14.4.2012 - 06.30

Peruskoulu hukkaa nuoria

Tuoreen tutkimuksen mukaan rikollisuus kasaantuu heikosti koulutetuille ja syrjäytyneille. Näitä vain peruskoulun suorittaneita syrjäytyneitä on noin 50 000. Yli 30 000 heistä on kadotettuja sieluja, joita ei löydy mistään tilastoista, ei työttöminä, ei opiskelijoina, ei sosiaaliturvan varassa elävinä. Kosketus heihin on ilmeisesti vain poliisilla, jos silläkään.

Tutkimustulos on järkyttävä. Meidän sukupolvellemme kansakoulu ja keskikoulu (tai ammattikoulu) vastasi nykyistä 9-vuotista peruskoulua, jonka jälkeen oltiin päteviä työhön. Se riitti tavanomaisten, jopa vaativien työtehtävien suorittamiseen pankin asiakaspalvelussa, päiväkodissa tai sairaalaan avustavissa tehtävissä. Nämä tehtävät eivät ole mihinkään kadonneet.

On vaikea ymmärtää, miksei tällä koulutuksella enää selviäisi tavanomaisista työtehtävistä kaupan myyjänä, kassana tai varastoissa, terveysalan aputehtävissä, autonkuljettajina jne. Ovatko nämä työt vaikeutuneet vai onko koulutus heikentynyt, kun nyt vaaditaan peruskoulun lisäksi vielä 3–4-vuotinen ammatillinen koulutus. Osaamisen heikentymiseen viittaa se, että ainakaan eräissä aineissa peruskoululaiset eivät yllä enää vuosikymmenen takaiselle tasolle.

Viestit työpaikoilta kertovat sekä nuorten ylikouluttamisesta että aliosaamisesta. Yliarvostetaanko yleissivistystä työelämän ja arjen taitojen sijaan? Moniportainen koulutusura hukkaa liian monta nuorta matkalle. Kaikilla ei ole riittävää pitkäjänteisyyttä sen läpikäymiseen. Eivätkä hyvätkään yleistiedot korvaa heikkoja eväitä työelämään.

Ymmärtämättömät poliitikot ovat jälleen leikkaamassa yhteiskuntaan oppimisen tuntimääriä.

Se tuottaa vajaataitoisia kansalaisia, joilla ei ole elämisen perustaitoja, ruuan valmistuksesta perustaviin terveystietoihin, raha-asioiden hoitoon tai asiointiin viranomaisten kanssa.

Taloudellisen Tiedotustoimiston tuore tutkimus vahvistaakin, että nuoret eivät näe kouluaineilla olevan yhteyksiä myöskään työhön tai työelämään. Teoreettista oppimista on paljon, muttei kokemusta siitä, miten taidoilla pärjää käytännön elämässä. Nuoret eivät saa itselleen merkityksellistä tietoa työstä ja työelämästä. Asiantuntijatkin myöntävät, että paljon pitäisi tehdä toisin, eri tavalla, jotta nuorten odotukset kohtaisivat työelämän todellisuuden.

Suotta ei nyt ole huolestuttu niistä nuorista, jotka katoavat silmistä peruskoulun päätyttyä. Näiden nuorten paikantamisella on kiire. Usein taustalla ovat perheolot – jos on ongelmia kotona, niitä on usein myös koulussa. Perheen ongelmien ratkaisemista vaikeuttaa muun muassa neuvolajärjestelmän heikentäminen, sillä puolet syrjäytyneiden vanhemmista kuuluu itsekin ulkopuolisiin tai työttömiin. Siksi lasten huostaanottoja on lähes 20 000 vuosittain.

Silmien sulkeminen nuorten ongelmilta on julkinen heitteillejättö.”
Varhaisen puuttumisen puute on suuri virhe, sillä laitoskierre maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa ennen kuin lapsi on täysi-ikäinen. Silmien sulkeminen nuorten ongelmilta on julkinen heitteillejättö, joka välillä näyttää tietoiselta ja tahalliselta. Vaikka ensisijainen keino on koulutus, sopisi monelle kadotetulle pelastuksesi myös työ.

Kommentit (65)

Kommentit

"On vaikea ymmärtää, miksei tällä koulutuksella enää selviäisi tavanomaisista työtehtävistä kaupan myyjänä, kassana tai varastoissa, terveysalan aputehtävissä, autonkuljettajina jne. Ovatko nämä työt vaikeutuneet vai onko koulutus heikentynyt, kun nyt vaaditaan peruskoulun lisäksi vielä 3–4-vuotinen ammatillinen koulutus. "
Kyseessä on koulutuksen vääränlaisen ihannoinnin seurauksesta, mikä alkoi ehkä jo 1950 -luvulta lähtien. - Oli hienoa, kun perheen tai suvun lapset olivat ylioppilaita. Sitten lukion suorittamisen arvostus kärsi inflaation, jolloin kaikista piti tulla maistereita.
Vääristynyt koulutusihannointi johti ammattikoulutuksen aliarvostamiseen: vain kansakoulupohjalle jääneet suorittivat ammattikoulun. - Mutta todellisuudessa lääkärit, diplomi-insinöörit ja tutkijat suorittavat myös ammattikoulun. Tosin näissä tapauksissa peruskoulutus on vaativampi ennen ammattiopintojen alkamista.

koulutusihantee... (ei varmistettu)

Olisikohan ongelmalla mitään tekemistä sen kanssa, että työpaikkoja katoaa 400 päivävauhtia, mikäli työministeriin on uskomista?

Oli koulutusta tai ei, nuoret jäävät ilman työpaikkaa, jos kunnollista palkkaa maksavia työpaikkoja ei ole. Yle suurin otsikoin listasi työpaikat, joissa työntekijöistä on pulaa: jäätelönmyyjä, puhelinmyyjä. Toinen sesonkiluonteinen, toinen palkaton - jossa siis joutuu ilmaiseksi ottamaan vastaan puhelimyyntiin kyllästyneiden purkaukset.

Jos asialle halutaan jotain tehdä, pidetään huolta siitä, etteivät työpaikat katoa.
Toimenpiteet pitää kohdistaa yrityksiin. Ei yksittäinen työtön nuori työpaikkojen puuttumiselle mitään voi.

Koulutuspaikkojen säilyminen on myös edellytys sille, että ammattiin valmistutaan. Hallitus on tuhonnut amk-paikkoja ja on seuraavaksi käymässä ammattikoulutuksen kimppuun. Siis siitä huolimatta, että tähänkin asti on osa koulutusta haluavista nuorista jäänyt muutamaksi vuodeksi ilman koulutuspaikkaa.

Tavoitteisiin ei päästä sahaamalla niitä oksia, joita pitkin pitäisi kiivetä-

akimbo (ei varmistettu)

Mielestäni sekä peruskoulussa että lukiossa tulisi lisätä käytännön työharjottelujaksoja. Lukiostahan nämä puuttuvat nyt kokonaan. Nykyään lukio on mahdollista vetää läpi niin rimaa hipoen, että ylioppilaskirjoitusten jälkeen rima on lopulta suussa. Huonoilla pisteillä ei usein olla edes motivoituneita hakemaan sitä jatkopaikkaa, kun "sinne ei kuitenkaan päästä".
Tuollaisten tapauksien kohdalla kolmen vuoden lukiosta jää käteen paskat paperit eikä mitään työelämän valmiuksia.

Yläasteella ja lukiossa voisi mielestäni aivan hyvin korvata tiettyjä kursseja käytännön työharjottelulla. Itse en osaa piirtää, ainoa soitin jota osaan soittaa on triangeli ja olen ateisti. Mikäli olisi käynyt niin, etten olisi lukion jälkeen saanut jatko-opiskelupaikkaa, olisivat työllistymisen mahdollisuudet olleet edes hiukan paremmat, jos oheiset kurssit olisikin korvattu työharjottelulla läpi yläkoulu- ja lukioajan.

Työharjotteluvaihtoehto voisi myös aktivoida sitä tiettyä ryhmää, jolle tulee ensimmäisenä mieleen sossu ja toimeentulotuki, kun pitäisi rahaa saada.

niin (ei varmistettu)

Jos ei sossutukea saisi näin helpolla niin nuoria työttömiä olisi jo paljon vähemmän tai istuisivat ainakin ammattikoulun penkillä hankimassa edelletyksiä saada työtä.Ilmaisraha on suurin virhe mitä Suomessa on keksitty.

yrittäjä (ei varmistettu)

Nimerkki yrittäjä ei kaiketi lue lehtiä tai kuuntele uutisia? Viikoittain on tietoja satojen työpaikkojen lakkauttamisesta, ja muutaman vuoden aikana on lakkautettu 70 000 työhalukkaan työpaikka.

Ongelma ei ole sosssutuki, joka nipinnapin riittää vaatimattomaan toimeentuloon. Ongelma on sellaisten työpaikkojen puute, joista ihmiset saisivat toimeentulon.

Työpaikkojen lakkauttaminen ja nuorten sosiaaliturvan ehtojen tiukentaminen näyttävät ajavan nuoret ilmaiseksi työvoimaksi yrittäjille ja myös julkiselle sektorille. Yrittäjille ilmaisen työvoiman maksavat veronmaksajat.

Kehityksen ei pitäisi olla se, että veronmaksajat rahoittavat, nuoret tekevät ilmaiseksi ja yrittäjät korjaavat saaliin.

akimbo (ei varmistettu)

Suomenkieliset vanhemmat, jotka panevat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun lähes tuhoavat lapsensa tulevaisuuden. Kun on tutkittu Uudenmaan ja Pohjanmaan ruotsinkielisten koulujen huonoja PISA-tuloksia on käynyt ilmi, että nämä lapset eivät osaa lukea kunnolla kummallakaan kielellä. Opetus ruotsinkielisissä kouluissa on niin heikkotasoista.

http://hbl.fi/nyheter/2012-04-15/stod-finska-barn-i-svenska-skolan-da-ho...

Irene

Kouluissa uskonnon opetus voitaisiin lopetta kokonaan ja opettaa sen tilalla esim. elämänarvoja ja -perustaitoja. Jokainen voisi uskontoasiat hoitaa vapaa-ajallaan. Eikä tarvitsisi ryhmitellä lapsia.

turhaa (ei varmistettu)

Ei pitäisi Suomi on kristitty maa ja sen yleissivistykseen kuuluu oppia oma uskontonsa!Vai haluatko niin kovasti tästä maasta ateistivaltion kuten kommunistimaat. Heillähän tunnetusti meneekin niin hyvin.

Ellinoora (ei varmistettu)

Nykyään myös Suomi on osa kansainvälistä taloutta, Suomessa toimivat isot yhtiöt ovat kansainvälisiä ja suomalaisetkin ovat mukana kansainvälisissä työvoimamarkkinoissa.
Näissä olosuhteissa suomalaisten pitäisi tuntea maailman tärkeimmät kulttuurit - mukaan lukien merkittävimmät uskonnot. - Sitäpaitsi useassa maassa tietyillä uskonlahkoilla on paljon poliittista ja jopa taloudellista valtaa.

Kaiken lisäksi moni ihminen on kiinnostunut Jumalan tai jumalien sekä kuolemanjälkeisen elämän mahdollisesta olemassaolosta. - Ihmisillä pitäisi olla edellytykset arvioida, onko uskonnon pyhät kirjoitukset ihmisten aikaansaannoksia vai Jumalan ilmoituksia.

maailmantuntemi... (ei varmistettu)

maailmantuntemusta voi opettaa myös ilman uskonnon opetusta tuomaa väritystä asioihin. Ja tähänkin riittäisi aikaa syventyä paremmin kun ei olisi pakkouskontoa.

turhaa (ei varmistettu)

Maailman kulttuurien oppimiseen riittäisi hyvin yhtenä vuonna annettu yhteiskuntaopetus, jossa käsiteltäisi niin kotimaan kuin ulkomaidenkin yhteiskunnalliset, uskonnolliset ja poliittiset erityispiirteet. Tosiasiallisesti kouluopetuksessa haaskataan aikaa turhiin oppiaineisiin esimerkiksi kädentaitojen sijasta.

peejiiäm (ei varmistettu)

viidennes suomalaisista on jo uskonnottomia ja lapsissa määrä kasvaa eniten koska kastaminen vähenee.

En halua ateistivaltiota vaan uskonnottoman valtion, jossa kouluissa ei lapsia ryhmitellä uskonnon mukaan. Jokainen voi kotonaan opettaa lapsillee sitä uskonto mihin itse uskoo tai olla opettamatta.

Maailman uskontoihin ja muihin katsomuksiin tulee tietenkin tutustua samoin elämänarvoja tutkiskella, mutta ilman uskonnollista väritystä.

turhaa (ei varmistettu)

Näin paljon syrjäytyneitä nuoria!!! Kyllä tämä valtio ja sen päättäjät saavat HÄVETÄ. Jokaiselle nuorelle täytyy saada ainakin ensimäinen työpaikka. Eivät kaikki tykkää käydä koulua, mutta heistä voisi tulla "hiton hyviä työmiehiä ja naisia" ninkuin ennen oli tapana sanoa. Meillä on työpaikkoja joissa harjoittelijana oppisi nopeammin ja paremmin työnsä tekemisen, kuin koulunpenkillä konsanaan! Se on nähty jo entisaikaan!! Harjoittelupaikkoja nuorille!!!!!

Ellinoora (ei varmistettu)

osa syrjäytyy omasta halusta, ja heitä ei voi muuksi muuttaa. Osa syrjäytyy ihan oman asenteensa vuoksi. Ei kunnioiteta työaikoja saati muita käyttäytymissääntöjä eikä olla valmiita edes oppimaan mitään. Ei kun pitäisi päästä pääjohtajan paikalle heti ovesta astuessa.

Aikuisilla lienee peiliin katsomisen paikka sillä mistäs muualta nämä asenteet lapsiin ja nuoriin tulevat.

turhaa (ei varmistettu)

Tykkää koulusta tai ei, se on käytävä. Vanhempien on sen verran otettava itseään ja lastaan niskasta, että edes peruskoulu saadaan kunnialla läpi. Se ei ole mistään muusta kuin viitsimisestä. Ei kukaan halua työtekijää jolla ei ole edes perustietoja ja taitoja.

Toisenasteen koulutus ei ole pakollista, mutta suotavaa. Tässä vaiheessa osalle nuorista oppisopimuskoulutus on parempi vaihtoehto kuin koulu - vaikka kyllä oppisopimuskoultukseenkin yleensä kuuluu "tylsiä" teoriatunteja.

Ei valtiovalta voi holhota kaikkia, vanhemmat kantakaa vastuunne kasvatuksesta ja huolehtikaan jälkikasvustanne - se on teidän tehtävänne.

Itse en todellkaan näe tilannetta kolumnin kirjoittajan kanssa samalla tavalla. Koulu on monelle mahdollisuus ja moni ymmärtää käyttää myös sen. Osaa ei kiinnosta mikään, ei edes koulu. Se ei välttämättä ole koulun tai yhteiskunnan syy. Jos perheessä ollaan kolmatta sukupolvea työttöminä - ei roolimallit välttämättä ole parhaat madolliset. Töitä on mutta niitä pitää myös tehdä - pelkkä läsnäolo ei riitä.

Peruskoulu antaa mahdollisuuksia joita osa ei viitsi, halua tai osaa käyttää hyväkseen - suurin osa haluaa jatkaa koulutustaan ja ymmärtää peuskoulutuksen tärkeyden.

Valtiovaltaa huudetaan aina apuun, vaikka apu löytyisi monesti huutajalle paljon lähempää. Kasvatusvastuu lapsista kuuluu vanhemmille - mutta jos se ei heitä kiinnosta, niin ketä sitten?

Syrjäytymiseen pitää puuttua, mutta miten se onkin aivan toinen juttu eikä välttämättä liity lainkaan peruskoulutukseen. Koulutus on tärkeä, mutta vanhempien roolia ei voi vähätellä - jos he eivät ole kykeneviä huolehtimaan itsestään niin miten he voivat huolehtia jälkikasvustaan, eivät mitenkään.

Nuoret ovat meidän tulevaisuus - senkin takia heistä kannattaa olla huolissaan - aivan oikeasti huolissaan, eikä pelkästään silloin kun on vaalitenttien aika.

Minä itse (ei varmistettu)

Kansakoulun aikaan asiat olivat hyvin. Jo ensimmäisellä luokalla opettelimme ulkoa laulujen sanoja ja ne osattiin laulaa ulkomuistista mm. Siniristilippu, Maamme,Suomalainen Rukous. Ulkoaopetellut laulut eivät unohdu koskaan.

Suomalainen Rukous

Siunaa ja varjele meitä, Korkein kädelläs!Kaitse ain kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä, heikkoja edessäs! Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs.
Tutkien sydämemme silmäs meihin luo!Ettemme harhaan kääntyis, ettei kansamme nääntyis,silmäs meihin luo.!Alati synnyinmaalle siipies suoja suo.

anne kilpeläinen (ei varmistettu)

(edellisen innoittamana) Olikohan ulkoluvusta hyötyä? Minä opettelin koululäksyjen lisäksi kotona runoja Suomen runottaresta ja Välskärin kertomuksista. "Sven Tuuvan isä kersantti ol ollut aikoinaan, ja kuului Kustaan sodassa hän polveen harmajaan......" loppu on surullinen mutta isänmaallisen kannustava, sotaan hiukkasen tyhmä Svenkin kelpasi, sai luodin rintaansa ja kuoli sankarina: ...ei otsaan käydä huolinut, sen huonoks arvioi, vaan sattui sankarrintahan, jalomman valikoi."

Mirja Suhonen

Kenen tässä pitäisi hävetä kuin nimeenomaan tavallisia työpaikkoja on tarjolla mutta kun ei kelpaa.Kolmen vuoden ammattikoulutus ei voi olla ylipääsemätöntäkään kun sen jälkeen monelle avautuisi heti työpaikka.Kyse on siitä että kartsalla hengaaminen kännissä tai huume tokkurassa on se mikä kiinnostaa eniten.Syrjätymiseen liittyy päihteet,henkiset ongelmat ja niin edelleen ja niistä on kyllä vaikeata syyllistää valtiota koska jos ei halua mitään tehdä niin miten sitten pystyttäisiin hokus pokkus keinoihin tälläisen nuoren kanssa.

yrittäjä (ei varmistettu)

Niitä nimenomaan tavallisia työpaikkoja on avoinna, mutta vain muutamia satoja tuhansia vähemmän kuin ihmisiä, jotka työpaikan haluavat. Normaali vaihtuvuus ilmoitetaan avoimena työpaikkana, mutta avoimeen työpaikkaan palkataan vain yksi työntekijä, ja kaikki 299 muuta hakijaa pysyvät yhä työttöminä.

Yle kartoitti työvoimapulaa potevat alat: jäätelönmyyjä ja puhelinmyyjä. Ensimmäinen sesonkiluonteinen työ, ja toinen työ, joka usein koetaan kotirauhan häirintänä ja hyvin usein työntekijä jää jopa täysin ilman palkkaa.

lue enemmän, lu... (ei varmistettu)

Nykypäivänä jopa kaupan kassalle vaaditaan koulutus. Siivojallakin pitää olla koulutus (laitoshuoltaja). Työpaikkoja vähennetään. Peruskoulussa opetusta supistetaan säästösyistä ja luokkakoot ovat liian suuria samaisesta syystä. Ne säästötoimenpiteet ovat tehneet poliitikot ja nyt siitä syytetään vanhempia. Enää ei ole samalla lailla työpaikkoja saatavilla nuorille kuin oli ennen.
Ja kyllä niitä rikollisia on hyvätuloistenkin lapsissa. Syrjäytyminen on kuitenkin vakava asia. Nythän on niin että, kaikki pojat eivät edes välttämättä opi kunnolla lukemaan peruskoulussa. Ennen oli asiat toisin, kun pääasia oli lapsen koulutus eikä rahan säästö.
Lapsi voi syrjäytyä myös siitä syystä ettei saa tarvitsemaansa apua tai tukiopetusta tai psykiatrista hoitoa ym. Mutta siitäkin syytetään vanhempia ei niitä jotka supistavat tunteja ja säästävät tukitoimenpiteissä.
Arjen taitoja ei samalla lailla opeteta kuin ennen ja suuret luokat ovat meluisia.

Työttömyys ei ole huostaanoton peruste, vaan siihen tarvitaan joku muu ongelma, heitteillejättö, päihdeongelma, väkivalta tms. ja huostaanottoja tapahtuu työssäkäyvien perheissäkin. Jo se, ettei nykypäivänä apua saa vaikka vanhemmat hakisivatkin, psyykkisissä ongelmissa ym. niin voi johtaa lopulta kalliiseen huostaanottoon.
Sekään ei ole totta että kaikki syrjäytyneet olisivat rikollisia, mutta syrjäytymiselle olisi kiireesti tehtävä jotain. Nuorelle tekemistä ja apua peruskoulun jälkeen. Tukiopetusta tai erityisopetusta olisi järjestettävä, pätevällä henkilökunnalla. Siinä jos missä säästää. Kunnallispoliitikot supistavat psykiatrisissa hoitopaikoissa ja niihin eivät edes kaikki pääse, siinä kunta luulee säästävänsä. Myös maahanmuuttajista suuri osa syrjäytyy.

Ensin pitää paikantaa ketkä ovat syrjäytyneitä nuoria ja sen jälkeen tarjota heille heidän tarvitsemaansa apua, että kierre saadaan katkaistua. Etsiviä nuorisotyöntekijöitä pitää palkata lisää, vai onko niitä palkattu ollenkaan tällä paikkakunnalla. Ennaltaehkäisevä nuorisotyö ja varhainen puuttuminen ovat avainsanoja, mutta siihen tarvitaan nykyistä enemmän rahaa. 2011 vuoden alussa tuli voimaan nuorisolain muutos. Se velvoittaa ilmoittamaan etsivään nuorisotyöhön nuorista, jotka eivät pääse opiskelemaan peruskoulusta tai jotka keskeyttävät opinnot alle 25-vuotiaina. Nuoren tietoja ei tarvitse antaa, jos viranomaisen mielestä nuori ei tarvitse tukea. Kunnilla on nyt vuoden ajan ollut velvollisuus perustaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat ainakin opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimet sekä työ- ja poliisihallinnot.

Lain vaatima verkosto puuttuu 46:sta kunnasta. Uusi nuorisolaki määrää myös jokaista kuntaa luomaan ohjaus- ja palveluverkoston, joka palvelee kaikkia kunnan nuoria. Verkoston pitäisi mm. parantaa nuorten palveluihin ohjautumista ja tehostaa palveluiden toimivuutta. Etsivä nuorisotyö olisi tehokas ja halpa keino katkaista nuoren syrjäytymiskierre. Näille nuorille ei ole tärkeää koulutus tai työ, vaan turvallinen aikuinen. Henkilö, joka kuuntelee, välittää ja että hänellä on myös aikaa nuoren murheille.

Ja työtä ei valitettavasti löydy kaikille, kuten ennen, vaikka itse työssäkäyvät niin luulisivatkin.

Alaikäiset eivät nosta sossun tukia. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustainen. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt – kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. 33 % vieraskielisistä miehistä ja 26 % vieraskielisistä naisista on syrjäytyneitä. Vertauksen vuoksi samat luvut kantaväestöstä ovat 13 % miehet ja 8 % naiset.

Väliinputoajat ovat niitä jotka eivät pääse kouluun tai työhön tai eivät saa tarvitsemaansa muuta apua. Työpaikoilla on nostettu koulutusvaatimuksia.

Leivän syrjään (ei varmistettu)

Tässähän ne ongelmat ja ratkaisumallit olikin lueteltu pääpiirteissään. Hallituskin on ohjelmassaan luvannut tarttua ongelmaan, tosin sillä rintamalla on oltu kovin hiljaa. Sitten lisäksi ammattiyhdistysten pitäisi muuttaa rooliaan työpaikkojen säilymisen ja puolustamisen suuntaan sekä luoda uudenlaisia mahdollisuuksia nimenomaa nuorten työllisyyden hyväksi.

peejiiäm (ei varmistettu)

Tuleepa mieleen, että silloin kun sillä kansalaiskoulun todistuksella sai paikan myyjänä, oli siinä todistuksessa kahdeksikon keskiarvo ja myyjän työ usein sosiaalista nousua, työnhakija reipas, työ- ja opinhaluinen. Ja se että hakeuduttiin töihin eikä jatko-opintoihin, johtui siitä että jatko-opintoihin ei ollut varaa.

Nykyään nämä jotka jäävät peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutuspaikkaa, ovat "yltäneet" kuutosen keskiarvoon, jos siihenkään, pallo jo valmiiksi hukassa... Kehno todistus ei ole mikään suositus yksinkertaiseenkaan työhön, eikä sillä pääse juuri mihinkään ammattiopintoihinkaan.

Laura Kataja (ei varmistettu)

Nykyään ei ole töitä enää samalla lailla kun entiseen hyvään aikaan ja porukkaa pistetään pihalle tuon tuostakin.
Ja olipahan se uusin perhesurmakin tapahtunut hienostoalueella "parempien" ihmisten alueella. Pestäänkö nyt omat kädet vaan ja sysätään kaikki syyt työttömien niskaan, ne kun ei valita. Työtön vanhempikin voi olla kunnollinen ja hyvä huoltaja. Ei työtön ole synonyymi epäsosiaaliselle dokulle tai kriminaalille.
Vanhemmat eivät paljoakaan pysty vaikuttamaan poliitikkojen päätöksiin, kun luokkakokoja suurennetaan ja opetuksesta karsitaan tunteja, lapsia istutetaan homekouluissa, koulukuljetukset hoidetaan ajokiellossa olevilla autoilla ym. Jääkö työssäkäyvillä vanhemmilla tarpeeksi aikaa ja läsnäoloa lapselle. Työssäkäyvällä on ainakin enemmän rahaa rellestää ja ryypätä vapaa-ajalla.

Nuorista ei enää välitetä, ei vanhuksista eikä yleensäkkään lähimmäisestä. Tuottoa, tuottoa ja säästöä hinnalla millä hyvänsä ja tässä näkee tuloksen joka on vasta alkua. Helvetin tulia vasta sytytellään ja maailma muuttuu paskaakin paskemmaksi. Siinä maailmassa nämä nykyiset päättäjän viettävät vanhuutensa vielä huonommissa oloissa kuin nykyiset.

Poliitikot vast... (ei varmistettu)

Täsmäkoulutus 2-4 kuukautta, peruskoulun jälkeen.
Koulutusaiheita: Maalari, Rappari, Peltiseppä, Tarjoilija, Muurari, Lähihoitaja, Lastenhoitaja, Kaupankassa, Traktorinkuljettaja, Siivooja, Keittiöapulainen, Myyjä, Lakaisukoneen kuljettaja, Metsuri, Timpuri, Ajokortin ajokurssi.
- Koulutuksen antaa kyseisen ammatin ammattihenkilö ja todistuksen kurssin suorittamisesta kirjoittaa lähin ammattikoulu, jolla myös valvontavastuu kursseista.
- Kouluttajalle maksetaan lisäpalkkaa kouluttamisen ajalta.
- Kurssilaiselle työkkäristä kurssiraha.
Näkemys: Kurssin käyneet oppivat ammatin ja saavat työtä.

Kulutuspinta (ei varmistettu)

Täsmäkoulutus 2-4 kuukautta, peruskoulun jälkeen? Sinulla lienee hieman liian optimistiset aikataulut sanoisin.

2 kuukauden peltisepän voit unohtaa - en todellakaan palkkaa kuin henkilöitä joilla on 2-3 vuoden ammattikoulu takana. Hekin ovat täysiä raakileita saapuessaan työmakkinoille. Koulutus ei ole liian pitkä - asiat ottavat aikansa jos ne halutaan oppia.
Kaikilla ei ole kärsivällisyyttä, mutta harvoin heistä ammattimiehiä tuleekaan.

Koulutusta pitää tukea ja harjoittelupaikkoja pitää löytyä opiskelijoille. Tätä ennen perusopinnot pitää olla kunnossa. Jos ammattikoulussa pitää opettaa kertotaulua tai äidinkielen perusasioita - aikaa mene täysin hukkaan. Osa pitkästyy ja osa ei opi vaikka kerrattaisiin - kun puuttuvat ne perustiedot ja taidot - eikä edes osata opiskella.

Osa ei tule koskaan saamaan toisen asteen tai korkeampaa koulutusta - näin on ollut aina. Jokaisen pitää kuitenkin saada perustiedot jotka takaavat edes jonkin sortin työllistymis ja selvitymismahdollisuudet. Vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan ja siitä, että oppivelvollisuus tulee täytetyksi - jos heitä ei asia kiinnosta, tuskin se lapsiakaan hirveästi kiinnostaa. Kaikkia asioita ei vain voi vierittää valtion tai kunnan niskaan.

Uskonnon opettaminen tai opiskelu ovat liirum-laarum asioita. Osa uskonnosta on meidän kuttuuriin kuuluvaa osa ei. Tuskin kukaan on pahasti höyrähtänyt uskonnonopetuksesta tai päinvastoin. Minulle on se ja sama onko uskonnon opetusta vain ei. Uskonnon opettamiseen ei käytetä montaa viikkotuntia. Tämän päivän uskonnon opettaminen ei ole julistuksellista vaan hyvin pitkälle historian asioiden tarkastelua uskonnon kautta sekä tutustumista muihinkin kuin meidän valtauskontoon.

Minä itse (ei varmistettu)

Nimimerkille TURHAA, tuli mieleeni raamatun saarnaajan miete :Turhaa on kaikki auringon alla". Oletko lukenut, kun sinusta kaikki on, vaan turhaa, vai etkö soisi toistenkin tutkivan isoa kirjaa. Vai mikä mättää, suomalainen kateusko, onko itselläsi niin hyvin kaikki ettet siedä heikoimpia ihmisiä joita meidän tulisi tukea ja auttaa, vain silloin meillä kaikilla olisi hyvä täällä elää. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus.

Ellinoora (ei varmistettu)

En ole enkä lue. Ei kiinnosta pätkääkään. Jos lukisit tekstini niin siinä sanotaan että jokainen harjoittakoon uskontoaan vapaa-ajallaan koulun ULKOPUOLELLA. En ole siis keneltäkään kieltänyt kirjojen lukemista. Lienet tarkoituksella lukevan tekstejä väärin.

Ja mikä kateus? Kerro miksi 6-7 vuotiaat lapset pitää ryhmitellä koulussa vielä tällä vuosituhannella uskonnon mukaan, jonka AIKUINEN on heille valinnut.

Ihan yhtä hyvin voitaisin lapset jakaa vaikka vanhemman pankin mukaan ja opettaa kyseisen pankin verkkopankin ominaisuuksia. Tai miksei suoraan jaeta ihonvärin/ulkomuodon mukaan siitähän uskontojen jaossa on kuitenkin viime kädessä kysymys.

Nuorissa on todellakin Suomen tulevaisuus, mutta se ei parane lapsia ryhmittelemällä uskonnon mukaan. Matematiikan tasoryhmätkin poistettiin yläasteelta 80-luvulla, mutta uskonnon perusteella ryymittely senkun jatkuu vuosikymmenestä toiseen.

turhaa (ei varmistettu)

Pitäisi hyväksyä tosi asioita osa ihmisistä luusereita niinkuin myös nuorissakin.Ennen evoluutio hoiti asiat jo ihan nälkäkuolemana.Nykyään uskotaan että kaikki voisi pärjätä kuin ruokaa on ja siitä syystä voi olla mukana yhteiskunnassa.Se joka haluaa pärjätä pärjää myös ja saa työtä niin se vaan menee.Kyllähän työnantaja jo haistaakaukaa että kuka haluaa työtä tehdä ensivaikutelma tärkeä.Ei elämän kuulukaan olla helppoa ei me missään paratiisissa olla.

yrittäjä (ei varmistettu)

Juuri se, että työnantaja mielestään haistaa jo kaukaa, kuka haluaa töitä tehdä, ja ehkä hylkää vain ensivaikutelman perusteella hakijan, voi olla juuri se nimenomainen este, miksi joku työtä haluava ei koskaan työllisty: hän ei koskaan pääse ensimmäistä kertaa näyttämään taitojaan ja osoittamaan osaamistaan ja ahkeruuttaan.

Tiedetään, että työnantajat karsivat hakijoista pois nuoria kokemattomia, viisikymppisiä, vierasperäisen sukunimen omaavia, vajaakuntoisia ja vammaisia koulutettuja jne.
Työnhakija voi vain hakea työpaikkaa. Yrityksistä on kiinni se, työllistyvätkö ihmiset vai joutuvatko he tahtomattaan kortistoon. Kova hinta työnantajan ennakkoasenteista.

lue enemmän, lu... (ei varmistettu)

Joo tehdään niin opetetaan teidän lapset lukemaan ja naapurin kakarat kirjoittamaan, niin yhdessä hyvin pärjäävät. Toinen lukee ja toinen kirjoittaa. Vitsi vitsi,mutta kaiken hyvän toivotuksin ja siunausta elämääsi toivottaapi Ellinoora.

Ellinoora (ei varmistettu)

30,000 näin pienessä maassa on indikaatio systeemisestä ongelmasta, ei yksilöiden laiskuudesta.
Syrjäytyvien nuorten joukossa on myös lahjakkaita. He syrjäytyvät pää-poikki-ja-keskiverto-putkeen. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten ylä-asteiden työrauha oli maailman huonoimpia. AMK:eihin kaadetaan miljoonia, mutta sieltä valmistuneiden taso ei vastaa yliopistosta valmistuneiden tasoa. Eivät osaa käytäntöä mutta eivät oikeaa tiedettäkään. Ammattioppilaitokset ovat 'oppi ja laitoksia'; eivät selkeästi työelämään orientoivia. Saksan työharjoittelija systeemi, valmistaa einomaisia teknistenkin alojen ammattilaisia. Kaikki ammattit eivät vaadi kertotaulua tai suomenkielioppia, taitavat muutenkin olla vanhentuvia taitoja, (IT ohjelmointi onnistuu ilmankin). Suomi on powerpointejen ja keskivertojen luvattu maa. 30,000 syrjäytyvää on vakava pitkäaikainen yhteiskunnallinen ongelma.

Luuttunen (ei varmistettu)

Totta, että amk-uudistus meni pahasti pieleen siinä, että työssä tarvittavien käytännön taitojen opetusta vähennettiin teorian kustannuksella. Erityisesti terveydenhoitoalalla seuraukset lisäävät potilasvahinkojen mahdollisuutta, ja asiaa pohtivalla työryhmällä olisi jo kova kiire palauttaa ennen uudistusta olleet käytännöt takaisin. Samoin fysioterapeuttien koulutuksen pitäisi sisältää riittävästi käytännön taitoja - ei pelkkä puhuminen potilaan kanssa paranna ketään. Teoreettisesti koulutettu väki osaa kirjata asioita, mutta pelkkä kirjaus ei ole tuotos, josta kannattaa maksaa - vasta terveydentilaan saatu muutos olisi rahan arvoinen suoritus.
Tämän koulutusuudistus hukkasi.

lue enemmän, lu... (ei varmistettu)

Luuttunen - juttusi ovat aika ihmeellisiä sekasotkuja. Valitettavasti olen suurimmasta osasta täysin eri mieltä.

30.000 systeemin ulkopuolista henkilöä - keitä he ovat. He ovat henkilöitä jotka eivät ole enää oppivelvollisuuden piirissä, mutta eivät pääse ikänsä takia nauttimaan sosiaalietuuksista esim. työttömyyskorvauksista. Ylitarjonta toisen asteen koulutuspaikkoihin on jatkuvaa – tästä huolimatta osa valitsee kotiin jäämisen – osalla ei ole mahdollisuuksia siirtyä toiselle asteelle kun ensimmäistäkään ei ole päästy kunnialla läpi. Mitä
Nuret henkilöt kuuluvat kouluun, oppisopimuksiin, työharjoitteluun tai töihin – eivät kadulle maleksimaan - se nyt selvä asia. Jotta nuorella olisi edes teoreettiset mahdolliset päästä opiskelemaan tai töihin pitää peruskoulutus olla kunnossa ja se kertotaulukin pitää osata.

AMK:n käyneenä olen aika eri mieltä tästäkin asiasta - esim. kaikki samaan aikaan valmistuneet olivat jo ennen valmistumistaan työllistyneet koulutusta vastaavalle alalle. Tämä lienee opetuksen tarkoituskin.

Ilman kielioppia on hyvin vaikeata opiskella vieraita kieliä ja itse alalla olevana voin sanoa IT osaaja saa ja joutuu käyttämään vieraita kieliä liki päivittäin. Suurin osa ammattimateriaalista on muulla kuin kotimaisella kiellellä kirjoitettua. Aika moni ammattitason ohjelmisto tottelee vain englantia. Monet palaverit käydään pelkästään englanniksi.

Perustietojen ja taitojen merkitystä ei voi vähätellä - ne on osattava jos haluaa jatkokoulutukseen. Itse olen tekemisissä niin korkeakoulu, yliopisto kuin AMK ihmisten kanssa., kaikkien kanssa pärjää, enkä osaa tehdä eroa heidän tavassaan tehdä töitä.

En ymmärrä lainkaan tätä peruskoulun käymisen ja siellä oppimisen vähättelyä. Aika jonka nuori viettää koulussa on hänen tulevaisuuden kannaltaan yksi tärkeimmistä. Tässä on vanhemmilla erittäin suuri vastuu – seuratkaa mitä jälkikasvunne tekee ja tukekaa heitä opinnoissaan. Jos vanhempia ei asia kiinnosta, homma menee vaikeaksi, monesti liian vaikeaksi.

Itse olen käynyt ns. pitkäntien kansalaiskoulu - ammattikoulu - jatkokoulutus - tekninenkoulu - AMK - jatkokoulutus. Eikä päivääkään työttömänä. Aina on opintojen välissäkin löytynyt töitä, AMK ja tekun aikana tein enemmän tai vähemmän töitä. Olen ollut asentajana ja erilaisissa suorittavissa töissä, Teknikkona, Insinöörinä ja suunnittelijana. Nyt teen työtä, jossa tarvitsen kaikkien edellisten töiden tietoja ja taitoja. Alaisia ja työkavereita on muutaman kymmenen. Joudun rekrytoimaan uusia ja välillä myös irtisanomaan työntekijöitä. Tiedän minkälaisten henkilöiden kanssa työ sujuu - niiden jotka sen osaavat myös ne perusasiat. Ilman perusasioiden osaamista uuden oppiminen on vaikeata - näin se vain on.

Tämä tästä ja lisää jostain toisesta. Hyvää kevään jatkoa kaikille.

Minä itse (ei varmistettu)

Syrjäytyneiden määrä on yhden keskikokoisen kaupungin verran. Tämä on hurjan iso määrä ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta pääse itse leipäänsä tienaamaan. Asialle on tehtävä jotakin.

Tuskinpa kukaan vapaaehtoisesti haluaa syrjäytyä tai lapsensa syrjäytyvän, mutta tosiasia on se, ettei yksinkertaisia entisajan töitä ole nykyään juurikaan tarjolla. Helpoimmissakin hommissa työ on tehtävä laadukkaasti ja myös osattava jotakin. Entisaikaan oli paljon helppoja kunnan, valtion ja ison firman hommia, joissa pärjäsi heikommillakin eväillä. Tänä päivänä kaikki mitataan työtehossa ja rahassa.

Yhdeksänvuotinen ilmainen peruskoulu on varmasti elämän paras vaihe näiden syrjäytyvien kohdalla. Sinällään väite siitä, että peruskoulu hukkaa nuoria, on mielestäni harhaanjohtava.

Opettaja (ei varmistettu)

Se tekee asialle jotain joka voi mutta nyt on taantuma ja kohta lama niin ei ketään turhaan töissä pidetä,varsinkin jos koulutus ja työinto puuttuu.90 luvun lamassa menetettiin yksi sukupolvi ja niin tehdään taas se on laman hinta joka vasta on alkanut Suomen maassa koska tähän asti lamaa on harjoiteltu vaan ajatuksissa.Osaajista on silti aina pulaa ja kauppan kassoista lopput alat on kohta seis ja sillon nuoret pitää lähettää koulun penkille hakemaan ammatti koulutusta koska nousua pukkaa aina laman jälkeen.Näillä mennään tai syrjäydytään.

yrittäjä (ei varmistettu)

Työpaikkoja on liian vähän edes työhalukkaille -samoin kesätyöpaikkoja. Koulutuspaikkoja on liian vähän koulutusta haluville. Mitäpä, jos korjattaisiin nämä epäkohdat ensin, ja vasta sen jälkeen ihmeteltäisiin, miten työtä haluamattomat -jos sellaisia on- työllistetään.

akimbo (ei varmistettu)

Työpaikkoja on liian vähän edes työhalukkaille -samoin kesätyöpaikkoja. Koulutuspaikkoja on liian vähän koulutusta haluville. Mitäpä, jos korjattaisiin nämä epäkohdat ensin, ja vasta sen jälkeen ihmeteltäisiin, miten työtä haluamattomat -jos sellaisia on- työllistetään.

akimbo (ei varmistettu)

Hävettävä otsikko! Antaa vaikutelman, että peruskoulun käyneet syyllistyvät rikoksiin muita
enemmän! Siis kaikkihan olemme käyneet peruskoulun, ent kansakoulun. Tai luonnollisesti
se nykyinen peruskoulu pitäisi kai vastata entistä keskikoulua? Mutta miksi syyllistää rikol-
lisiksi nämä peruskoulun käyneet? Vai mitä tämä hukkaaminen tarkoittaa?

Kansis (ei varmistettu)

Hienoa Johannes! Olen iloinen, että edes joku ajattelee noin järkevästi tästä asiasta. Olen kanssasi täysin samaa mieltä.

Jukka Rusi (ei varmistettu)

SAK:n entinen puheenjohataja puhuu kauniita nuorista, mutta todellisuudessa nuorten ongelmat ovat SAK:n saavutus (oman jäsenkunnan oikeuksien monopolisointi työelämässä ja siitä seurannut nuorten kyykyttäminen). SAK:lle kävi euro, mutta ei työvoiman vapaa liikkuvuus ylirajojen ja yli sukupolvien. Äänestäkää jaloillanne.

Onko Ihalainen ... (ei varmistettu)

Nykyisin kaikki lapset käyvät peruskoulun, ei heitä pidä siitä syyllistää. He ovat järjestelmän uhreja. Onko peruskouluissa annettava tieto ja ohjaus erilaisiin ammatteihin ja jatko-opiskeluihin riittävää, enemmänkin näkisin ongelman olevan peruskoulun loppupuolella olevassa ammatinvalinnanohjauksessa. Useat nuoret keskeyttävät ensimmäisen vuoden aikana ammattikoulunsa ja saattavat aloittaa pari-kolmekin "tulevaisuuden ammattiin johtavaa koulutusta".
Itse olen läheltä seuranneena huomioinut, että esim. Tuusulassa pienluokalla, kyseessä siis erityisluokka, on opettaja ehtinyt vaihtua 7 kertaa ja lapsi on vasta 4. luokalla. Luokan avustaja/avustajat vuosien varrella ovat pääsääntöisesti vastanneet oppilaiden opetuksesta. Voi vain arvailla minkälaisilla eväillä nämä nuoret lähtevät maailmalle.

Mertsi

Opettajat vaihtuvat, koska palkataan epäpäteviä. Epäpätevä on määräaikainen ja pätevälle pitää maksaa normaalia palkkaa, säästetään.
Avustajat saattavat olla myös tavallisia maalikkoja ilman minkäänlaista koulutusta/tietoa jotka eivät tiedä mistään mitään eli eivät pysty vastaamaan erityislapsen tarpeisiin eivätkä tukemaan niissä oikeissa asioissa.

Eväät unohtu (ei varmistettu)

Peruskoulu on vähän muokattuna erittäin hyvä koulutuksen pohjan luoja. Toisen asteen oppilaistokset ovat täysin turhaan eroteltuina eri tyyppisiksei oppalaitoksiksi eli ensiksi yhdistetään lukiot ja ammattikoulut. Uudessa oppilaitoksessa olisi vain mahdollisuus valita erilaisia oppiaineita, jotka luovat nuorille parhaat mahdollisuudet tulevaisuudelle. Toiset linjat mahdollistavat siirtymisen nopeasti työn tekoon ja toiset jatko-opiskeluihin. Samalla häipyisi kaksoistutkinto käsite.
Peruskouluissa ei-lukuaineita opettamaan kyseisen alan ammattilaiset, jotka eivät tarvitse olla opettajia. Moni liikunnanohjaaja olisi nykyistä liikunnanopettajaa parempi liikunnan opettaja eli voisiko kaupungin liikuntatoimi toimia paremmin liikuntatuntien järjestäjänä

uudistusta kaivataan (ei varmistettu)

Peruskoulu tasapäistää ihmisiä. Tukiopetusta ei anneta enää riittävästi. Ja jos oppilas on huippuälykäs ja lahjakas joutuu jurraamaan päivästä toiseen akkosia. Ihmisiä ei huomioida yksilöinä. Älynlahjoistakin olisi jotain hyötyä jos niitä pääsisi käyttämään.

Älyn lapsi (ei varmistettu)

Sivut

Keskustelu suljettu

Emme ota kommentteja vastaan viikonloppuisin. Voit osallistua keskusteluun jättämällä kommenttisi maanantai klo 8.00 ja perjantai klo 16.00 välisenä aikana.

Johannes Koroma

Kirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen. johannes.koroma@welho.com