Miks aina taloutta?

Kolumnit
Kommentoi

Tunnen pakkoa jankuttaa taloudesta. Varsinkin kun kuukausi sitten joku yleisönosastokirjoittaja väitti kolumniani yhteiskuntavastaiseksi. Siitä minua ei sentään ole syytetty koskaan missään.

Suomen kansantuotteesta 45 prosenttia on velkaa. Hallitusohjelmaan kirjattiin 14 kuukautta sitten, että valtion velka käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Jo silloin puhuttiin, että SAK:n ohjailema uusi valtiovarainministerimme oli ylioptimistinen. Nyt kai kaikki näkevät, että maailman, Euroopan ja Suomen talous ovat kehittyneet selvästi huonompaan suuntaan kuin keväällä 2011 unelmoitiin. Valtio ottaa ensi vuonna velkaa lähes 7 miljardia euroa. Velkaa on siis ensi vuoden lopussa 95 miljardia.

Erinomaisuutemme hurmoksessa unohtuu, että kolmessa vuodessa valtion velka kasvaa 29 prosenttia. Suomen velkaantumisvauhti muistuttaa jo 1990-luvn synkimpien vuosien vauhtia.

Suomen talous kasvaa entistä hitaammin. Heinäkuussa Suomen kansantuote jo supistui. Euroalue on taantumassa. Verotuloja kertyy entistä heikommin.

Kreikassa hyvinvointi on rahoitettu velalla, kun myytävänä on vain turismia. Kreikan tien alussa on Suomikin, jos teollisuus jättää maan.

Helppo on neuvoa hallitusta ja kuntia ottamaan lisää velkaa kun korko on näin matala. Jos valtion korkomenot tuntuvat pieniltä, on hyvä muistaa, että ne ovat lähes yhtä suuret kuin tämän maan puolustusmenot.

Hallitus ei siis voi onnistua kääntämään valtion velkaantumista laskuun tällä vaalikaudella.

Välimeren maiden taloudet romahtivat, kun euron ansiosta inflaatio ja korot laskivat, eivätkä nämä taloudet osanneet vahvistaa julkista taloutta eikä luoda kestävää kasvua. Sen sijaan halvalla korolla saatua rahaa törsättiin palkankorotusten kautta kulutukseen ja tuottamattomiin investointeihin. Näin syntyi velka- ja kiinteistökupla erityisesti  Espanjaan.

Arvelen, että kaikissa muissakin maissa kuin Suomessa poliitikot haluavat jakaa äänestäjille enemmän kuin olisi varaa. Suomessa kunnat on pantu vastaamaan kansanedustajien katteettomista lupauksista.

Tämän lehden mainiolla Kaupungilla puhutaan -palstalla arvuuteltiin miten Porvoo selviää noin viiden miljoonan budjettikehyksen ylityksestä Eiköhän sieltä taas löydy ainakin pari poliitikkoa, jotka haluaisivat korottaa veroja ”talouden tervehdyttämiseksi”.

Ei auta muu kuin siirtää seminaarit takaisin Porvooseen ja lopettaa Runebergin torttujen jakaminen lapsosille, niissähän on rasvaa ja sokeria.

Kun edellinen Marski-skandaali syntyi, tekijänä oli tamperelainen animaattori, joka leikkeli hahmoja paperista. Silloin kauhistutti kun Pispalasta eetoksensa ammentava animaattoritar pani tumman soittajapojan rakastelemaan marskia. Hän väitti, että Pispalassa on aina tiedetty, että marski käytti punaisia korsetteja ja oli siksi selvä tapaus.

Mannerheim nimettiin uransa illassa mm. Punaisen ristin puheenjohtajaksi. Pispalalaiset osasivat sen verran ruotsia, että Röda Korset viittasi selvästi Marskin alusvaatteisiin ja legenda oli valmis.

Edellinen presidenttimme innostui paperinleikkaajan historianäkemyksestä sen verran, että kutsui naisen Linnan juhliin. Nykyinen presidenttimme ei kutsune Kenian Marskin tekijöitä.

Kirjoittaja on lehdistöneuvos, eläkkeellä paristakin päätoimittajan tehtävästä. Asunut enimmäkseen Porvoossa vuodesta 1994.

toimitus

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.