Marginaalisia huomioita

Kolumnit
Kommentoi

Haluatteko kuulla, mitä mieltä olen mielipidetutkimuksista? Ei se mitään, kerron kuitenkin. Mielipidetutkimuksista olen sitä mieltä, että niiden julkaisemisessa liiankin usein ei ole mitään mieltä. En menisi niin pitkälle, että sanoisin, ettei niiden tekemisessäkään ole mitään mieltä. Mutta niitä käytetään usein järjettömällä tavalla.

Aloitetaan politiikasta. Suurimmat mediatalot mittauttavat säännöllisin väliajoin poliittisten puolueiden kannatuslukuja. Tiheään tahtiin ilmestyneissä tutkimuksissa käy ilmi, että puolueiden kannatusluvut ovat hieman muuttuneet edellisestä kyselystä. Lähes poikkeuksetta nämä muutokset ovat niin kutsutun virhemarginaalin sisällä.

Virhemarginaali on tilastotieteellinen käsite, jolla ilmaistaan miten luotettava tutkimus on. Jos virhemarginaali on esimerkiksi 2 prosenttiyksikköä sellaisessa tutkimuksessa, missä 21 prosenttia vastaajista kannattaa kokoomusta, se tarkoittaa yleensä, että 95 prosentin todennäköisyydellä 19–23 prosenttia näistä vastaajista kannattaa kyseistä puoluetta.

Jos seuraavalla kerralla kokoomuksen kannattajiksi saadaan 22 prosenttia vastaajista, se siis tarkoittaa, että 95 prosentin todennäköisyydellä 20–24 prosenttia näistä vastaajista kannattaa tätä puoluetta.

Oletetaan nyt asian kärjistämisen vuoksi, ettei kokoomuksen kannatus ole muuttunut lainkaan kyseisten mielipidetutkimusten välisenä aikana, että se koko ajan on ollut 22 prosenttia. Molemmat tutkimukset ovat kuitenkin oletettavasti hyvin ja oikein tehtyjä. Se, että toinen antaa tuloksen 21 ja toinen 22, vaikka äänestäjäkunta ei ole liikkunut mihinkään suuntaan, johtuu vain mittaustavan epävarmuustekijöistä. Itse asiassa jälkimmäinen tutkimus olisi voinut näyttää tuloksen 22 myös siinä tapauksessa, että kannatus todellisuudessa olisi laskenut kaksi prosenttiyksikköä, siis ollut oikeasti vain 20. Otsikossa kuitenkin kerrottaisiin kokoomuksen lisänneen kannatustaan.

Miksi näitä tutkimuksia sitten tehdään ja julkaistaan. Tilastotieteilijäthän eivät ole mitään idiootteja. He tietävät hyvin, että tieteellisesti katsottuna journalistien kirjoittamat otsikot ovat hölmöjä. Mutta he tietävät myös sen, että journalistiikka ei ole tiedettä, eikä usein edes nimeksi totta, ja että turha mariseminen liian pitkälle menevistä johtopäätöksistä tarkoittaa vain menetettyjä rahallisesti hyödyllisiä toimeksiantoja.

Toimituksissa tutkimukset antavat pohjan viihteelliselle poliittiselle journalistiikalle, missä eturivin poliitikot pääsevät profiloitumaan ilman sen suurempaa vaivannäköä.

Pitkässä juoksussa mielipidetutkimukset ovat hyödyllisiä, silloin kunnon trendit tulevat näkyviin. Ja myös niissä harvoissa tapauksissa, kun suuret muutokset tapahtuvat äkkiä, niistä on iloa. Silti en hetkeäkään usko, että tieteellinen katsontakanta saisi toimituksissa yliotteen ja tutkimuksia julkaistaisiin säästeliäämmin. Sivut pitää täyttää nopeasti ja laajasti.

Toinen epäilyttävä mielipidetutkimuksen muoto löytyy erinäisistä yritysten ilmapiiritutkimuksista. Niistä nähdään yleensä, että yrityksen sisäinen ilmapiiri on hyvä. Kerrotaan esimerkiksi, että 60 prosenttia vastaajista pitää ilmapiiriä hyvänä tai melko hyvänä. Sitten on epämääräinen joukko, joka vastaa välttelevästi tai ei osaa sanoa. Lopuksi ilmoitetaan, että 70 prosenttia henkilöstöstä palautti kysymyslomakkeen. Tämä niin kutsuttu katoluku on siis 30 prosenttia, jota jotkut pitävät pienenä, toiset suurena, hieman riippuen siitä, mitä kysytään.

Jos katolukua ei sen enempää tutkita, tuloksiin tulee aimo annos epävarmuutta. Jos esimerkiksi vastaamatta jättäneistä suuri osa on turhautuneita työntekijöitä, joiden mielestä yrityksen ilmapiiri kaikista parannusyrityksistä huolimatta on surkea, niin tulokset vääristyvät voimakkaasti. Yrityksen intressissä ei ole katolukujen tutkiminen, jos tulos muuten on siedettävä. Voidaan sitten kysyä tutkimuslaitoksen moraalin perään.

Kirjoittaja on Emäsalossa asuva toimittaja.

Käyttäjän Geo Stenius kuva
Geo Stenius

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.