Karvalakin alta?

Minkälaisissa asioissa on tavallisen kansalaisen mielestä välttämätöntä, että ratkaisijat ja päätöksentekijät ovat täysin päteviä ja ehdottoman puolueettomia? Varmasti silloin, kun on kysymys jokaiselle lain mukaan kuuluvista oikeuksista ja eduista. Ratkaisijoilta vaaditaan tietoa ja asioiden hallintaa, eikä minkäänlaista vilpistelyä tai kotiinpäinvetoa tietenkään suvaita.

Tuomioistuimissa on pätevää ja lain tuntevaa väkeä, ja oikeuslaitokseen luotetaan. Yleisesti ei tiedettäne, että erittäin paljon asioita ratkaistaan myös muissa instansseissa. Asiat ole vähäpätöisiä, vaan monet niistä vaikuttavat aivan olennaisella tavalla kansalaisen elämään ja hyvinvointiin.

Kaikille ovat tuttuja mediassa aika ajoin esiteltävät tapaukset, joissa henkilö on – omasta mielestään erittäin hyvin perustein – hakenut esimerkiksi sosiaali- tai eläketurvaa. Hakemuksen tukena saattaa olla nippu lääkärintodistuksia, mutta niistä huolimatta esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä ei ole myönnetty.

Niin – kuka tai mikä ei ole myöntänyt? Ei suinkaan tuomioistuin vaan muutoksenhakulautakunta, jolle hakija on useimmiten tullut tutuksi vain asiakirjojen välityksellä. Kansalainen saa silmilleen täysin epäoikeudenmukaiselta tuntuvan päätöksen, jonka taloudellinen ja sosiaalinen merkitys on hänelle aivan toista luokkaa kuin jonkin tavanomaisen riita- tai rikosasian – joita ratkaisemassa on kyllä lainkäytön parhaita voimia.

Mitä nämä muutoksenhakulautakunnat oikein ovat? Niitä on kaikkiaan viisi: sosiaaliturvan, työttömyysturvan, tapaturma-asioiden, työeläkeasioiden sekä opintotuen muutoksenhakulautakunnat. LakimiesUutiset-lehden (3/2012) jutussa asianajaja Kai Kuusi sanoo lautakunnista saatavan ”karvalakkioikeutta”. Ilmaisu on kärjekäs, mutta myös osuva ja aiheellinen. Muutoksenhakulautakunnat käsittelevät vuosittain lähes 50 000 tapausta, kun taas hallinto-oikeuksissa ratkaistiin vuonna 2010 yhteensä 22 900 tapausta. Muutoksenhakulautakunnissa käsitellään siis ylivoimaisesti suurin osa suomalaisten sosiaaliturvaan liittyvistä valituksista.

Oikeusvaltiossako eletään? Asiantuntijatkin esittävät vahvoja epäilyjä. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo LakimiesUutisten haastattelussa, että oikeusoppineet ovat jo pidempään kiinnittäneet huomiota muutoksenhakulautakuntien hankalaan asemaan. ”Eri intressiryhmien edustus lautakunnissa heittää kiistatta varjon riippumattomuuden ylle ja heikentää luottamusta oikeusturvaan. Väistämättä tulee mieleen, että säästetäänkö tässä nyt oikeusturvan tasossa ja laadussa.” Mäenpää katsoo, että pidemmällä tähtäimellä muutoksenhakulautakuntien käsittelemät asiat tulisi siirtää riippumattomille hallinto-oikeuksille.

Rahasta näyttää taas olevan kysymys.”Hallinto-oikeuksissa ratkaisukustannukset ovat lähes 1 500 euroa, lautakunnissa ne vaihtelevat 200:n ja 700 euron välillä”, arvioi eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston johtaja Outi Antila puolestaan katsoo, että lähes 50 000 valituksen upottaminen nykyisiin hallinto-oikeuksiin on käytännössä mahdoton vaatimus.

Jos aukotonta oikeusturvaa pidetään taloudellisista syistä mahdottomana, mitä mahtaa tapahtua nykyistä tiukemmissa taloudellisissa oloissa? Aukon koko kasvaa, ja oikeusturva korvautuu vähitellen vahvemman vallalla.

Kirjoittaja on toimittaja ja oikeustieteen kandidaatti.

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Keskustelu suljettu

Emme ota kommentteja vastaan viikonloppuisin. Voit osallistua keskusteluun jättämällä kommenttisi maanantai klo 8.00 ja perjantai klo 16.00 välisenä aikana.