Maaperästä voi nousta uusi Nokia – ja se voi myös pelastaa ihmiskunnan

Johanna Muurinen viimeistelee väitöskirjaa, joka liittyy antibiooteille vastustuskykyisiin geeneihin maaperässä.

Ulla Mether

Lihatuotteille on jo paljon vaihtoehtoja, iloitsee tutkija Johanna Muurinen.

Ulla Mether

Johanna Muurinen on tutkinut maatalousympäristön mikrobeja, joilla on vastustuskyky antibiootteja vastaan. Jos antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit saavat ylivallan, on edessä katastrofi.

Juha Perämäki

Nyhtökaura on kotimainen innovaatio, jonka menestys yllätti kauppiaat viime vuonna.

Ulla Mether

Elämme keskellä kasvisruokabuumia. Lihatuotteille on tullut paljon vaihtoehtoja.

Ulla Mether

PORVOO  |  Missä olit, kun lähikauppaasi tuli myyntiin Nyhtökauraa? Jonossa? Kotimaisen ruokainnovaation huikea menekki yllätti kauppiaat viime vuonna. Nyhtökauran jälkeen markkinoille tuli vielä lisää vaihtoehtoja lihatuotteille, esimerkiksi Härkis ja Mifu.

– Vihdoinkin on, mistä valita, iloitsee porvoolainen tutkija Johanna Muurinen.

Kun työkaveri hotkaisee lounaalla lihiksen, voi Muurinen kasvissyöjänä nautiskella vihiksen eli kasvispiirakan. Grillijuhliinkaan ei tarvitse enää lähteä liotettujen papujen kanssa, kun voi poimia kylmäaltaasta mukaan soijamakkaroita.

Se Muurista kuitenkin kummastuttaa, että vaikka ruuan terveellisyys ja puhtaus kiinnostaa ihmisiä, pidetään kotimaista ruokaa liian kalliina.

Voisiko olla, että kalleus tarkoittaa turvallisuutta, Muurinen kysyy.

Hänen mukaansa Suomessa tehdään paljon sellaista oikein, josta muu maailma voisi oppia.

Muurinen viimeistelee väitöskirjaa Helsingin yliopistolla Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, missä nyhtökaurankin juuret ovat.

Myös hänen päivätyönsä sekä oma väitöskirjan aihe liittyvät ruokaan, tarkemmin ottaen sen tuotannon turvallisuuteen ja antibioottien käytön aiheuttamiin riskeihin.

Elintarviketirvallisuusvirasto Evirassa tutkimus kohdistuu sianlihan tuotantoketjuun, oma väitöskirjatyö maatalousympäristöön.

Muurinen on tutkinut maatalousympäristön mikrobeja, joilla on vastustuskyky antibiootteja vastaan.

Jos antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit saavat ylivallan, on edessä katastrofi, ellei uusia lääkkeitä ehditä keksiä.

Ongelman mittakaava on valtava. Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että vuonna 2050 tavalliset tulehdukset tappavat ihmisiä enemmän kuin syöpä.

– Ensimmäisenä kuolevat pienet lapset ja heikkokuntoiset, erityisesti kehittyvissä maissa, Muurinen täsmentää.

Terveysuhka johtuu antibioottien liikakäytöstä. Kun superbakteerit yleistyvät eivätkä antibiootit enää tehoa, kuolevat ihmiset taas entisajan malliin flunssien jälkitauteihin, tuberkuloosiin ja keukokuumeeseen.

Suomessa tuotantoeläimiä ei lihoteta antibiooteilla, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Muurisen mukaan siitä on kiittäminen muun muassa Ruotsin esimerkkiä ja niin sanottua "penkku-saarnaa".

Ruotsi oli esimerkillinen antibioottien käytössä ja kielsi kasvunedistäjät vuonna 1986. Suomessa tietyt aktiiviset henkilöt ottivat asiakseen viedä läpi saman. Muurisen mukaan eläinlääkäripiireissä aktiivinen vaikuttaminen muistetaan penkku-saarnana. Professorit puhuivat kapeakirjoisen penisilliini-antibiootin käytön puolesta ja laajakirjoisten antibioottien riskeistä.

Kun lääkäri määrää laajakirjoista antibioottia, se tappaa bakteereja laajalla skaalalla. Samalla bakteerien vastustuskyky kasvaa ja lääkkeiden teho vaimenee.

Tavallisia tauteja aiheuttavat bakteerit voivat johtaa ihmiskunnan tuhoon, jos niitä vastaan ei kehitetä uusia lääkkeitä.

Muurinen on kertonut muun muassa Uusimaan kolumnissaan, kuinka päätyi yliopistoon mutkien kautta. Aluksi haavena oli farmasia-ala ja kehitysyhteistyö.

Maaperätiede vei kuitenkin mukanaan. Nyt se tuntuu vahvasti omalta alalta. Muurisen mukaan maaperässä piilee tulevaisuus – ehkä jopa uusi Nokia?

– Me ollaan maataloudessa aika hyviä. Ja koska emme voi kilpailla määrällä tai hinnalla, näkisin että kannattaisi kilpailla laadulla.

– Valmistuin alun perin maisteriksi maaperätieteestä, ja opiskeluaikoina lobbasimme kovasti sitä, että maaperästä voisi löytyä "uusi Nokia". Vaikka puhdas maaperä on meille jokapäiväinen ja arkipäiväinen asia, sieltä on löydettävissä paljon uutta: maaperä toimii hiilinieluna, sieltä on löydettävissä lukemattomia uusia mikrobeja ja niin edelleen.

Ihmiskunnan pelastaja

Johanna Muurinen sai pikkulapsena mahahaavaoireita siitä, että ilmastonmuutos tuhoaa maailman ja suri kuvia nälänhädästä kärsivistä lapsista, joiden silmissä oli kärpäsiä.

– Olen aina halunnut pelastaa maailman. Tai korjaan – ihmiskunnan.

Täsmennys on paikallaan. Aiemmin Muurinen ajatteli, että ihminen tuhoaa luontoa ja että luonto on suurempi ja arvokkaampi kuin ihminen. Opintojen myötä hän oivalsi, että ihminen on se, joka tekee kaikki havainnot siitä, minkälainen luonto on.

– Ihmistä ei voida sulkea pois siitä yhtälöstä. Luontoa ei voi suojella ilman, että suojelee ihmistä, eikä ihmistä voi suojella ilman, että suojelee luontoa.

Päätelmä näkyy myös järjestötyössä, jota Muurinen harrastaa One Health Finland -järjestössä.

– Näkökulmamme on, että ei ole olemassa erikseen eläinten, ihmisten ja ympäristöterveyttä, vaan yksi yhteinen terveys, Muurinen sanoo.

Written by:

Ulla Mether

Ota yhteyttä