Heinäsirkka loikkasi koululaisten lautasille – maistaisitko sinä näitä hyönteisiä?

Marketta Mäkelä, Ritva Saksa ja Eeva-Liisa Hemming kokeilivat, miten hyönteisistä saataisiin aikaan maittava kouluateria. – Hyönteisruoat voisivat kiinnostaa eniten esimerkiksi lukiolaistyttöjä, koulukeittiön ammattilaiset arvelevat.

Johanna Erjonsalo

Hyönteisruokabuumi on Suomessa aivan ovella. Tänä keväänä julkaistaan kaksi hyönteiskeittokirjaa – ja kymmenet suomalaiset tilaavat jo nyt heinäsirkkoja, jauhomatoja ja hyönteisjauheita ruoakseen netistä.

Elintarvikkeiden turvallisuusvirasto Evira ei kuitenkaan vielä salli tuoda maahan kokonaisia tai prosessoituja hyönteisiä, jos niitä myydään tai kasvatetaan elintarvikkeiksi.

Yksityiset herkuttelijat voivat toki syödä hyönteisiä omalla vastuullaan.

Maistaisitko näitä herkkuja kotonasi? Yhä useampi suomalainen ihastuu esimerkiksi heinäsirkkoihin tavallisen kotiruoan lisänä. (Kuvat: Johanna Erjonsalo)

Koulujen ruokalistoille hyönteiset voivat loikata periaatteessa heti, kun Evira hyväksyy hyönteiset syömäkelpoisiksi elintarvikkeiksi.

Kirkkoharjun koulukeskus Kirkkonummella on tunnettu erinomaisesta ruoastaan, josta opinahjo sai Suomen ensimmäisen kouluruokadiplominkin vuonna 2012. Koulukeittön ammattilaiset suhtautuisivat sirkkojen ja jauhomatojen tuomiseen lautaselle varautuneesti, mutta periaatteessa positiivisesti.

– Tuntuu siltä, että ennen kuin hyönteiset voivat olla osa kouluruokailua, siihen menee aikaa ainakin vuosikymmen, todennäköisesti enemmänkin, arvioi koulukeskuksen kokki Ritva Saksa.

Koululaisen ruokatarjotin voi näyttää tältä jo muutaman vuoden kuluttua: salaatin lisukkeena on heinäsirkkoja ja jauhomatoja.

– Mutta varmasti esimerkiksi lukioikäiset tytöt voisivat olla hyvinkin halukkaita ainakin kokeilemaan näin uudentyyppistä ruokaa.

Keittiöpäällikkönä toimiva Eeva-Liisa Hemming muistuttaa, että hyönteisistä voi tulla suosittua vaihtoehtoruokaa.

– Oppilaille tarjottavan ruoan pitää kuitenkin olla tuttua, mutta jos sirkkoja ja jauhomatoja tulee ruokakauppojen hyllyille, silloin nuoret varmaankin niitä maistelevat, Hemming pohtii.

Hänen mukaansa hyönteisruoalla on ainakin yksi etu: se on hyvin proteiinipitoista.

– Ruokahyönteisissä on noin kolme kertaa enemmän proteiinia kuin esimerkiksi naudanlihassa. Ja jos hyönteisiä tuotettaisiin suuria massoja, silloin hyönteisruoan hinta tippuu ehkä murto-osaan nykyisestä, Hemming laskee.

Hyönteisjauheet, mehevät heinäsirkat ja buffalomadot ovat herkkuja, joita lainsäätäjä ei vielä anna myydä vapaasti ruokakaupoissa. Itse kunkin kansalaisen ruokailua eivät viranomaiset kuitenkaan voi säädellä.

Tällä hetkellä Kirkkonummella tarjotaan kouluruokaa noin yhden euron annoshintaan.

Saksa, Hemming ja ravitsemustyöntekijä Marketta Mäkelä antaisivat makukokeen perusteella hyönteisruoalle kouluarvosanan 7+.

– Helpompi tämä on oppilaiden hyväksyä ruoaksi kuin vaikkapa paistettu marsu, Mäkelä muotoilee.

Keittokirjojen rintamalla ilmestyy keväällä kaksi uutta opasta. Näistä toinen on helsinkiläisen Topi Kaireniuksen käsialaa: Liken kustantamassa teoksessa Hyönteiskokki annetaan upouusia reseptejä muun muassa bugurtille – siis mansikkaiselle hyönteisjugurtille.

Ritva Saksa, Marketta Mäkelä ja Eeva-Liisa Hemming ovat kouluruoan ammattilaisia. Heidän makutestinsä tulos hyönteisruoasta Kirkkoharjun koulussa oli tyydyttävä 7+.

Lounaalla itse kunkin vatsa täyttyy vaikkapa jauhomato-makaronilaatikolla, jonka jälkeen herkutellaan suklaasirkoilla.

Kairenius on tehnyt hyönteisravintoa tunnetuksi vuodesta 2012 alkaen sekä luennoimalla että järjestämällä tapahtumia Suomessa ja kansainvälisesti.

Toinen uusista keittokirjoista on Minervan kustantama käännösopus Heinäsirkka keittiössä, joka tarjoilee kokeilunhaluisille friteerattuja kotisirkkoja, paahdettuja jauhomatoja villivihannespedillä sekä tagliatellea sirkkapeston kera.

Viime syksynä ilmestyi hyönteiskokki Lena Huldénin kirja Minikarjaa – hyönteiset ruokana.

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä