Porvoon kaupunki lomauttaa kaikki työntekijänsä 7 – 14 työpäiväksi vielä tämän vuoden sisällä. Lomautusten ulkopuolelle jätetään ainoastaan pelastushenkilökunta.
Vanhushuollon työntekijänä rohkenen kertoa vaikenemissuosituksesta huolimatta, miten tämä tulee vaikuttamaan laitoshoitoon osastoilla.
Tällä hetkellä aamuvuoro etenee seuraavasti: Aamupala tarjoillaan asukkaille klo: 7:15-09:00 aikana. Asukkaiden aamupesut, suihkutukset, vuoteiden petaamiset, vaatteiden pukemiset, haavojen ym. hoidot suoritetaan klo: 11:00-11:30 mennessä, jolloin osastoille tulee lounas. Aamun aikana hoitajat vastaavat myös vaippojen- ja vaatetilausten tekemisestä, tilojen siististä yleisilmeestä, tiskeistä, hoitotarvikkeiden riittävyydestä potilashuoneissa, mahdollisesti omaisten kanssa keskustelemisesta ja hoidettavien kuntouttavasta työ-otteesta.
Lounas päättyy n. 11:30-12:30, jonka jälkeen hoidettavilla on omaa aikaa klo:13.30 saakka. Tällä välin hoitajat pitävät omat ruokataukonsa ja kirjaavat raportit, sekä hoitavat ne asiat, joita ei ole ennen lounasta ehtinyt suorittamaan.
Päiväkahvi tarjoillaan klo: 13:00, jonka jälkeen hoidettavat pääsevät päivälevolle. Klo: 14:00-15:00 ajan asukkaat ovat omissa huoneissaan/katselevat tv:tä ja käyvät kävelyllä, tuolloin hoitajat antavat raportin iltahoitajille, pitävät osastokokouksia ja lähtevät hiljalleen työajasta riippuen kotiin.
Asukkaita ehditään tällä hetkellä suihkuttamaan aamuvuorossa 3 – 4, jolloin jokainen osaston hoidettava pääsee suihkuun kerran viikossa. Kävelyttämiseen, ulkoiluun, seurustelemiseen ym. viriketoimintaan pyritään aina kun mahdollista, mikä tarkoittaa sitä, että asukas saa viriketoimintaa ehkä muutamia kertoja viikossa ja ulkoilu ei ole mahdollista muulloin kuin kesällä.
Usein nämä virikkeet jäävät myös omaisten harteille. Suuri osa asukkaista viettää päivänsä pääsääntöisesti vuoteissa tai päiväsaleissa, ilman minkäänlaista aktiviteettia tai seuraa. Hoidettaville ei ole tarjolla minkäänlaista fysio- tai toimintaterapiaa, eikä säästösyistä hoitaja voi olla saattajana esim. hammaslääkärissäkäynnin aikana. Parturi käy leikkaamassa hiukset kerran puolessa vuodessa. Säästösyistä omaisia kehotetaan olla ostamatta asukkaille omia vaatteita, jotta pyykkikustannuksissa saataisiin aikaiseksi pieni säästö, kun asukkaat puetaan laitosvaatteisiin.
Kaikki edellä mainittu on asukkaiden normaalielämää silloin, kun osastolla on normaalitilanne. Jos osastolle sattuu iskemään vatsainfluenssa, keuhkokuumetta, loukkaantumisia, sydänvaivaisia, saattohoitopotilaita, tai henkilökuntaa on sairaana, niin tilanne on kaoottinen, kuten voi ajasta ja työmäärästä päätellä. Säästösyistä kunta kieltää sijaisten palkkaamisen jo nyt, mikä lisää henkilökunnan työmäärää automaattisesti entisestään, esim. suihku voi jäädä joltakin vanhukselta saamatta.
Lisäksi on säästettävä lääkkeistä, sähkönkulutuksesta, ruuasta ja perushoitotarvikkeista. Voi vain kuvitella, millainen tilanne on sitten, kun henkilökunnan lomautukset alkavat.
Hoitajina joudumme todellakin tuolloin toimimaan äärirajoilla ja eettisiä hoitoperiaatteita vastaan. Suomessa ei ole säädetty lakeja, jotka vaatisivat kuntia toimimaan tietyllä tavalla vanhusten hoidossa, kuten esim. päivähoidossa, oppivelvollisuudessa tai vammaislaissa, vaan valtio voi ainoastaan antaa kunnille hoitosuositukset, joita suositellaan noudatettaviksi. Näin ollen kunta ei riko lakia, mutta toimii erittäin vahvasti hyviä hoitosuosituksia ja eettisiä periaatteita vastaan.
Kaiken kiitoksena kunta vie meiltä hoitajilta viikon palkan, mikä on monelle hoitajalle todella suuri ja ehkä jopa elintärkeä raha. Moni hoitaja miettii jo nyt irtisanoutumista. Kuinka paljon kunta säästää sitten, kun osa työntekijöistä irtisanoutuu tai osa jää mahdollisesti pitkälle sairauslomalle loppuunpalamisen vuoksi?
Kenellä on vastuu, jos lomautusten vuoksi tapahtuu hoitovirheitä tai työtapaturmia? Lukuun ottamatta sitä säästöä, kun potilaat/asukkaat mahdollisesti sairastuvat hygieniatason laskettua ja joutuvat ehkä erikoissairaanhoidon piiriin, mikä on kunnalle moninkertaisesti kalliimpaa kuin laitoshoito. Eli kuka lomautuksissa loppujen lopuksi säästää?
Kunnat eivät ole vielä tänä päivänäkään saaneet korjattua viime lamasta aiheutuneita sosiaalisia ja terveydellisiä menoja ja tällä toiminnalla niitä tulee vielä lisää ja vaikutukset näkyvät vuosia.
Yhtäkään kuntaa ei voi millään tasolla verrata tappiota tuottavaan firmaan, kun tappiota syntyy, niin lisätään työntekijöiden työtaakkaa ja maksatetaan tappiot firman työntekijöiden rahapussista. Työntekijänä ja hoitajana en voi enää sanoa ylpeästi olevani kaupungin työntekijä ja hoitajana pyydän kaikkia vanhusten omaisia vaatimaan omaisilleen hyvää hoitoa. Valtio on antanut kunnille ohjeistuksen, että lomautukset ja säästötoimenpiteet eivät saa vaikuttaa ihmisten terveyteen. Valitettavasti juuri näin tulee käymään.
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä asian arkaluonteisuuden vuoksi.
