PORVOO | Värikkään Akilleen jääpallokauden yksi keskeisimmistä henkilöistä oli pelaajavalmentaja Jari Hyttinen. MM-pronssijoukkueessa keväällä pelanneen Hyttisen unelmana on viimeisen parin vuoden ajan ollut mestaruuden tuominen Porvooseen. Kuviot menivät kuitenkin uusiksi, kun joukko pelaajia sai lakkoilun avulla Hyttisen syrjään valmentamisesta ratkaisupelien alla. Tämä heijastui koko joukkueen otteisiin puolivälierissä ja kesäloma alkoi muutamaa viikkoa odotettua aiemmin.
– Olin todella sitoutunut Akillekseen ja olin valmis uhraamaan lajin kehittämiselle useamman vuoden. Olin jo keskustellut esimerkiksi neljän pelaajan kanssa ensi kaudesta. Nyt urani on kuitenkin Akilleksessa ohi, Hyttinen lataa.
– Akilleessa on muutama pelaaja, joiden kanssa en tule enää ikinä menemään samaan koppiin, Hyttinen jatkaa.
Samoilla linjoilla on Hyttisen tavoin sivuun siirtynyt kakkosvalmentaja Petri Ahonen.
– En tule enää ikinä olemaan Akilleen jääpallotoiminnassa mukana. Pelejä voin käydä katsomassa, mutta en mitään muuta, sanoo vuosia myös seuran junioreita valmentanut Ahonen.
– Toiminta ei ole oikein aikuisten miesten joukkueen mukaista. Vai mitä mieltä olet joukkueesta, jossa vähän väliä äänestetään pelaajista tai valmentajista? Minun jatkosta äänestettiin myös vuonna 2004, Ahonen kysyy.
– Vuonna 2008 vastaavasti äänestettiin, että saanko minä palata Akilleen paitaan. Se oli tuolloin virhe palata Porvooseen. Samat henkilöt vastustivat tuolloinkin tuloani, Hyttinen sanoo.
– Nämä samat pelaajat olivat viime keväänä vaatimassa joukkueenjohtajamme Markku Vainion erottamista ja vain kolmisen viikkoa sitten he olivat sitä mieltä, ettei Joakim Nordström voi mahtua Akilleen pelaavaan kokoonpanoon, Hyttinen hämmästelee.
Hyttisen mukaan kaikki tämä kertoo Akilleen jääpallojoukkueeseen vuosien saatossa pesiytyneestä kulttuurista.
– Toiminta oli vuosia ihan puulaakijoukkueiden tasolla. Pelaajat saivat tehdä melkein mitä halusivat. Nyt kun toimme ammattimaisen tekemisen joukkueeseen, niin se ei käynyt entisiin oloihin tottuneille. Onhan se ikävää jos omasta pelipaikastaan joutuu kilpailemaan, Hyttinen miettii.
Hyttinen muistuttaa joutuneensa valmentajaksi osittain vasten tahtoaan.
– Sanoin jo vuosia sitten, etten ryhdy Suomessa valmentamaan jääpalloa. Epäilen ettei Suomesta löydy sellaista joukkuetta tai ryhmää, joka sitoutuisi vaatimustasooni tai intohimooni, jota minulta valmentajana löytyy. Jouduin valmentajaksi, kun Pertti Koponen jättäytyi henkilökohtaisista syistä pois 2008.
– Olen jo kymmenen vuoden ajan saanut kritiikkiä huonolla suomen kiellä katsomosta ja anonyymisti jääpallon keskustelupalstoilla. Minulle oli henkilökohtaisesti todella tärkeätä, kun jotkut tulivat taannoin Borgåbladetin haastattelussa omalla nimellään esiin. Se muistutti minua siitä, miten kiittämättömiä, ilkeitä ja epärehellisiä ihmiset voivat olla. Kehystin jutun ja laitoin sen seinälle muistoksi, Hyttinen sanoo.
Hyttinen toteaa, ettei yllättynyt vastaliikkeeseen lähteneiden pelaajien nimilistasta.
– Nämä vihreäsydämiset Akilles-ikonit ovat vuosia olleet vaatimassa sitä sun tätä. Talkoissa, kesäharjoituksissa ja vaikkapa katsomoprojektissa he loistivat poissaolollaan.
Hyttinen sanoo olevansa helpottunut, kun aikaa vienyt urakka on ohi.
– Olen erittäin perhekeskeinen ihminen. Koko perheeni on ollut tässä toiminnassa mukana. Erityisesti isäni on ottanut raskaasti, kun poikaa on haukuttu.
– No, onneksi minulla on muita harrastuksia, joille jää nyt paremmin aikaa. Kesällä aion harjoitella normaalisti. Tarkoitus on jatkaa uraa vielä ainakin vuosi tai kaksi. Katsotaan onko jollakin joukkueella käyttöä minulle. Akilleessa en pelaa, Hyttinen päättää.