Eläkerahastojen miljardituottoja ei käytetä eläkeläisten ja elvytyksen hyväksi

Työeläkejärjestelmästä kirjan kirjoittanut vantaalainen kaupunginvaltuutettu Kimmo Kiljunen (sd.) katsoo, että eläkerahastojen tuotoilla voitaisiin merkittävästi kohentaa eläkeläisten tulotasoa.

Juha Salonen

Työeläkejärjestelmästä kirjan kirjoittanut Vantaan kaupunginvaltuutettu Kimmo Kiljunen katsoo, että eläkerahastojen tuotoilla voitaisiin kohentaa eläkeläisten tulotasoa.

Juha Salonen

UUSIMAA   |  Suomalaisten työeläkerahastojen pääosin ulkomaille sijoittamat pääomat poikivat vuosittain jopa 12 miljardin euron tuotot.

Niitä ei kuitenkaan käytetä eläkkeiden maksuun ja Suomen talouden elvytykseen, vaan pääosin uusiin sijoituksiin ulkomaille.

Nykyarvoltaan 183 miljardin euron eläkerahastot elävät omaa elämäänsä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana ne ovat nousseet peräti 20 miljardia euroa.

Vaikka Suomessa puhutaan eläkepommista, ei tästä massiivisesta eläkepotista ole ohjattu euroakaan työeläkkeiden maksuun.

Sen sijaan 24 miljardin vuotuiset työeläkkeet kustannetaan työntekijöiden työeläkemaksuilla.

Suomalaisesta eläkejärjestelmästä kirjan vastikään julkaissut Kimmo Kiljunen (sd.) kummastelee, miksi eläkerahastojen miljardipotista ei heru edes osaa työeläkkeiden maksuun.

Hänen mukaansa pelkillä miljardisijoitusten tuotoilla kyettäisiin merkittävästi kohentamaan eläkeläisten toimeentuloa.

Kiljunen esittää, että työeläkkeisiin sovellettava niin sanottu taitettu indeksi muutettaisiin takaisin palkkasidonnaiseksi indeksiksi.

Nykyisin pääosin hintoihin sidotut työeläkkeet menettävät ajan myötä merkittävästi ostovoimaansa.

Kun työeläkkeet alkaisivat jälleen suoraan seurata palkkojen kehitystä, ne eivät jäisi jälkeen yleisestä elintason noususta.

– Kohentuneet eläkkeet olisivat parasta elvytystä. Se lisäisi kotimaista kysyntää, toisi verotuloja valtiolle ja kunnille, Kiljunen tiivistää.

Hän suomii nykyistä eläkejärjestelmää kovin sanoin.

– Tällä hetkellä eläkejärjestelmä ei toimi. Liian monia eläkeläisiä uhkaa luisuminen köyhyyteen.

Kiljunen muistuttaa, että massiiviset työeläkerahastot ovat karttuneet kahdesta syystä.

Työeläkemaksut ovat säännönmukaisesti ylittäneet maksetut työeläkkeet. Toisaalta eläkerahastojen sijoitustuotot ja arvonmuutokset ovat kasvattaneet pääomia vauhdilla.

Kiljusen laskelmien mukaan pelkillä rahastojen tuotolla kyettäisiin vaivatta kattamaan indeksimuutoksen kustannukset.

Mikäli reaalipalkat noudattaisivat vuosittaista, 1,6 prosentin kasvuvauhtia, lisääntyisivät palkkaindeksiin sidotut työeläkemaksut 312 miljoonalla eurolla vuodessa.

Tämä on Kiljusen mukaan vain 2,5 prosenttia työeläkerahastojen vuoden 2014 tuotoista.

– Työeläkerahastojen pääomiin ei siis tarvitsisi kajota lainkaan, eivätkä työeläkemaksut nousisi, hän sanoo.

Sukan varressa
miljardipotti

Eläkerahastoissa on tällä hetkellä arviolta 183 miljardia euroa.

Vuonna 2014 eläkevarojen sijoitusten nettotuotto oli 11,9 miljardia euroa.

Eläkkeelle siirryttäessä 65-vuotiaana keskimääräinen eläke on 1 719 euroa kuukaudessa.

Naisen valtakunnallinen eläkekeskiarvo on 1 376 euroa kuukaudessa.

Iän myötä keskimääräinen eläke pienenee.

Written by:

Juha Salonen

Ota yhteyttä