Uutispuurolla juhlistettiin syksyn satoa

PORVOO | Kerkkoon nuorisoseurantalolla vietettiin keskiviikkona eläkeläisten perinteistä Uutispuuro-päivää. Eläkeliiton Porvoon Seudun yhdistyksen tarjoamalle puurolle saapui satakunta eläkeläistä.

– Juhlimme uuden viljasadon korjuuta. Tämä on jo perinteikäs ja ainutlaatuinen tapahtuma Eläkeliiton Uudenmaan piirin alueella. Täällä on paljon vieraita eri puolilta Uuttamaata. Uutispuurolle tullaan vaihtamaan kuulumisia ja viettämään aikaa yhdessä, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Ojala.

Musiikkipitoisen iltapäivän vietto aloitettiin nimensä mukaisesti puurolla, jonka pitokokki Raili Johansson oli laittanut jo kuudelta aamulla hautumaan.

– Resepti on yksinkertainen. Tarvitaan vettä, suolaa ja karkeita uuden sadon ruisjauhoja. Puuron salaisuus on pitkä haudutusaika. Sen pitää antaa hautua vähintään 3–4 tuntia, Johansson kertoi.

Tuskin Porvoon seudulta löytyy montakaan, joka tuntisi puuronkeiton salat Raili Johanssonia paremmin. Johansson aloitti pitokokkina aivan 50-luvun alussa. Tarmoa riittää edelleen, kun hän häärii apureineen keittiössä.

– Rakkaudesta tähän työhön minä tätä teen, Johansson totesi vaatimattomasti.

70 litraa puuroa lusikoitiin aamupäivällä parempiin suihin. Yksi maidon kera, toinen voisilmän. Useimmat nauttivat puuronsa puolukkahillon maustamana.

– Nykyajan ihmiset ovat unohtaneet uutispuuron. Entisaikaan tätä syötiin aina syksyllä, kun sato oli korjattu. Nyt rukiin arvostus on taas nousussa, Pentti Ojala totesi.

Iltapäivän ohjelmassa oli puuron lisäksi laulua, lausuntaa, puheita ja tanssia. Ohjelman lomassa myytiin tietysti täysrukiista reikäleipää ja Strömsbergin myllyssä jauhettuja ruisjauhoja.

Iloisen iltapäivän lomassa ruodittiin vakavampiakin aiheita. Eläkeliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Matti Hämäläinen puhui eläkejärjestöjen tekemästä kartoituksesta, jolla on selvitetty eläkeläisten tulevaisuuden odotuksia. Suurimmaksi huolenaiheeksi koetaan eläkkeiden riittämättömyys ja huoli toimeentulossa. Sen vanavedessä tulee huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyydestä sekä kotihoidon palveluiden tarjonnasta ja laadusta.

– Vahvasti nousi esille se, että eläkeläiset luottavat Kelaan, eläkevakuutusyhtiöihin ja eläkejärjestöihin. Mutta suurta epäluottamusta saavat osakseen työnantajajärjestöt, eduskunta ja hallitus. Se on rankka viesti päättäjille, Hämäläinen totesi.