YK ja ehdokkaat

Kun Ylen vaalikoneella vertailee presidenttiehdokkaiden vastauksia turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, löytyy useampi, joiden mielestä Nato-jäsenyys ei paranna Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Mielenkiintoinen ero löytyy ehdokkaiden mielipiteessä, mikä liittyy YK:hon. Ainoastaan yksi sotilasliittoon kriittisesti suhtautuneista oli täysin eri mieltä, kun vaalikoneessa kysyttiin, tuleeko Suomen tukea Yhdysvaltoja, jos se hakee YK:lta valtuutusta painostustoimiin Iranin ydinohjelman valvonnassa. Tämä ehdokas on vasemmistoliiton ehdokas Paavo Arhinmäki.

Painostustoimia ei ole yksilöity vaalikoneessa, mutta aikaisemmat Afganistaniin ja Irakiin kohdistuneet painostuskeinot ovat Yhdysvalloilla olleet sotilaallisia operaatioita. Afganistanin operaatio on osoittanut, että rauhanturvaamisen ja suurvallan sotilasoperaation yhdistäminen tuottaa huonoja tuloksia.

Viime viikolla Yhdysvallat ilmoitti uusista talouspakotteista Irania kohtaan, joihin epävirallisten lähteiden mukaan myös EU Suomi mukaan lukien on lähtemässä mukaan. Pakotteilla pyritään estämään Iranin keskuspankin yhteistyö ulkomaisten yritysten kanssa sekä rajoittamaan maan öljykauppaa.

Mikäli tiedot EU:n osallistumisesta pitävät paikkansa, heijastuu toiminnassa, kuinka Suomessa ja Euroopassa suhtaudutaan YK:n mahdollisuuksiin vaikuttaa konfliktitilanteissa? Eikö EU:n ja Suomen tulisi mieluummin tukea mahdollisimman tehokkaasti YK:ta ja sen asemaa kansainvälisen vakauden ja rauhan rakentajana? Kannattaisi odottaa ja noudattaa YK:n päättämiä linjauksia ja pakotteita eikä lähteä sooloilemaan yksittäisen suurvallan ehdotusten mukaan.

YK:n tarkoitus on ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Kun puhutaan pakotteista, esimerkiksi Irania kohtaan, tulisi nimenomaan YK:n turvallisuusneuvostolla ja sen järjestöillä olla suurin rooli tilanteen ratkaisijana yksittäisten valtioiden tai liittoutumien sijaan.

Iranin kohdalla merkittävää työtä on tehnyt YK:n kansainvälinen atomienergiakomissio IAEA. Turvallisuusneuvosto on päättänyt muutama vuosi sitten rajoittaa Iranin asekauppaa ja uraanituotantoa.

Jos EU lähtee mukaan Yhdysvaltojen Irania kohtaan asettamiin talouspakotteisiin ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta, on Suomi mukana murentamassa entisestään YK.n asemaa kriisien sovittelijana ja samalla tukemassa toista konfliktin osapuolta. Samalla tukiessaan yksittäisen suurvallan selkeästikin valtapoliittisia ja öljyintressejä saa Suomi säröjä kuvaansa maailmalla rauhaa ja vakautta edistävänä maana.

PIA SÄÄSKI

Kirjoittaja on askolalainen opettaja ja kunnanvaltuutettu (vas.).