Rattijuoppoja ei kitketä liikenteestä poliisin voimin

Puhallusratsioissa Porvoossa käryää joka kerta rattijuoppoja, joiden saaminen tuomiolle työllistää suuresti poliisia. Porvoon poliisisemalle on kirjattu jo tälle vuodelle 115 rattijuopumustapausta, joista suurimmassa osassa on tuomiokin annettu.

Juha Perämäki

Leif Malmberg Porvoon poliisiasemalta kertoo, että rattijuoppoja jää kiinni sen mukaan, miten poliisi ehtii pitämään ratsioita. Kun enemmän valvotaan, käryää useampi.

Juha Perämäki

ITÄ-UUSIMAA | Poliisin haaviin jää joka vuosi satoja rattijuoppoja yksin Porvoon ja Loviisan seudulla. Humalassa ajavista joka kymmenes ajaa onnettomuuden.

Koko Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella, johon kuuluu entisen Itä-Uudenmaan maakunnan lisäksi Vantaa, on kirjattu tänä vuonna 454 rattijuopumusta. Rikoskomisario Leif Malmberg Porvoon poliisiasemalta kertoo, että näistä 115 tutkitaan tai on tutkittu Porvoon poliisiasemalla. Porvoon kaupungin alueella tapahtuneita näistä on 70 rattijuopumusta.

Viime vuonna rattijuoppoja kärysi vastaavaan aikaan tammi-huhtikuussa kaikkiaan 464 henkilöä, joista Porvoon poliisiasemalla on tutkittu 113 ja porvoolaisia oli 88 tapauksessa.

– Porvoossa on tällä hetkellä vielä esitutkinnassa 28 rattijuopumustapausta. Kaikki käsitellään käräjäoikeudessa, Malmberg vahvistaa.

Tuomioon vaikuttavat muun muassa teko-olosuhteet, mahdollinen rikoksen uusiminen, humalatila ja liikenneolosuhteet.

Rattijuopumuksesta kiinni jääneiden lukumäärän kehitys on ollut Itä-Uudellamaalla pysynyt suurin piirtein paikallaan pari vuotta.

Vuonna 2010 tehtiin Porvoossa 292 ilmoitusta, joista 127 ajoi humaltuneena ja 165 henkilöllä rikos ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Loviisassa ilmoituksia tehtiin 89, joista 49 ajoi humaltuneena, 40:llä oli törkeä rattijuopumus.

Vuonna 2011 Porvoossa tehtiin 304 ilmoitusta, joista törkeän rattijuopumuksen raja ylittyi puolessa eli 151 tapauksessa. Loviisassa ilmoituksia oli 106, missä oli selvä kasvu edellisvuoteen. Maistissa ajaneita oli 68 eli kasvua tuli kolmannes edellisvuoteen. Törkeän raja ylittyi 38 kuskilla.

Tilastolukujen valossa näyttää siltä, että raskaasti humalassa ajavien määrä on kasvussa. Tänä vuonna on Porvoossa tehty jo 82 rattijuopumusilmoitusta, joista peräti 50 ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan. Loviisassa vastaavat lukemat ovat 16 ja 10.

Käry käy kännikuskeilla pääasiassa kahdesta syystä. Leif Malmbergin mukaan kiinnijäämisistä noin 90 prosenttia tapahtuu poliisin oman valvonnan ja kansalaisten ilmoitusten ansiosta. Poliisin ehtiminen valvontaan näkyy siis suoraan kiinnijääneiden rattijuoppojen määrässä.

Tämä saattaa selittää sen, että rattijuoppoja kärysi viime vuonna kymmenen enemmän alkuvuoden kuukausina kuin tänä vuonna.

– Mitä enemmän valvotaan, sitä enemmän jää kiinni. Kansalaiset puolestaan ilmoittavat kiitettävästi tapauksista. On melko yleistä, että ihmiset soittavat tien päältä oudosti ajavasta autosta, Malmberg toteaa.

Leif Malmberg sanoo henkilökohtaisesti epäilevänsä, että valvonnalla voidaan rattijuopumukseen puuttua vain tiettyyn pisteeseen. Tuloksia saadaan vasta, kun asenteet muuttuvat.

Hänestä on ikävää, että rattijuopumuksesta puhutaan vain traagisen onnettomuuden seurauksena, kun jokainen tapaus on jo traaginen onnettomuusriski.

Rikoskomisario tähdentää, että rattijuopumukseen liittyy hyvin usein heikko elämäntilanteen hallinta – jonkinasteinen alkoholismi. Kyse on monisäikeinen ja laaja asia.

– Miksi kuljettaja tekee väärän ratkaisun ja lähtee ajamaan autoa päihtyneenä? Taustalta löytyy välinpitämätön asenne ja alkoholiongelma. Näihin asioihin puuttumiseen tarvitaan laajaa yhteiskunnallista yhteistyötä sekä aitoa välittämistä, Malmberg painottaa.

Hänen mielestään rattijuopon liikkeelle lähdön estäminen on meidän kaikkien vastuulla.

– Itseään ei tarvitse asettaa vaaraan, mutta puuttuminen puhumalla tai autonavaimet muulla tavalla pois ottaminen ja esimerkiksi taksin hankkiminen ovat loppujen lopuksi kiinni omista asenteistamme.

Leif Malmberg ei nosta kokemuksistaan erilleen yhtä yksittäistä rattijuopon aiheuttamaa onnettomuutta. Hänelle muistuu mieleen ne rattijuopot, jotka jäävät kiinni jopa kymmeniä kertoja.

Poliisi tuntee voimattomuutta joutuessaan toteamaan, että poliisi ja yhteiskunta eivät ilmeisesti saa henkilöä lopettamaan alkoholin juomista ja humalassa ajamista kuin hetkellisesti: pidättämisen tai vangitsemisen ajaksi.

– Pääsääntöisesti henkilö on itse tietoinen elämäntilanteestaan, mutta ei kykene saamaan elämästään otetta, Malmberg kiteyttää.

Written by:

Tanja Kuisma

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun