Hyviä uutisia Porvoon taloudesta

2010 ja 2011 ovat siis 2000-luvun parhaat vuodet, minkä perusteella ne irtisanomiset olivatkaan?

"laskentaa" voisi huomioida, että silta on investointi, joka poistetaan pitkän ajan kuluessa osissa kirjanpidossa, koska sillan käyttöikä ei ole yksi vuosi vaan kymmeniä vuosia. Vaikka olisi tehty täysin uusi silta, ei se tuota 2011 tuloslaskelmaa (johon jutussa viitataan) olisi pakkaselle saanut. Velka tosin ei varmaankaan olisi lyhentynyt, ja korkomenot olisivat suuremmat.

Nyt olisi syytä palkata ne työntekijät takaisin,jotka saivat kenkää kaupungilta joulukuussa 2010 muistaakseni.Jokin tilasto olisi mielenkiintoinen nähdä kuinka paljon Porvoo palkkaa uutta väkeä ,ettei vaan tutun tuttuja..

Nyt kun irtisanomisista on on kulunut vähän aikaa uskaltaa jo paremmin kehua.
Piilostrategia on nyt todennäköisesti, että reilusti kerrotaan kuinka hyviä ollaan taloudenhoidossa ja kärsinyt työnantajamaine hoidetaan mainoskampanjalla ja sisäisillä kampanjoilla eli rahalla.
Vuosikate on nyt ihan ok mutta ei riitä velkojen maksamiseen. Velkoja maksetaan koska investoinnit ovat jäässä. Investointipaineet hoidetaan taas vuokraamalla toimitiloja ja elinkaariprojekteilla. Kustannukset niistä tulevat vain vähitellen näkyviin, eli näin saadaan talousluvut kuntoon vaikka projektien hinnat ovat korkeita. Jos tarkastelee monta vuotta niin se ei tietenkään toimi. Mutta silloin on jo uudet johtajat ja uudet vastuuhenkilöt.

Osanottoni irtisanotuille! Ja onnittelut kaikille v.2011 palkankorotuksia saaneille! Talousarvoita tehdään mielivaltaisten, tarkoitushakuisten pohjatietojen perusteella. Sääli kuntalaisia!

Palkankorotuksista on vaikea saada tietoa, kun täytyisi lähteä sinne virastoon katsomaan. Tuntuu, että pelkästään hallintovirkamiehiä, joilla on enemmän kuin 6 300-6500 €/kk on yli 10 kpl (kj, apkj, toimialaj, henkilöstö-, talous-,toimtila-,hallinto-, hallintopalvelukeskus-, liikelaitosten johtajat...). He ovat niitä, joille jaetaan satoja euroja palkankorotuksia kun duunarit saavat kymppejä tai potkut. Ammattiyhdistyshenkilöillä on vaikea asema ja tuntevat ehkä sympatia johtajia kohtaan kun he kuitenkin niitten kanssa kulkevat. Ja kun heille annetaan hyvää korvausta niin voi olla että asenne muuttuu.
Johdon oman aseman nopea parantuminen on taas näitä piilostrategian pääkohtia. Johdolla on todennäköisesti maan korkein palkkataso, erityisesti jos vertaillaan kunnan kokoa ja tehtävien vaativuutta. Tehtävien vaativuus on myös muuttunut sen mukaan kun on tehty organisaatiomuutoksia. Esim. hallintoj, henkilöstöj, talousj, eivät ole enää esimiehiä samalla tavalla kuin ennen vaan heillä on kapea siivu omia työtehtäviä, palkka kuitenkin vain nousee.

Hyvä esimerkki.