Ratkaisun avaimet

Poliitikot ovat jääneet eurokriisin tuleen makaamaan. Valtio ottaa velaksi 15 senttiä jokaisesta käyttämästään eurosta, mutta meillä keskustelu pyörii ulkoisissa asioissa, jotka eivät ole meidän kontrollissa. Sen sijaan että hoitaisimme sisäiset asiamme kuntoon.

Menestyksen avaimet ovat ihan omissa ratkaisuissamme. Kansantalouden kasvu tulee työn tuottavuudesta ja tehtyjen työtuntien määrästä. Jos suomalainen poliitikko ei uskalla sanoa, että eläkeikää on nostettava, niin sitten hänen ei pidä puhua Etelä-Euroopan tuhlaajavaltioista. Siellä nämä päätökset on jo tehty.

Ruotsinkaan vallitseva paremmuus ei johdu valuutasta, vaan siitä, että naapurissa tehdään töitä pidempään ja siellä hallitus edistää yrittäjyyttä ja investointeja. Viime vuonna meillä oli 128 laitonta lakkoa ja Ruotsissa ei yhtään. Jenkkien investoinneista pohjoismaihin Suomi saa vaivaiset kolme prosenttia. Maan maine ja talouspolitiikka ratkaisevat investointien suunnan.

Nämä kotimaiset tekemiset ovat ihan yhtä paljon ja vähän presidentin vallassa kuin EU:n asiat. Pääministeritentteihin kutsuttiin osanottajat poikkeuksellisesti galluppien perusteella ja vaalit ratkesivat siihen. On kaikkein onnettominta, jos virhe toistuu siten, että presidentinvaaleistakin tulee eurovaalit. Monimutkaisiin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia, mutta iskulauseiden retoriikka jyllää TV-tenteissä.

Jos ehdokkaiden suosioluvut säilyvät suunnilleen ennallaan, niin Niinistön kannattajat voivat ratkaista paitsi presidentin, myös toisen kierroksen luonteen. Jos vaikka joka viides Niinistön kannattaja siirtäisi äänensä Lipposelle, niin toisen kierroksen keskustelusta tulisi tyystin erilainen kuin Soinin tai Väyrysen kanssa. Suora kansanvaali mahdollistaa taktisen äänestämisen ja tällä laillahan Väyrysen vastustajat nostivat Rehnin finaaliin 1994.

Lipposen alhaiset kannatusluvut eivät ole minulle yllätys. Realistinen EU-myönteisyys ja kultivoitunut ruotsinkielen puolustus eivät tuo ääniä. Tästä minulla on kokemusta.

Ikää ei ole käytetty ehdokkaita vastaan, se tyhmyys on vältetty, vaikka kolme pääehdokasta ovat minua vanhempia. Kevään vaaleissahan sain lukea lehdestä, että yli kuusikymppisten ei pidä lähteä ehdokkaaksi. Lähimmäisiä on niin monenlaisia. Eletään ja annetaan Lassen elää.

Uskon, että kasvava joukko kuusikymppisiä suuntautuu eilisen sijasta huomiseen. Yksi hyvä tapa on ryhtyä yrittäjäksi. Silloin voi tehdä sitä mitä osaa ja ja sen verran kuin haluaa. Senioreilla ovat kokemus ja rahoitus paremmin hallussa kuin monella muulla, joita yrittäjiksi kannustetaan.

Olin tilaisuudessa, missä professori Alf Rehn sanaili samansuuntaisesti. Hän puhui myös yhden totuuden Suomesta, jossa kaikista halutaan nyt tehdä tietokonepelien tekijöitä. Rehnin mukaan Suomen suurin osaaminen sekä markkinapotentiaali ja sitä kautta parhaat työllistämismahdollisuudet ovat kuitenkin keskittymisessä kolmen veen liikeideaan: vesi, viemärit ja vanhukset.

RISTO ANTTONEN

Kirjoittaja on porvoolainen teollisuusneuvos