Venäjä aktivoituu sotilaallisesti – mitä tekee Suomi?

Kaasuputken valmistuminen antoi Venäjälle aiheen työntää puolustuksensa länteen, Itämerelle. Kaasuputki oli vain muodollinen syy. Todellinen syy puolustusvyöhykkeen laajentamiselle oli se, että Venäjä on omaksunut opin eteen työnnetystä puolustuksesta. Eteen työnnetyn puolustuksen oppi korostaa hyökkäyksen roolia. Ajatus on se, että sotatoimien ei pidä rajoittua omaan alueeseen, vaan taistelut on käytävä vihollisen puolella.

Kaliningrad oli se yksittäinen konkreettinen tekijä, joka vahvasti puolsi puolustusvyöhykkeen laajentamista Itämeren suunnalla. Kaliningrad muodostui ongelmaksi, kun Nato laajeni Baltiaan ja Puolaan. Venäjälle toisen maailmansodan jälkeen kuulunut Kaliningrad (entinen Königsberg) joutui Naton pihteihin. Koska Venäjän aikomuksena on huoltaa ja puolustaa Kaliningradin aluetta kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa, Venäjä haluaa turvata laivastolleen toimintavapauden Itämerellä.

Venäjän käynnistämä kunnianhimoinen asetuotanto-ohjelma tulee pian tuomaan Itämerelle ilmavoimien moderneimpia lentokoneita ja sotalaivaston uusimpia aluksia. Maavoimien uudistetut ja tehokkaat ohjusasejärjestelmät ovat jo osittain ilmestyneet Suomen ja Baltian maiden rajojen tuntumaan.

Venäjä kokeili toukokuussa onnistuneesti uutta mannertenvälistä ohjusta Piesetskissä Pohjois-Venäjällä – noin 500 kilometrin päässä Suomen rajalta. Tämä ohjus pystyy läpäisemään ohjuspuolustusjärjestelmän, jota Nato on rakentamassa itäiseen Keski-Eurooppaan Iranin muodostaman vaaran torjumiseksi. Venäjä pitää Naton ohjuspuolustusjärjestelmää uhkana. Tämän uhan torjumiseksi Venäjä on sijoittamassa Suomen ja Baltian läheisyyteen näitä uudenaikaisimpia ohjuksia.

Murmansk on Venäjän sukellusvenelaivaston tärkein satama. Murmanskin merkitys tulee entisestään korostumaan, kun arktisten alueiden luonnonvaroista ruvetaan kilpailemaan. Tämä kilpailu on nyt käynnistymässä. Murmanskin satama ja sinne kulkeva rata muodostavat keskeisen infrastruktuurin mitä tulee Venäjän mahdollisuuksiin hyödyntää pohjoisten alueiden luonnonvaroja. Venäjän johtajat korostavat jo kiihkeään sävyyn, että Venäjän taloudellisia etuja kylmässä pohjoisessa turvataan kaikin mahdollisin keinoin.

Venäjän toimet eivät uhkaa Suomea – tässä vaiheessa. Kyse on koko Pohjois-Eurooppaa koskevasta geopoliittisesta pelistä. Mutta panokset ja riskit tällaisessa pelissä kasvavat helposti. Jokainen kansainvälistä politiikkaa seuraava tarkkailija löytää vaivatta yhtymäkohtia toista maailmansotaa edeltäneeseen etupiiriajattelun.

Herää kysymys, antaako Suomi tässä tilanteessa oikeansuuntaisia signaaleja? Suomihan aikoo toteuttaa historiansa suurimmat puolustusvoimien leikkaukset. Juuri puolustusvoimien tehtävänä on varautua turvallisuusympäristömme muuttumiseen. Nyt pitäisi varautua kaikkien vaihtoehtojen varalle – myös niiden pahimpien, joiden kukaan ei toivo toteutuvan.