Suvaitsevasti ajatellen

Ihmettelen joidenkin kanssaeläjien ja median pyrkimystä jakaa kansakuntaa suvaitsevaisuuden ja arvokonservatismin kannattajiin. Suomalaisiin perusarvoihin ja politiikkaan parhaimmillaan kuuluvat elämän ja erilaisuuden kunnioittaminen. Politiikassa aatemaailman vahva ja voittoisa peruspilari on se, että toisen mielipidettä arvostetaan ja toisenlaisuus hyväksytään. Tässä on yhteiskunnallisen ja yksilöitten suvaitsevaisuuden sekä oikeudenmukaisuuden suuri viitekehys.

Suvaitsevaisuuden nimissä puhutaan usein vain yhdestä tai muutamasta esilläolevasta keskusteluteemasta, elämänilmiöstä tai yksittäisestä vähemmistöstä, jolloin tuo yleinen lähtökohta suvaitsevaisuuden määrittelyssä unohdetaan eikä suvaitsevaisuutta enää muissa yhteyksissä noudateta. Huolestuttavan usein olen törmännyt siihen, että suvaitsevaisuuden nimissä toisin ajattelevia ei suin surminkaan hyväksytä. Suvaitsevaisuus on kääntynyt käytännössä suvaitsemattomuudeksi.

Tuosta näyttää olevan kyse myös presidentinvaalien toisella kierroksella. Tulevan presidentin merkitys todellisena asia- ja arvojohtajana tuntuu jäävän tuon kapean ”suvaitsevaisuuden” jalkoihin.

Velvollisuudentunto, isänmaallisuus, oikeudenmukaisuus, kunnia ja yhteisöllisyys – noiden arvojen, yhteisen vastuun ja tulevaisuudenuskon varassa maamme on selviytynyt aina myös vaikeina aikoina. Ilman noita ei kansakunnalla ole kestävää huomista.

Myös maapallonlaajuisissa yhteyksissä ja globaalien ympäristö- ja talousongelmien ratkaisuissa on perimmiltään kyse juuri tuonkaltaisesta arvoperustasta, vastuusta ja yhteistoiminnasta.

Laaja-alainen suvaitsevaisuus ja kanssaihmisestä välittäminen sekä rehti kansallinen arvopohja ja arvoliberaali ote yhdistyneenä tämän päivän kansainvälisyydessä tuiki tarpeelliseen talousosaamiseen ja turvallisuuspolitiikan, ulko- ja puolustuspolitiikan taito antavat Sauli Niinistölle hyvät edellytykset toimia kaikkialla luottamusta herättävänä ja koko Suomen presidenttinä.

Toivottavasti kaikki ikioman ehdokkaansa vaalien ensikierroksella menettäneet käyvät äänestämään. Suomi on demokratia ja vain kansalaisten antamat äänet ratkaisevat lopputuloksen.

Ei todellakaan ole samantekevää kuka on Suomen seuraava valtionpäämies.

Meidän kaikkien on aina syytä ajatella suvaitsevasti ja itsenäisesti, niin tekee myös oma ehdokkaani Sauli Niinistö.

Kirjoittaja on maakuntaneuvos