Varokaa pitkät! Tällaisia ihmisiä hyttyset vainoavat eniten

Alkukesän puhutuin eläin hyttynen on monien tarinoiden ja legendojen lähde. Suurin osa niistä on Suomen tunnetuimman hyttystutkijan Juhani Itämiehen mukaan vailla todellisuuspohjaa.

.

Juhannus on paitsi hyttysten myös hyttyslegendojen aikaa. Tutkija Juhani Itämiehen mukaan suurin osa on pelkkää puppua.

1) Hyttynen metsästää aina samoja ihmisiä uhreikseen.

– Minun tiedossani ei ole tutkimustietoa siitä, miksi jotkut joutuvat useammin hyttysten uhreiksi. Se, että hyttynen iskee jonkun kimppuun useammin voi johtua ihon lämmöstä, pintaverenkierrosta tai veriryhmästä.

2) Lihavammat ihmiset joutuvat helpoimmin hyttysten uhriksi.

– Olen kuullut kokeesta, joka tehtiin laittamalla opiskelijoita riviin metsään parin metrin välein. Säännöllisin väliajoin hyttyset kerättiin heidän kämmenselältään. Lisäksi paikkoja vaihdettiin kokeen aikana. Selvin korrelaatio löytyi pituudesta. Jostain syystä pitkät houkuttelivat hyttysiä eniten.

3) Hyttynen iskee kesämökkivierailulla aina vieraan kimppuun.

– Kun ihminen ajaa 200 kilometriä kotipaikkakunnaltaan, niin useimmiten ihmetellään, että paikalliset hyttyset ovat paljon vihaisempia kuin omat hyttyset. Pistokset tuntuvat vieraasta pahemmalta, koska hänellä ei ole immuniteettia vieraaseen hyttyslajiin. Paikallinen ei niitä välttämättä huomaa. Suomessa on yli 40 hyttyslajia ja niistä vain muutama on levinnyt koko maahan.

4) Hyttyset ovat nykyisin vihaisempia kuin ennen.

– Uuden hyttyslajin pistokset voivat tuntua ikävämmiltä, kun siihen ei ole immuniteettia. Toisaalta ihmisten suhtautuminen hyttysiin on muuttunut. Kun metsissä liikutaan vähemmän hyttyset tuntuvat inhottavammilta. Jos ihminen pelkää jo valmiiksi hyttystä, saattaa kiivastunut pintaverenkierto houkutella niitä enemmän.

5) Tulevaisuuden hyttysjuhannukset ovat vieläkin ankarampia kuin tuleva.

– Jos ilmasto muuttuu lämpimämmäksi ja kosteammaksi, tämä tietysti suosii hyttystä. Toisaalta, jos keväät aikaistuvat ja hyttyset kuoriutuvat nykyistä aiemmin, niin niiden pääjoukko ehtii myös kuolla ennen juhannusta. Nämä kaksi tekijää siis vaikuttavat eri suuntiin.

Millä sinä pidät hyttyset loitolla? Kerro ja keskustele.

Hyttynen

kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja

vartalossa kaksi siipeä, väristinpari, solakka vartalo ja pitkät jalat

naaras munii veteen, ojiin ja metsälammikoihin

naaras imee verta, jota se tarvitsee hedelmöittyneiden munien kehittymiseen.

pituus suurimmillaan noin 1,5 senttiä, paino 2,0–2,5 milligrammaa

voivat lentää jopa kymmenen kilometriä yössä ja lentää yhtäjaksoisesti useita tunteja

Suomessa elää noin 40 hyttyslajia

Written by:

Petteri Mäkinen

Ota yhteyttä

Kommentit (3)

Kommentit

Miten se hyttynen tunnistaa veriryhmän?

Vaikka ne pystyvätkin suunnistamaan ilman hiilidioksipitoisuuden ja infrapunasäteilyn mukaan kaukaakin, eivät ne kai sentään ihan niin nerokkaita ole, että pystyvät tutkimaan punasolun pintarakenteessa olevien valkuaisaineiden molekyylien järjestystä etänä, vai olenko nyt ihan pihalla? ;D.

Paras käytännön keino hyttysten loitolla pitämiseksi on pukeutuminen. Väljä tuulipuku on ainakin näillä keleillä hyvä. Näitä kaupallisia karkotteitakin voi käsiin, nilkkoihin ja niskaan laittaa, jos on ihan pakko sinne pusikkoon mennä. Maantasolla olevalla parvekkeella tai kuistilla varustetun kodin voi suojata parhaiten verkko-ovella, joka jostain kumman syystä tuntuu olevan maassamme harvinaisuus.

Teppo Vanamo (ei varmistettu)

Hyttyset ovat nykyään vihaisempia, kuin ennen? Suottaapi olla tai suottaapi olla, etteivät ole. Se kuitenkin on faktaa, että ihmiset ovat nykyään allergisempia, kuin ennen. Kun lapselle kevään ekasta pistosta nousee puolikas, kivulias, kutiseva tennispallo iholle, on hyttyskammo taattu. Syksyn hytyt eivät samanlaista reaktiota saa aikaiseksi. Talvi on pohjolassa niin pitkä, että immuniteetti katoaa talven aikana. Ja taas koittaa kevät...

Myy (ei varmistettu)

Ei jutussa väitetty, että hyttynen tunnistaa veriryhmän. Esitettiin vain oletus siitä. Monet eläimet ja hyönteiset haistavat pienet hajuerot selvästi. Ei ole mahdotonta ajatella, että ihmisen veri tuoksuu hyttysen hajuelimissä erilaiselta eri veriryhmissä.
Verihän kulkee monessa kohtaa erittäin pinnassa, eikä iho ole mikään umpinainen kalvo.

Arvelija Orh+ (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun