Porvoon kaupungin tonttitarjontaan kaivataan lisää erilaisia vaihtoehtoja

PORVOO | Porvoon kaupungin tonttitarjonta on nykyisellään liian yksipuolista. Omakotitontteja on vielä runsaasti tarjolla Skaftkärrin alueella kaupungin itäpuolella, mutta hyvin niukasti kaupungin länsipuolella, johon kuitenkin kovin kysyntä kohdistuu.

– Skaftkärrin alue on hyvä, mutta sille ei ole vaihtoehtoja. Haikkoonrannassa on pieni kaistale, mutta siinäpä ne sitten ovatkin, kaupungin suunnittelupäällikkö Eero Löytönen sanoo.

Samaa harmittelee kaupungin kiinteistöpäällikkö Maarit Ståhlberg.

– Tarjonta ei voi olla vain Skaftkärrin varassa. Haikkooseen tulee vielä 30–40 tonttia sen lisäksi, mitä syksyllä tulee jakoon, mutta muuta reserviä ei ole. Raakamaan hankintaa pitää tehostaa ja nyt meillä on siihen hyvä väline eli maanhankintarahasto.

Tavoitteena on, että kaupungin omistuksessa olisi aina raakamaata 10–20 vuoden kaavoitustarpeisiin. Sillä tavalla pystytään turvaamaan tasainen tonttituotanto ja -tarjonta.

Eero Löytösen mukaan tavoite toteutuu yhtiömuotoiseen rakentamiseen tarkoitettujen tonttien osalta. Kaupungilla on maata Länsirannalla, Hattulassa ja Toukovuoren alueella vähintään kymmenen vuoden tarpeisiin.

– Kerrostalotuotanto on hyvin hanskassa, mutta omakotirakentamisessa ollaan heikoilla Skaftkärrin jälkeen. Jos väestö kasvaa tavoitteen mukaisesti prosentin vuodessa ja asumisväljyys lisääntyy samaan tahtiin kuin tähän asti, maata on nyt vain alle kymmenen vuoden tarpeisiin, Eero Löytönen pohtii.

Porvoon kaupunki omistaa lähes kaikki keskeiset rakentamattomat maa-alueet karkeasti linjaten moottoritien eteläpuolella. Yksityisen omistuksen raja tulee lännessä vastaan Karjalaiskylän pelloilla ja moottoritien pohjoispuolella Kiialan kartanon mailla.

Idässä kaupungin omistamat maat ulottuvat yhtenäisenä Skaftkärriin saakka ja hajapalasina Domargårdin kaatopaikalta Veckjärven itä- ja eteläpuolelle. Etelässä kaupungin omistus ulottuu Tolkkisten sataman tasalle.

– Porvoo on aika terve rakenteeltaan, kun keskeisten alueiden asutus on tiivistä. Mutta sitten on paljon myös todella harvaa asutusta. Parhaat paikat rakennetaan ja sen jälkeen ei uusia tulijoita haluta, vaan valitetaan. Hajanaisuus tuo sitten omat ongelmansa.

– Kaupungin omistukseen pitäisi saada isompia alueita, erilaisia alueita ja eri puolilta. Vaihtoehtoja pitäisi olla aina tarjolla. Ja vetovoimaa jos ajatellaan, niin länsipuolelta pitäisi ensimmäiseksi löytää uusia kohteita, Eero Löytönen toteaa.

Vaikka kaupungin maaomistus näyttää kartalla aika kattavalta ja yhtenäiseltä, ongelmana on, että siinä on paljon alavia ja huonoja maita, joita ei kannata rakentaa.

Siinä on myös paljon puistoja ja suojelualueita, kuten Kokonniemi, Gammelbackan metsä ja Haikkoon Telebergetin alue, joita ei saa rakentaa.

Written by:

Tapani Seppänen

Ota yhteyttä

Kommentit

Keskustelu suljettu

Emme ota kommentteja vastaan viikonloppuisin. Voit osallistua keskusteluun jättämällä kommenttisi maanantai klo 8.00 ja perjantai klo 16.00 välisenä aikana.