esimerkiksi 1960-luvulla vieraiden läsnäollessa lapsi kävi sanomassa korkeintaan käsipäivää kun taas nykyään lapsella on näkyvämpi rooli vierailujenkin aikana.

Naisen on myös otettava kantaa, onko äitiys pakollinen kuvio naisen elämässä.”

Äitiyteen liittyy myös syyllistäminen ja äidin on helppo syyllistyä: onko hyvä äiti, täyttääkö äidille asettamansa kriteerit riittävän hyvin. Äitiyteen liittyvä vastuukin alkaa jo varhain.

– Voidaan jopa ajatella, että murrosikäisen tytön on pidettävä huolta fyysisestä kunnostaan, että on hyvä synnyttäjä. Naisen on myös otettava kantaa jollakin tavalla, onko äitiys pakollinen kuvio naisen elämässä. Äiti voi myös ottaa vastuuta siitä, onko miehestä isäksi. Eivät miehet tällaisia mieti, Perälä-Littunen pohtii.

Tutkija näkee myös, että äidillä on Suomessa vahvempi vanhemmuus.

– Äidillä on valtaa. Tämä näkyy erityisesti erotilanteessa, jossa syntyy ristiriitoja, kun isät haluaisivat enemmän valtaa päättää lasten asioista.

Äitiydestä saa paljon ja äitinä voi kokea ne syvimmät onnen hetkensä.”

Millainen on sitten hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lastaan.

Ongelmallista tutkijan kannalta on, että rakastaa voi niinkin, ettei se ole lapselle hyväksi.

Äitiyttä määrittää kulttuurinen ymmärrys siitä, mitä äitiys on. Siihen sekoittuvat äidin omat tunteet ja sen kautta äiti osaa antaa nimen tuntemuksilleen. Äitiys lisää odotuksia, joita sekä nainen itse että yhteiskunta asettavat.

– Äidiltä odotetaan paljon monilta eri tahoilta ja äitiyteen ladataan paljon odotuksia. Siksi paineen alle on niin helppo sortua.

Perälä-Littusen mielestä pitäisi keskittyä enemmän äitiyden myönteisiin, onnellisuutta lisääviin puoliin.

– Äitiydestä saa paljon ja äitinä voi kokea ne syvimmät onnen hetkensä siinä missä epätoivoakin.

Tutkijana Perälä–Littunen ällistelee sitä, ettei tutkijoita kannusteta enemmän perehtymään lähisuhteissa piileviin ongelmiin.

– Eivätkö kaikki hyötyisi, jos keskityttäisiin ratkaisemaan, mikä auttaisi tekemään ihmisestä onnellisen.

Anonyymi  

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.