”Luomukarjalanpiirakat eivät kiinnostaneet kymmenen vuotta sitten ketään”

Saarioisten tuotekehitysjohtaja Mirja Lonka näkee, että valmisruuille löytyy oma vahva käyttäjäkuntansa. Hän mainitsee esimerkkinä muun muassa ruuhkavuosiaan viettävät perheenäidit, yksin asuvat ikäihmiset ja vasta ruuanlaittotaitoa opettelevan nuorison.

Heli Koivuniemi

Moottoritiellä vastaan ajaa Saarioisten punainen rekka, valkoinen kukko kyljessään. Kartanon mailla Saarioisten Sahalahden tehtaan portilla kajahtelee lähellä pesivien joutsenten ääntely.

Maksalaatikon mallisessa tuotekehitystalossa astelee suomalaisesta ruokakulttuurista ylpeä tuotekehitysjohtaja.

Yhtiön palveluksessa 21 vuotta työskennellyt Mirja Lonka kehuu rikasta ruokakulttuuriamme, tuoreruokien valmistusta ja kehittynyttä pakkausteknologiaa.

– Suomi on imenyt vaikutteita lännestä ja idästä. Venäjältä saimme piirakkakulttuurin ja lännestä pitsat. Silti emme ole unohtaneet omia ruokaperinteitämme.

 

Uteliaisuus aasialaisia ruokia kohtaan on voimakasta.”

Tuoreen valmisruuan valmistuksessa Suomi on Lonkan mukaan edelläkävijä.

– Skandinaviassa ja Euroopassa ovat edelleen vallalla pakasteet, joskin tuore valmisruoka ja kuluttajapakattu liha näkyvät sielläkin jo hiljalleen. Esimerkiksi Tukholmassa kuluttajapakattua tuorelihaa on vähän tarjolla. Broilerfileet ostetaan pääosin pakastealtaasta, mikä on suomalaiselle vieras ajatus.

Lonka nostaa esille myös Suomen ainutlaatuisen pakkausteollisuuden.

– Uudelleen suljettavat pakkaukset lihavalmisteissa ovat meillä arkipäivää. Muualle Eurooppaan pakkaustyyli on vasta vähitellen rantautumassa.

Elintarvikejätissä seurataan tarkkaan vallalla olevien trendien muutoksia. Viime vuosina tällaisia ovat olleet esimerkiksi karppauksen suosion kasvu ja kiinnostus eri maiden ruokakulttuuria kohtaan.

– Kiinnostus aasialaisia ruokia kohtaan on voimakasta. Myös välimeren ruuat ovat suomalaisille tuttuja – ja erityisesti Italia. Meksikolaisten tacojen ja burritojen käyttö on Suomessakin yleistynyt, mutta olemme kulutuksessa reippaasti jäljessä pohjoismaisia naapureitamme. Intialaiset ruuat eivät ole iskeneet suomalaisten valtavirtaan.

Mutta on suomalaisilla myös omat trendinsä. Kuten leivät. Vaikka karppaajia on yhä enemmän, suomalaiset syövät ja kaipaavat yhä leipää. Kuluttajien toiveesta Saarioisillakin lähdettiin kehittämään toukokuussa lanseerattuja uutuusleipiä; valmiiksi täytettyjä, mutta silti tuoreita eväsleipiä. Voileivät valmistetaan osin käsityönä Virossa Raplan tehtaalla.

 

Leipä on suomalaisten oma trendi.”

Myös luomun kysyntä on Suomessa kasvussa. Haasteita riittää, sillä asiakaskunta on pirstaloitunut.

– Kymmenen vuotta sitten toimme markkinoille luomukarjalanpiirakat. Aika ei ollut oikea. Kysyntä ei riittänyt. Nyt lanseerasimme ne uudelleen. Vuodenvaihteessa tulee muitakin tuotteita.

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Ainakin 30-vuotta on puhuttu "luomun kasvusta" voimakkaasta , nyt lienee n.1-1,5%:tti yksikköä elintarvikkeista .Tällä vauhdilla menee ainakin sata vuotta että se nousisi 10%:ttiin?

Persut! (ei varmistettu)

Keskustelu suljettu

Emme ota kommentteja vastaan viikonloppuisin. Voit osallistua keskusteluun jättämällä kommenttisi maanantai klo 8.00 ja perjantai klo 16.00 välisenä aikana.