Huolestuneita ajatuksia

Kolumnit
Kommentoi

Aurinko paistaa. Kevät on kauneimmillaan. Miksi pitäisi olla huolestunut?

Joku sanoi kerran, että hän usein on huolestunut sellaisista asioista, jotka eivät sitten koskaan tapahdu, mutta toisaalta myös tapahtuu paljon sellaista, josta hän ei ole osannut olla huolestunut etukäteen. Joten hänen keskimääräinen huolestumisasteensa on suhteellisen oikea.

Minun huolestumisasteeni on nyt keskimääräistä korkeampi. Olen huolestunut taloudesta, pääasiassa Euroopan taloudesta. En niinkään siitä, ettei Kreikka pystyisi maksamaan Suomelta saaneita rahojaan. Tämä huoli on pientä verrattuna siihen, mitä voi tapahtua, jollei nykyiselle finanssikriisille löydy siedettäviä ratkaisuja. Toistaiseksi ei ole ollut syytä kovinkaan suureen optimismiin.

Tyytyväinen tässä tilanteessa voi kuitenkin olla siitä, että kriisivaltioiden menoleikkauksia kaikkein innokkaimmin ajaneet luupäät ovat joutuneet hieman perääntymään. Perinteisten kansantalousoppien mukaan leikkauksissa ei ole suurta järkeä silloin, kun pitää elvyttää. Viime vuosina sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on uskottu, että kunhan vain leikataan, jokin hyvä haltijatar ilmestyy tuoden uutta luottamusta mukanaan seurauksena talouden elpyminen.

Haltijatar on edelleen piilossa, ja lainkorkojen pysyminen korkealla osoittaa, ettei luottamus ole palautunut. Mutta on aika varmaa, että Kreikan vaalien uusinnasta ensi kuussa muodostuu poliittinen ja taloudellinen vedenjakaja Euroopalle.

On selvää, että kreikkalaiset äänestäjät ovat suuttuneet maansa poliitikoille siitä, mihin tilanteeseen maa on joutunut. Kreikkalaisten inhimilliset kärsimykset ovat suuria ja ymmärrettävistä syistä he haluavat rankaista johtajiaan. Rakentavien poliittisten ratkaisujen löytäminen ei tule olemaan helppoa.

Luopuminen eurosta olisi luultavasti suuri onnettomuus kreikkalaisille, mutta näyttää siltä, että Euroopan taloudelliset instituutiot ovat onnistuneet varautumaan tähän rakentamalla niin sanottuja palomuureja katastrofaalisten ketjureaktioiden estämiseksi. Aivan toinen asia on sitten se, onko muun Euroopan talousstrategia kestävällä pohjalla.

Euro syntyi suuren taloudellisen optimismin aikaan. Rahaa virtasi euromaihin. Jotkut maat, kuten Espanja, kokivat valtavan kiinteistöboomin. Vuoden 2008 finanssikriisi sulki rahahanat ja aiheutti laman sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Yhdysvalloissa vaikeuksiin joutuneiden osavaltioiden kansalaisten sosiaaliturva pysyi jotenkuten ennallaan koska rahat tulivat Washingtonista. Espanjassa rahaa ei saatu ulkopuolelta, vaan valtion budjetti meni pahasti punaiselle. Rahaa piti lainata, mutta luottamus oli alhainen ja korot korkeat. Muiden euromaiden tuella korkoja on yritetty pitää alhaisempina, mutta samalla on vaadittu menoleikkauksia valtiontalouden tasapainottamiseksi ja ”luottamuksen” lisäämiseksi.

Näillä toimenpiteillä on ostettu aikaa, mutta ne eivät johda talouden elpymiseen.

Nyt edessä on vaihe kaksi. Pitää elvyttää, ja se ymmärtääkseni tapahtuu vain siten, että Euroopan keskuspankki ja euroalueen johtavat luopuvat niin kutsutusta hintavakaudesta ja hyväksyvät hieman suuremman inflaation. Varsinkin niin kutsuttujen AAA-maiden (Suomi mukaan lukien) pitäisi hyväksyä tämä ja antaa muille euroalueen maille mahdollisuus elpyä. Toisin sanoen etelän maiden pitäisi voida viedä enemmän pohjoisen AAA-maihin.

Tällainen toimenpide sisältää myös ajatuksen lisääntyvästä poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Suuremmalla yhteisellä budjettikurilla voitaisiin estää alueellisten erojen kehittyminen koko euroaluetta vavisuttaviksi kriiseiksi. Niin pitkälle, että Bryssel Washingtonin tapaan hoitaisi esimerkiksi osan euroalueen sosiaalimenoista, emme pääse nopeasti. Mutta se taitaa loppujen lopuksi olla välttämättömyys.

GEO STENIUSKirjoittaja on Porvoon Emäsalossa asuva toimittaja.

Käyttäjän Geo Stenius kuva
Geo Stenius

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.