62 kunnassa syntyi viime vuonna korkeintaan 20 lasta

Kunnat ovat viime vuosina kokeilleet vauvarahaa kannustimeksi synnyttää uusia kuntalaisia. Kuntaliiton viimeksi vuonna 2012 tekemän kyselyn mukaan 67 kuntaa maksoi uudesta vauvasta muutamista kympeistä jopa 3000:een euroon.

Johanna Erjonsalo

Viidesosassa kunnista syntyi viime vuonna alle koululuokallinen uusia vauvoja.

Suomessa oli viime vuonna 62 kuntaa, johon Tilastokeskuksen mukaan syntyi korkeintaan 20 lasta. Näistä 22 kuntaa sai uusiksi asukkaikseen enintään kymmenen uutta vauvaa. Esimerkiksi Suomen pienimpään kuntaan, keskisuomalaiseen Luhankaan syntyi viime vuonna vain yksi vauva.

– Tämä on alhaisin syntyvyys vuosikausiin, kunnanjohtaja Reijo Urtti laskeskelee.

Vuotta aiemmin 760 asukkaan kuntaan syntyi sentään 10 vauvaa ja tavallisimmin lapsia on syntynyt vuosittain neljästä seitsemään.

Vuosi 2015 oli Suomen vähävauvaisin vuosi sitten 1860-luvun nälkävuosien.

Vuosi 2015 oli Suomen vähävauvaisin vuosi sitten 1860-luvun nälkävuosien. Suurin osa kunnista, joihin syntyi tuskin koululuokallistakaan uusia vauvoja, sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta mukana oli myös useita pieniä keskisuomalaisia kuntia. Itä- ja Keski-Suomen kuntien syntyvyydessä on kuitenkin eroa: kun 2400 asukkaan keskisuomalaiseen Toivakkaan syntyi viime vuonna 20 vauvaa, samankokoiseen pohjoiskarjalaiseen Rääkkylään uusia vaipankuluttajia syntyi vain yhdeksän.

Kunnat, joihin syntyi vähän vauvoja, pitävät jumbosijoja myös taloudellisen huoltosuhteen tilastoissa. Väestörakennetta mittaavalla taloudellisella huoltosuhteella lasketaan, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työtätekevää kohti.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 koko maan huoltosuhde oli 137 eli sataa työssäkäyvää kohden oli 137 ei-työssäkäyvää. Kunnissa, joihin syntyi korkeintaan 10 vauvaa, taloudellinen huoltosuhde sen sijaan oli lähemmäs 200.

Niissäkin kunnissa, joihin syntyi enintään 20 lasta, taloudellinen huoltosuhde oli noin 170, vaikka vaihtelua huoltosuhteissa oli enemmän kuin vähiten uusia vauvoja saaneissa kunnissa.

Näin alhainen syntyvyys haastaa selvästi koko suomalaisen yhteiskunnan."

Alhaisen syntyvyyden kunnissa aikuisikäinen väestö on siis ikääntynyttä ja eläkkeistä kertyy kunnille vähemmän verotuloja. Useimmiten ikääntyneet tarvitsevat myös enemmän ja kalliimpia terveyspalveluja. Asia herättää huolta Kuntaliitossa.

– Näin alhainen syntyvyys haastaa selvästi koko suomalaisen yhteiskunnan. Palvelurakenteet on pakko miettiä uusiksi, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen sanoo.

Myllärinen antaa esimerkin: jos maantieteellisesti laajaan kuntaan syntyy vain 10 lasta, heidän kouluopetuksensa järjestämisessä tulee myöhemmin suuria haasteita kunnalle.

– Muutamasta lapsesta ei saa kasaan koululuokkaa ja pieniä koululaisia ei voi kuljettaa kovin pitkiä matkoja esimerkiksi naapurikunnan kouluun. Silloin täytyy miettiä uusia vaihtoehtoja, muun muassa etäopiskelumahdollisuuksia, Myllärinen sanoo.

Kunnat ovat viime vuosina kokeilleet vauvarahaa kannustimeksi synnyttää uusia kuntalaisia. Kuntaliiton viimeksi vuonna 2012 tekemän kyselyn mukaan 67 kuntaa maksoi uudesta vauvasta muutamista kympeistä jopa 3000:een euroon.

Vähävauvaisista kunnista 26 maksoi vanhemmille vauvarahaa tai suunnitteli rahallisen kannustimen käyttöönottoa. Apua alhaiseen syntyvyyteen vauvarahasta ei suuremmassa mittakaavassa kuitenkaan ole ollut.

– Enää emme ole kunnilta vauvarahasta kyselleet. Vaikuttaa siltä, ettei vauvaraha ole enää pinnalla oleva asia kunnissa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lehtinen kertoo.

Written by:

Anne Helenius

Ota yhteyttä