Jokien ravinnekuorma rasittaa Porvoon edustan merialuetta

PORVOO | Porvoon Kilpilahden ja Tolkkisten teollisuuslaitosten sekä Porvoon veden Porvoon edustan merialueen tilan seuranta aina 1960-luvulta näihin päiviin asti osoittaa, ettei meren tilassa ole tapahtunut toivottua parantumista. Jokien, Porvoonjoen ja Mustijoen, tuoma fosforin ja typen hajakuorma on vienyt sen hyödyn, joka uusilla puhdistamoilla ja puhdistusmenetelmillä on vuosien mittaan saavutettu.

Veden laatu- ja pohjaeläinselvitykset aloitettiin jo vuonna 1965 Porvoon kaupungin, maalaiskunnan ja Kilpilahden suurten teollisuuslaitosten toimesta ja kalatalousselvityksiä on tehty jo 40 vuotta. Nyt kaikki vuosikymmenten aikana kerätty tieto on koottu yhteen eikä tyydytty teettämään konsultilla vain vuosiraporttia ympäristölupien uusimisen pohjaksi.

Nyt julkaistuun yhteenvetoraporttiin on koottu vesistö- ja kalataloustarkkailujen aineisto ja tiedot pohjaeläin- ja haitta-aineselvityksistä. Raportti osoittaa, ettei merialueen tilassa ole tapahtunut viime vuosina käännettä parempaan, mutta raportin pohjalta voidaan pohtia sitä, mitä voidaan vielä tehdä ja sitä, onko esimerkiksi tähän asti tutkittu oikein, Porvoon veden toimitusjohtaja Karl-Gustav Björkell sanoo.

Valtaosa Porvoon merialueen ravinne- ja kiintoainekuormista tulee raportin mukaan jokien kautta. Alueen teollisuudesta ja yhteiskuntajätevesistä peräisin olevan suoran pistekuormituksen osuus ravinteiden ja kiintoaineiden kokonaiskuormituksesta on vähäinen. Jokien tuomat ravinne- ja kiintoainekuormat vaikuttavat vielä Svartbäckinselällä, joka nyt on Porvoon edustan erialueista selvimmin rehevöitymässä.

Karl-Gustav Björkell ottaa esimerkin:” 1970 fosforia joutui mereen Porvoon ja Porvoon maaliskunnan jätevedenpuhdistamoilta 70 kiloa vuorokaudessa. Nyt fosforikuorma on vuorokaudessa vain 2,4 kiloa.

Teollisesta toiminnasta peräisin olevia kemiallisia yhdisteitä on löydetty merenpohjan kerrostumista ja eliöistä. Päästölähdettä tai haitta-aineen kulkeutumisreittiä ei aina ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan. Haitta-aineiden pitoisuudet ovat kuitenkin seurannan aikana pienentyneet.

Pohjaeläimistön taantuminen ja kalaston muuttuminen särkikalavaltaiseksi osoittavat raportin teossa konsulttina toimineen Rambollin edustajan Otso Lintilän mukaan, että alueen ekologinen tila on huono. Ilmiö on yleinen myös Suomenlahden ja Itämeren muilla rannikkoalueilla. Tältä osin Porvoon edusta ei poikkea muista rannikkoalueista.

Kuormituksesta huolimatta Porvoon edustan merialueella on kalanpoikastuotantoa ja siellä toimii vaihteleva määrä ammattikalastajia.

Aikaisemmin tehdyt vesiensuojelutoimet ovat vaikuttaneet kalaston tilan paranemiseen. Kuormituksen väheneminen näkyy kalatutkimusten perusteella Porvoon edustalla kalojen astinvaraisen laadun paranemisena.

Ammatti-, kotitarve- ja virkistyskalastusta on harjoitettu kaikilla keskeisillä Porvoon edustan vesialueilla. Poikaspyynneissä saalista on saatu kaikilta tutkituilta alueilta, joten mitään voimakkaasti karkottavia tai myrkyllisiä vaikutuksia jätevesipäästöillä ei tutkimusten mukaan ole ollut.

Raportin pohjalta arvioidaan, että vesistön hyvän tilan saavuttaminen Porvoon vesialueella edellyttää voimakkaampaa panostusta jokikuormien ja muun hajakuormituksen vähentämiseen kuin suoran pistekuormituksen vähentämiseen. Normaalitilanteessa pistekuormittajan vaikutusta ei harvakseltaan toteutetuissa seurannoissa edes pysty erottamaan hajakuormituksesta.