Nämä asiat vaikuttavat sinkun talouteen

Sinkkuudesta voi olla taloudellisessa mielessä myös etua. Esimerkiksi lomamatkassa voi säästää, jos reissua ei tee pahimpana ruuhkasesonkina.

Armi Suojanen

Uutisotsikoiden mukaan rahahuolet iskevät sinkkutalouksiin kovemmin kuin perheiden kukkaroihin. Mutta eikö sinkuilla olekaan varaa kuluttaa itseensä?

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilskasta sinkkuja ei pidä arvioida yhtenä yksittäisenä kuluttajaryhmänä.

Wilska korostaa, että sinkut elävät hyvin erilaisessa elämäntilanteessa ja ovat eri-ikäisiä keskenään.

– Ratkaisevia tekijöitä kustannuksia vertaillessa ovat koulutus, työmarkkina-asema, ikä, huollettavien määrä ja asuinpaikka.

Kansaneläkkeen varassa elävät yksinäiset yli 80-vuotiaat naiset ovat heikoilla.”

Yksin asuvien ääripäistä Wilska nostaa esille köyhät opiskelijanuoret ja vauraat ikääntyneet työntekijät ja eläkeläiset.

– Opiskelijat ovat kyllä köyhiä, mutta se on todennäköisesti heille vain väliaikainen elämäntilanne. Toisaalta 60–65-vuotiaat eläkeläiset ovat varakkaimpia kuin koskaan tähän mennessä.

Heikoimmassa taloudellisessa asemassa ovat hänestä yksin asuvat vanhat, yli 80-vuotiaat eläkeläisnaiset, jotka elävät kansaneläkkeen varassa.

Myös työttömillä ja yksinhuoltajilla on tiukkaa taloutensa tasapainottamisessa.

Olennaista on, että sinkkutaloudessa kulut kohdistuvat yhteen henkilöön, eikä sinkku voi jakaa niitä kenenkään kanssa.

Jos ansiotuloissa tai lainankoroissa tai terveydessä tapahtuu odottamaton käänne, ovat yksin asuvat pulassa.

Kukaan ei ole jakamassa tai paikkaamassa sinkun taloudellisia tappioita, Wilska muistutttaa.

Jos perheessä sen sijaan on kaksi aikuista, molemmat osallistuvat yleensä osaltaan talouden kuluihin.

Jos esimerkiksi lapsiperheessä toinen vanhemmista menettää työnsä, voi toinen ainakin osittain paikata menetystä.

Sinkku häviää ruokamenoissa, mutta voittaa harrastuksissa.”

Ruoka- ja asumiskuluissa häviäjiä ovat joka tapauksessa sinkut, jotka joutuvat tutkitusti pulittamaan suhteellisesti suolaisemman hinnan ruuastaan ja asumisestaan.

Wilska huomauttaa, että sinkuilla on kuitenkin kiinteitä kuluja ja omaisuutta usein vähemmän kuin perheellisillä.

– Sinkut eivät tarvitse esimerkikisi autoa, eikä heillä ei ole kesämökkiä tai lasten päivähoitokuluja ja harrastusmaksuja, hän vertailee.

Toisaalta: sinkku joutuu hankkimaan esimerkiksi kaiken kodintekniikan itselleen.

Lapsiperheessä useammalle henkilölle riittää yksi televisio tai tietokone, Wilska muistuttaa.

– Kännykkä on ainoa, joka lapsiperheissäkin on ostettava kullekin perheenjäsenelle.

Myös lomalla sinkkuudesta voi olla etua.

Neljä- tai viisihenkinen lapsiperhe tarvitsee jo huomattavan summan matkaillakseen – yksin reisaava pääsee huokeammalla, vaikka hän maksaisi huoneestaan pienen lisähinnan.

– Yksin matkustavalla on myös enemmän varaa loman ajankohdan valinnassa, koska hänen ei tarvitse matkustaa arvokkaimpina sesonkiaikoina. Sinkku voi myös valita matkakohteensa joustavammin.

Asuminen sinkun suurin kuluerä

Asuinpaikan valinta vaikuttaa merkittävästi niin sinkkujen kuin perheellisten kiinteisiin kuukausittaisiin kuluihin.

Neliöhintoja verratessa häviävinä osapuolina ovat sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan sinkut.

– Sinkut valitsevat yhä useammin asuinpaikkansa kaupungin ydinkeskustasta tai sen lähettyviltä, missä neliöhinnat ovat huomattavasti korkeampia kuin muualla, tutkija muistuttaa.

Perheellisten suosimat taajamat ja lähiöt eivät sen sijaan juuri sinkkuja houkuttele, vaikka asuminen voisi olla niissä edullisempaa.

Tätä todistavat tilastotkin. Keskusta-alueen väestörakenne poikkeaa huomattavasti muiden alueiden väestörakenteesta. Esimerkiksi Helsingin keskustan asukkaista yli 60 prosenttia on sinkkuja.

Toisaalta sinkut pärjäävät usein suhteessa niukemmilla neliöillä, kun taas perheelliset etsivät väljempiä tiloja itselleen. Tätä tukee asuntorakentaminen, joka suosii pieniä asuntoja juuri keskustoissa.

Asumisen kalleus ei tosin ole yksiselitteinen asia. Wilskan mukaan keskusta-asumisen kalleutta kompensoi todennäköisesti keskustassa tarjolla oleva, parempipalkkainen työ.

Terhi-Anna Wilska

sosiologian professori Jyväskylän yliopistossa

Wilskan mukaan nuoret vanhemmat ovat selvästi kologisempia kuluttajia kuin nuoret pariskunnat tai sinkut.

Wilska on tutkinut muun muassa luksustuotteiden myynnin kasvua.

Ylellisyystuotteiden myynti kasvaa hänen mukaansa kaikkialla maailmassa, mutta erityisesti kehittyvillä markkinoilla.

Varakkuus näkyy eri kansallisuuksien kesken eri tavoin.

Suomessa arvostetaan vaatimattomuutta, kun Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä varakkuus saa näkyä.

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä