14.5.2011 - 08.00

Mistä näitä poliitikkoja tulee?

Kunnallisveron arvioidaan kohoavan pahimmillaan 27 prosenttiin tämän vuosikymmenen aikana. Kuntaliiton johtaja Timo Kietäväinen vaati sen vuoksi valtiolta lisää rahaa kunnille ja kiinteistöveron korotusta.

Ennestään tiedetään, että eläkemaksut tulevat samaan aikaan nousemaan useilla prosenttiyksiköillä. Yksinkertaistaen voi siis laskea, että jos valtionveroa ei alenneta, verot kohoavat vuoteen 2020 mennessä ainakin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Suomen valtion velka on jo lähes 80 000 000 000 euroa ja kasvaa silmissä. Jokaisen kansalaisen osuus velasta on noin 15 000 euroa.

Valtio ei pysty maksamaan omia menojaan ilman uutta velkaa. Miten tilanne kohentuisi, jos valtiolta siirrettäisiin lisää rahaa kuntien auttamiseen, jolloin valtio joutuisi ottamaan vielä enemmän uutta velkaa? Kaksi rupiköyhää ei voi toisiaan auttaa.

Suomen hyvinvointipalvelut ovat todellisuudessa ylimitoitettuja. Rahat eivät riitä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksiin. Silti vielä vaalien jälkeenkään ei uskalleta tunnustaa tätä todellisuutta, kun luullaan, etteivät kansalaiset ymmärrä taloudesta mitään.

Kansanedustajat ovat lähes kaikki myös kuntien valtuutettuja. Kunnanvaltuustossa he vaativat valtiota maksamaan suuremman osuuden kuntien menoista, erikoissairaanhoidosta, koulutuksesta ja rakentamisesta. Eduskunnassa samat ihmiset päättävät lisätä hyvinvointipalveluita, vaativat kuntia tervehdyttämään toimintansa, leikkaamaan menojaan ja tehostamaan palveluitaan.

Vain politiikassa takkia voi kääntää näin nopeasti.

Suomalainen kuvitelma hyvinvointivaltiosta perustuu siis velalle, jota valtio ottaa maksaakseen sen kustannukset. Jyrki Kataisen johdolla pitäisi sopia miten uusi hallitus leikkaa hyvinvoinnin kustannuksia sellaiselle tasolle, että me kansalaiset pystymme sen rahoittamaan ilman lisävelkaa.

Ne päätökset ovat vielä vaikeampia kuin päätös rahoittaa tai olla rahoittamatta sardiinimaiden konkurssia. Tarjolla ei ole yhtään miellyttävää vaihtoehtoa.

Hyvinvointipalveluiden kurjistaminen on todellisuudessa alkanut jo. Vastikään kerrottiin päätöksestä, jonka mukaan terveille äideille ei enää anneta neuvolapalveluita. Ne varataan ongelmatapauksille ja maahanmuuttajille.

Jo muutama vuosi sitten vähennettiin lasten neuvolatarkastusten määrää. Suomalaisen Arvo Ylpön luoma järjestelmä toi maailmanmainetta, ennen kuin keksittiin Pisa ja Nokia. Nyt se on tuhottu.

Toinen menestystarina oli kouluruokailu, jossa Suomi oli edelläkulkija. Se oli todellinen tasa-arvon malli.

Nyt sekin on murenemassa rahapulaan.

Vanhusten palveluita ei tarvitse edes mainita. Vanhusten pakkosiirto palveluasuntoihin on samaa poliittista sukua kuin ajatus siitä, että kaikki yksityisten lasten päiväkotien ostopalvelut lopetetaan, koska Kela ei avusta kuntia, mutta voisi avustaa perheitä.

Mistä näitä poliitikkoja oikein tulee?

Johannes Koroma

Kirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen. johannes.koroma@welho.com