Vallan syrjässä

Moni Porvoon kaupunginvaltuutettu kertoo olevansa turhautunut työn vähyyteen ja vallattomuuteen. Vastauksena turhautumiseen voi sanoa nykyisille valtuutetuille, että työ jonka olette kahden ja puolen vuoden aikana tehneet kaupungin talouskurssin oikaisussa ei ole vähäinen. Ei kaikki ole siinäkään kaikkien mielestä mennyt parhain päin, mutta voitte olla varmoja, että monessa kunnassa pelätään samaa jättiurakkaa. Jos kurssia ei olisi muutettu, Porvoo olisi nyt todella pulassa.

Tällä valtuustolla on ylipäätään ollut käsissä poikkeuksellisen isoja asioita: Strategia, hallintosääntöuudistus, irtisanomiset, talouden muu tervehdyttäminen, Taidetehdas... Ne ovat asioita, jotka olisivat tulleet valtuustoon uudenkin hallintosäännön aikana. Itse asiassa uuden säännön aikana vain Tullintalon myynti taitaa olla sellainen, jota ei tuotu valtuustoon, mutta ennen olisi.

Vallattomuutta valitelleille on lohtua tiedossa, kun edessä on vuoden kiireisin aika. Itse asiassa kiireinen aika on ollut jo muutaman kuukauden. Vallasta kiinni pitävä valtuutettu on valmistautunut budjettikäsittelyyn siitä lähtien, kun budjettiraamit ja toimialojen talousarvioesitykset annettiin.

Valtaan pyrkivä valtuutettu on tutustunut sektoriesityksiin, kaivanut tietoja, keskustellut oman ja naapuriryhmän edustajien kanssa esitysten puutteista ja hyvistä puolista ja etsinyt säästökohteita, jotta raha riittää tarpeelliseen. Viiteryhmiinsä hän on ollut yhteydessä, esitellyt tulevaa ja kysellyt näkemyksiä.

Hän priorisoi. Hän katsoo, että ruotsinkielisissä kouluissa psykologeja, kuraattoreita ja opettajia on oppilaita kohti enemmän kuin suomenkielisissä ja kysyy, voisiko olla toisin.

Näin kertyy tietoa ja vaikutusvaltaa, jolla pystyy jo valmisteluvaiheessa vaikuttamaan.

Valtuutettu on valmis puolustamaan veronmaksajien etua ja vastaamaan vääjäämättömiin valituksiin budjetin puutteista. Yksityistievalittajille hän sanoo, että Porvoo on maksanut selvästi suurempaa avustusta yksityisteille kuin maassa keskimäärin. Ensi vuonna tuki vähenee keskimäärään. Niin säästyy rahaa vanhusten palveluihin ja lasten koulukyyteihin.

Heitä, jotka valittavat seura-avustusten jatkuvaa leikkaamista, valtuutettu lohduttaa, ettei avustuksia leikata ensi vuonna. Hän ihmettelee, onko lasten vaihtoehtoina vain joko potkia kunnan tuella palloa tai potkia mummoja torilla ilman tukea. Hän muistuttaa, että jos kunta elää velaksi nyt, lainat maksavat ne palloa tai mummoa potkivat nuoret, kunhan ehtivät aikuisiksi.

Valtuutettu tietää, nykyisellä lainasäkillä Porvoolla ei ole minkäänlaisia puskureita. Porvoolta menee tänä vuonna – matalien korkojen aikaan – noin 4 miljoonaa euroa korkoihin, ja ensi vuonna ehkä vähän yli. Kymmenessä vuodessa se on 40 miljoonaa. Ne maksetaan kansainvälisille pääomasijoittajille. Nykyisellä lainarakenteella Porvoon korkokulut kasvavat vajalla miljoonalla vuodessa, kun korkotaso nousee prosenttiyksikön.

Valtaa haluavalle päätöksenteko on prosessi, joka tärkeissä asioissa valmistelun ja välipäätösten jälkeen huipentuu valtuustosalissa. Kaisa Lekalla oli hyvä heitto Uusimaassa (30.9.): 51 valtuutetun kokous ei ole se tapahtuma, jossa asioista vasta aletaan keskustella. Voisi kärjistää, että valtuuston kokous on lain vaatima muodollisuus, jossa todetaan se, millaiseen tulokseen äänestäjien päättämillä voimasuhteilla on voitu pitkässä prosessissa tulla. Vaikuttaminen on tehty paljon ennen.

Vaikutusvaltaiseksi pääseminen on työn takana. Omalla työllään valtuutettu ratkaisee, onko hän kiinni vallan syrjässä vai vallan syrjässä todellisesta päätöksenteosta.

Written by:

Veikko Vaniala

Ota yhteyttä