Taidetehtaasta

Porvoossa on nyt ehditty arvioida muutama kuukausi uutta Taidetehdasta lisärakennuksineen. Kaupungissa, jossa yleensä nuristaan kaikesta, vastaanotto on ollut huomattavan suopea, jopa kiittävä. Edes Taidetehtaan hävittämistä vaatineet eivät ole tulleet julkisuuteen muistuttamaan, että mitäs minä sanoin, ei siitä mitään tule. Vähän samanlainen ilmiö oli havaittavissa Aleksanterinkadun sillan valmistuttua.

Sillan ja uuden liikenneverkon käyttöönotto oli myös olennainen syy, miksi Taidetehdas-hanke pääsi käyntiin. Yhtäkkiä havaittiin, että keskellä Porvoota oli rähjäinen alue, jolle piti viimein tehdä jotain.

Pitkän historian omaava Taidetehdas siirtyi silloin Fiskars-nimisenä kaupungin omistukseen vuonna 1986. Sen jälkeen laadittiin hyllymetreittäin suunnitelmia sen korjaamiseksi ja alueen kehittämiseksi. Vuosien varrelle osui useita nousu- ja laskusuhdanteita, mutta tarvittavaa rahaa Porvoolta ei koskaan löytynyt. Viime vuosikymmenen lopulla silloinen apulaiskaupunginjohtaja Harri Airaksinen kehitti kuvion, jossa Taidetehtaan aluetta laajemminkin rakennettaisiin Porvoon kaupungin ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä.

Kilpailuttamisen kautta hankkeeseen löytyi suunnittelijoiksi, rakentajiksi ja investoreiksi uskottavat ja osaavat yhteistyökumppanit, ja myös itse Taidetehtaan omistus päätyi arvostettujen kulttuurisäätiöiden käsiin. Useimpiin liiketiloihin on löydetty vuokralaiset, vaikka viimeiset kolme vuotta ovat olleet yhtä velkakriisiä. Kaupungin omin voimin tällainen lopputulos ei olisi ollut mahdollinen.

Porvoolainen suuri yleisö tuntuu edelleen olevan huonosti tietoinen siitä, että kaupunki ei omista enää Taidetehdasta, vaan on sitoutunut siihen vuokralaiseksi 20 vuodeksi. Koko Taidetehdas-sopimus on taloudellisesti kaupungin historian suurin yksityisen tahon kanssa tehty sitoumus. Kuninkaanporttiin sitä ei voi verrata, koska siellä kaupunki toimii vain maan myyjänä.

Taidetehdas-projektin lopullista hintaa veronmaksajille ja kaupungin kaikkia vastuita siinä ei vielä edes tiedetä, mutta laskelmat ovat kuulemma tekeillä. Lopullinen hinta tiedetään vasta sitten, kun alueen viimeisetkin tontit rakennusoikeuksineen on luovutettu rakennusyhtiö Hartelalle ja niille määritelty hinnat.

Veronmaksajien ja koko alueen kannalta tärkeää on myös, että Taidetehtaan tilamyyntiä varten perustettu kaupungin omistama Porvoo EventFactory onnistuu tehtävässään ja saa aikaan riittävän positiivisen kassavirran.

Alueella jäljellä olevista kohteista merkittävin on Porvoonjoen rantaan suunniteltu hotelli, jonka toteutumisedellytyksistä on paljon ristiriitaisia tietoja. Median tiedustellessa asiaa hotellioperaattoreilta kiinnostusta hankkeeseen ei ole löytynyt, mutta harvapa paljastaa korttejaan etukäteen. Hartela vakuuttaa, että muuta käyttöä tontille ei edes mietitä. Voi olla niinkin, että Hartelassa on ollut kädet täynnä työtä Taidetehtaan ykkösvaiheen kanssa, ja yhtiöllä on vasta nyt aikaa paneutua hotelliin toden teolla. Esisopimus hotellitontista raukeaa vuoden 2014 lopussa, joten aikaa on vielä.

Taidetehtaan alueen asuntokauppa kuuluu lähteneen käyntiin mukavasti. Alueelle ja sen viereen rakennetaan vielä paljon uusia asuntoja. Vain vähän aikaa sitten sotkuisena pöheikkönä näyttäytyneestä Taidetehtaan ympäristöstä tulee mitä todennäköisimmin Porvoon halutuin asuinpaikka.

Written by:

Jyrki Hämäläinen

Ota yhteyttä

Kommentit

Keskustelu suljettu

Emme ota kommentteja vastaan viikonloppuisin. Voit osallistua keskusteluun jättämällä kommenttisi maanantai klo 8.00 ja perjantai klo 16.00 välisenä aikana.