1.9.2011 - 08.25

Urpilaisen tyhjät takuukset

Suomalaisia viedään kuin pässiä teuraaksi Euroopan politiikassa. Vanha kauppakansa kreikkalaiset naruttivat suomalaiset hyväksymään käteistalletuksen miljardilainojen vakuudeksi. Eli Suomi olisi lainannut Kreikalle rahaa ja saanut käteistä vakuudeksi. Entinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kutsuu tätä osuvasti hölmöläisten peiton jatkamiseksi. Saksa ja Ranska torjuivat hölmöilyn ja kreikkalaiset tarjoavat nyt pankkiosakkeitaan Suomen lainan vakuudeksi. Nerokasta! Kreikan talous kaatuu konkurssiin ja ensimmäisenä romahtavat pankit. Suomen vakuuksien arvo haihtuisi saman tien. Jutta Urpilaisen (sdp.) vaalilupaus takuuksista on osoitus suurista ja katteettomista puheista, joita äänestäjille syötetään vaalikannatuksen toivossa.

Kreikan talouden konkurssi merkitsee ensimmäiseksi pankkien kaatumista, kun ne eivät saa enää ulkomaista lainarahoitusta. Pankkien maksukyvyttömyys voidaan poistaa pääomittamalla pankit uudelleen. Tämä tarkoittaa, että Kreikan valtio hankkii pankkeihin uutta osakepääomaa Euroopan keskuspankilta, Euroopan unionilta tai Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Sen jälkeen nollataan pankin osakkeiden arvo. Pankin omistus siirtyy samalla Kreikan valtiolle ja entiset osakkeenomistajat menettävät omaisuutensa ja Suomen lainojen vakuutena olevat pankkiosakkeet muuttuvat vessapaperiksi.

Kreikka osaa vedättää

Kreikkalaiset ovat pitkäaikaisia Euroopan unionin jäseniä ja he tietävät, miten unioni toimii. EU:ssa ei voida hyväksy kahden jäsenvaltion välisiä sopimuksia, jotka loukkaisivat jonkun kolmannen tai useamman jäsenen oikeuksia. Lisäksi kreikkalaiset tietävät, että valtion nykyisten lainojen ehtoihin kuuluu, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) saa aina ensimmäisenä omansa (http://www.uusisuomi.fi/raha/113626-rehn-hslle-suomen-vaatimuksessa-ongelma ) pois kun velkoja maksetaan. Näin ollen Suomen saamat käteisvakuudet tai pankkiosakkeet olisivat maksujärjestyksessä vasta IMF:n jälkeen. Kolmanneksi on myös selvää, että Kreikalla rahaa lainaavat muut EU-maat eivät tule hyväksymään järjestelyä, jossa Suomi saisi velkansa Kreikalta pois ennen muita luotottajia.

Kreikka vedätti Suomea jo 1994 Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa. Loppuneuvotteluja johti Kreikan silloinen Eurooppa-ministeri ja nykyinen varapääministeri Theorodos Pangalos (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/han-pilkkasi-suomea---pyytaa-nyt-noyra... ) , joka viskin huuruisessa kännissään sätti Suomen neuvottelijoita ja heikensi Suomen jäsenyysehtoja erityisesti maataloustukien osalta. Pangalos oli todellinen Suomi-syöjä, jota Suomen pääneuvottelijat inhosivat sydämensä pohjasta.

Persut ajoivat demarit ansaan

Demarien puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja puoluesihteeri Mikael Jungner uskoivat, että puolue keräisi lisää ääniä eduskuntavaaleissa, jos Kreikka-lainoissa ajettaisiin perussuomalaisten linjaa. Tässä he olivat myös oikeassa.

Urpilainen julisti, etteivät demarit ole hallituksessa jakamassa Kreikalle rahaa ilman takuuksia.Tällä hän tarkoitti, että Kreikan pitää antaa lainoilleen sekä takaus että vakuudet. Urpilainen ei vielä vaalien alla osannut pankkitermejä. Hän luuli, että takaus ja vakuus ovat yhdessä sama kuin takuus. Todellisuudessa uudissanaa takuus ei ole olemassa kuin Urpilaisen suussa (http://suomisanakirja.fi/takuus ). On takuu, takuusitoumus ja takaus sekä vakuus.

Persujen pelossa demarit paaluttivat tiukan periaatelinjauksen, joka tuli myös Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan.

Demarien vakuusvaatimukset on jo tyrmätty kaikissa suurissa EU-maissa. Myös Suomen ystävänä ja ymmärtäjänä toiminut Saksa (http://www.uusisuomi.fi/raha/115089-saksa-euromaat-kaatoivat-suomen-vaku... ) on ilmaissut kielteisen kantansa erillisiin vakuuksiin.

Nyt Urpilaisen johtamat demarit ovat pattitilanteessa, josta päästää ulos vain pyörtämällä Urpilaisen lupaukset (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/sampo-pankin-lauri-uotila-vakuuks... ) . Tämä merkitsisi kyljen avaamista persuille, jotka voisivat syyttää Urpilaista takinkäännöstä ja pelkuruudesta. Se voisi merkitä sitä, että persut saisivat lisää ääniä demarileiristä seuraavissa kunnallisvaaleissa. Urpilaisen löysät lupaukset maksaisivat tällöin ainakin Urpilaisen poliittisen uskottavuuden puoluejohtajana ja valtiovarainministerinä.

Kommentit

Kommentit

Seuraakohan Pietilä politiikkaa lainkaan, vai katseleeko sitä kenties persulaisuuden sinikeltaisten lasien läpi. Tähän pikkuriipustuksen osui aika monta asenteellista väittämää ja suoranaista virhettä:
- Suomi ei ole hyväksynyt kreikkalaisten pankkien osakkeita vakuuksiksi.
- Uusien lainojen ehdot eivät välttämättä ole samat kuin vanhojen lainojen. Uusissa lainoissa ei siis välttämättö ole mukana IMF:n etuoikeutta.
- Urpilaisen "takuus" ei ollut mikään yhdistelmä sanoista vakuus ja takaus, vaan harmittava kielellinen lipsahdus, joka ei mitenkään parantanut suoritusta vaalitenteissä.
- Demarithan eivät ole vaatineen mitään erillisiä vakuuksia vaan vakuuksia yleensä. Siis demareille käy aivan hyvin myös se, että muutkin maat saavat lainoilleen vakuudet. Tätä mallia itse asiassa ajettiin ensin ja nyt näyttää, että myös muut EU-maat ovat haluamassa vakuuksia herättyään Suomen ja Kreikan tekemän sopimuksen seurauksena.
- Ulospääsyjä tilanteesta on demareilla ainakin kaksi. Joko uskottavat vakuudet yhteisellä EU-tason sopimuksella tai poisjäänti Kreikan tukipaketista.
- Vaalilupausten löysyyttä tai tiukkuutta ei pitäisi arvioida, kun prosessi on vielä pahasti kesken.

Kirkko63 (ei varmistettu)

- Demarit /kokoomus päsee kuin koira veräjästä (mitähän sekin tarkoittaa) kun Kreikka romahtaa - Todennäköisesti tämänviikonlopun aikana. Voipi olla ettei sitä meille viellä heti kerrotakkaan. [nämä kuuluisat keskeneräiset asiat]
- Toivon mukaan menee euro samaan romahdukseen, jotta kaikki EU maat olisivat tasa-arvoisessa talous asemassa, pääsimme nauttimaan samoista eduista, kuin muut EU maat.

Paulitamminen (ei varmistettu)

ketjusta viis, mutta ilmeisesti Kerava hankkii duunarit mistä halvimalla saadaan kun kaupungin vuokra asunnot annetaan etelänaapureille, noh saattaa sielllä joku itänaapurikin olla. Voihan toki olla että kaikilla Keravalisilla on jo asunto eikä muualta Suomesta keravalle tosiaankaan haluta muuttaa

näin me tehdään... (ei varmistettu)

Ei A-P. Pietilä PerSu ole. Hän on vielä paljon pahempi populisti. Hän on aina oikeassa, hän on - omasta mielestään - oikeassa silloinkin kun on väärässä :-)

Tarkkailija

Koko ongelma (lainat/takuut/finassi ja pankkikriisi) on markkinakapitalismin toiminnan hyväksyminen ja vastuuttoman rahavallan paapominen EU:ssa. Tämän tosiasian johdosta, olen samaa mieltä (kerrankin) Pietilän kanssa, "Suomea viedään
teuraaksi" lisäyksellä on jo viety, silloin jo kun eduskuntapoliitikot luovuttivat oman kansallisen päätösvallan EU:lle.

Kansallisvaltiot tulevat jatkossakin maksumieheksi tässä rahapelissä, niin Suomi, kuten muutkin EU:n jäsenvaltiot.

Kun on jäsenvaltioiden oma päätäntävalta, eduskuntapoliitikkojen toimesta annettu/otettu pois kansalaisilta, niin tämä on selvää seurausta siitä. Yhdenkään EU:n jäsenmaan ei ole mahdollista yksin "potkia irti" itseään tästä sopimusten pakkopaidasta, niin tiukat ovat nyky "paratiisimme" (EU) kahleet.

Suomen politiikkojen "muka" yritykset vaikuttaa vakuuksiin, olivat myöhäisherännäistä sisäpoliittisten etujen vuoksi, - profiilin nostoyritys.

Mitä nopeammin, sitä parempi irti EU:sta.

Jannu Jokelasta (ei varmistettu)

- Jannu Jokela kirjoittaa niinkuin asia [Euro/EU] on. Mutta niitä jotka sanovat "Keisarilla ei ole vaatteita" ei oikein löydy. Onko sitten muiden velkojen maksu niin paljon mukavanpaa - Ilmeisesti.

Pauli tamminen (ei varmistettu)

En usko, että Demarit pyörtäisivät lupauksiaan - jos näin tekevät se on puhdas poliittinen itsemurha.
Takuut pitää saada tai sitten pitää irtautua koko tukipaketista - muuta vaihtoehtoa en näe. Kreikan mahdollisuudet selvitä ovat minimaaliset ja takuut ovat välttämättömät jo uskottavuudet kannalta. Kokeile itse hakea 5M€ lainaa ilman mitään takuita takaisinmaksusta - ei taida onnistua.

ExLex (ei varmistettu)

Hyvänen aika sentään, eilen juuri uutisissa tuli, että Ranska ei myöskään hyväksy Suomen olemattomia vakuus vaatimuksia, eli asian pitäisi olla harvinaisen selvä. Nyti pitää löytyä sitä Urpilaisen että Kataisen hokemaa VASTUUNKANTOA, mitä he ovat meille suomalsille hokeneet, että jos ei tule täysiävakuuksia, ei tipu lainatakauksia. Muutenkin Sdp:n harjoittama politiikka on jo ollut ala-arvoista, äänestäjille annetut lupaukset ovat lentäneet romukoppaan jo ajat sitten. Kataisen huoli on vaan, että emme aseta muita EU maita huonoon asemaan, vähät väliä vaikka Suomen talous menee tai on jo mennyt kuralle, vähät väliä kantaväestöstä, Eu:n ydin sekä mamut etusijalle, se on sitä kokoomuksen hokemaa suurta isänmaallisuutta.

S-A (ei varmistettu)

Pietilä tuntuu oikein hekumoivan sillä, että Suomi kärsisi Kreikka-tuestaan maksimaalisen suuret tappiot. Noin monisanaisella johdattelulla Pietilän olisi pitänyt vaatia, että Suomi ei mene enää ottamaan osaa Kreikan toiseen hätäapupakettiin. Hän ei kuitenkaan vaatinut sitä, vaikka pelottelee Kreikan konkurssilla, mihin on todella syytäkin.

Siitä olen samaa mieltä, että Jutta Urpilainen on nyt poliittisesti pahassa paikassa. Kunniallista poispääsyä sieltä ei ole.

Ilkka Alava (ei varmistettu)

Suomen pitää olla tässä asiassa EU:n pahapoika, muutoin homma jatkuu entisellään, eli "markkinavoimat" pitävät tuon tuostakin niskalenkissä - tai peräti sillassa - hövelisti maksavia yhteiskuntia.

Alkukesästä 2010 silloinen valtiovarainministeri kehuskeli ensimmäisen Kreikan pelastusoperaation ja EU:n "talousapupaketin" jälkeen, että "otettiin niskalenkki markkinavoimista". EU-johtajien niskalenkki (=painiote, millä aikoinaan melkein poikkeuksetta voitettiin vastustaja) ei pitänyt selätykseen eli ottelun päättymiseen asti.

Markku Vaniala (ei varmistettu)

Ilkka Alavan kanssa voi olla täysin samaa mieltä Urpilaisen asemasta. Pahassa paikassa taitaa olla.

Alava olisi tietenkin voinut jatkaa ajatusta vielä hiukan pidemmälle: Pääministeri Katainen on vielä pahemmassa paikassa. Hän on hallituksen "toimitusjohtaja" ja on yhtä sitoutunut hallitusohjelmaan kuin Urpilainenkin. Kataisen tuki omissa joukoissa taitaa olla jonkin verran huonompi. Joku kokoomuslainen Eero Lehtikin on kirjoitellut hallituksen rahanlapiointitouhuuista jokseenkin negatiivisen sävyyn. Demarit näyttävät olevan yksimielisemmin vakuudettomien vakuuksien antamisia vastaan ja siten Urpilaisen tukena.

Hallitus on todella heikoilla: Sen pitäisi toisaalta lunastaa lupauksensa suomalaisille, mutta joutuvat siinä tapauksessa pyllistämään EU:n satraapeille. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että mielistellään EU:n satraappeja ja pyllistetään Suomen kansalle.

Demokratiassa kun toistaiseksi ollaan, kannattaisi ehkä sittenkin muistaa, että Suomessa äänestävät suomalaiset, jopa perussuomalaiset.

Isänmaan asialla kannataisi olla. EU:ta mielistelemällä pääsee pikitietä pitkin opposition perimmäiseen nurkkaan, sinne jonnekin kepulien taakse.

Aadolf Äänruuti (ei varmistettu)

Suomi jääkön ulos koko paketeista kyllä Eu jatkuu ilman Suomen osallistumista,niin on tehnyt muutkin Pohjoismaat ja rahaliittosta eroaminen olisi Suomelle viisain teko koska oma valuutta on rautaa tällä hetkellä ja nostaisi meidän kilpailukyvyn taivaisiin niinkuin Ruotsissakin.

anonyymi (ei varmistettu)

"rahaliittosta eroaminen olisi Suomelle viisain teko koska oma valuutta on rautaa tällä hetkellä ja nostaisi meidän kilpailukyvyn taivaisiin niinkuin Ruotsissakin."

Se aika, jolloin suomalaisten mitään osaamattomien tolvanoiden tyrimistet maksatetaan D-vitamiinilla veronmaksajilla, on lopullisesti ohi... mitä se "lopullisesti" nyt sitten on :-)

Tarkkailija

Alkuperäiseen Pietilä kirjoituksessa olevaan lauseeseen "suomalaisia viedään kuin pässejä teuraaksi Euroopan politiikassa". Tämä on tosi ja me suomalaiset maksamme tämänkin uhrauksen, niinkuin kaikki tulevatkin EU:n katastrofit. Niinkauan kuin kuulumme tähän teurasjoukkoon.

Poliitikot kun eivät kanna vastuutaan, tässäkään asiassa vaikka tähän naruun (EU) ovat
meidät sitoneet.

Jannu Jokelasta (ei varmistettu)

"me suomalaiset maksamme tämänkin uhrauksen, niinkuin kaikki tulevatkin EU:n katastrofit. Niinkauan kuin kuulumme tähän teurasjoukkoon. "

Noudata S-l: A:n ohetta ja neuvoa = muuta Norjaan :-)

Tarkkailija

Kannattaisi lukea ja vielä enemmän funtsia seuraavaa....

Kooltaan pieni mutta sielultaan suuri Islanti on kieltäytynyt antautumasta kansainväliselle pankkikartellille. NewsNetScotland aloittaa saagansa Islannista toteamalla "On hämmästyttävää, kuinka vähän valtamedia kertoo meille siitä mitä maailmalla tapahtuu" ja jatkaa: "Italialainen radiokanava teki ohjelman Islannin vallankumouksesta, joka jatkuu edelleen".

Toimittaja: Riikka Söyring
30.8.2011, Verkkomedia.org

Islanti taistelee pankkikartellia vastaan - menestyy ja valtamedia vaikenee

Kun vuoden 2008 alussa globaali finanssikriisi alkoi, Islanti meni kirjaimellisesti konkurssiin. Syyt konkurssiin mainittiin tuolloin mediassa vain ohimennen, ja sen jälkeen tuo vähän tunnettu Islanti vaivutettiin unholaan.

Islannin tarina on yhä ajankohtainen, erityisesti nyt kun Euroopan Unionin jäsenmaista yksi toisensa jälkeen on vaipumassa pohjattomaan velkasuohon ja koko euro on vaarassa kaatua - omaan mahdottomuuteensa, tekisi mieli sanoa.

Ja se onkin syy siihen, miksi Islannista ei haluta puhua: Islannin ei haluta toimivan esimerkkinä muulle maailmalle.

Euroopan parlamentti mainitsikin heinäkuussa Islannin edistyneen EU-jäsenyyden tiellä: "Parlamentti hyväksyi ensimmäisen vuosiraporttinsa Islannin jäsenyysneuvotteluista, jotka käynnistettiin viime vuonna. Se pitää tervetulleena mahdollisuutta liittää unionimaiden joukkoon yksi Euroopan vanhimmista demokratioista. Jäljellä on vielä joitakin ongelmallisia teemoja, kuten Icesave-kiista, valaanpyynti (kielletty EU:ssa) sekä Islannin halu suojella kalastus- ja maatalousmarkkinoitaan".

Islantilaiset taistelevat pankkikartellia vastaan - ja menestyvät.

Alamäen alku

Viisi vuotta uusliberaalia hallintoa teki Islannista, jonka asukasluku on vain 320 000 erään maailman rikkaimmista valtioista.

Vuonna 2003 kaikki Islannin pankit yksityistettiin. Pankit tarjosivat online-pankkipalveluja minimikustannuksilla houkutellakseen ulkomaisia sijoittajia. Toimintamalli salli pankkien maksaa suhteellisen korkeaa korkoa talletuksille.

IceSave-tilit houkuttelivat monia pieniä sijoittajia, eritoten Yhdistyneistä Kuningaskunnista ja Hollannista. Kun sijoitusten määrä kasvoi, kasvoi samalla myös pankkien ulkomaan velka.

Vuonna 2003 Islannin velkamäärä ylitti 200 prosentilla sen bkt:n, vuonna 2007 velan määrä oli jo 900 prosenttia. Vuoden 2008 finanssikriisi antoi kuoliniskun. Kolme suurinta pankkia - Landbanki, Kaupthing ja Glitnir - menivät nurin ja kansallistettiin. Islannin raha, kruunu, menetti 85% arvostaan verrattuna euroon. Vuoden lopussa Islanti julisti olevansa konkurssissa.

Sosiaalidemokraattisen koalitiohallituksen pääministeri Geir Haarde neuvotteli 2,1 miljoonan dollarin lainan mihin muut Pohjoismaat lisäsivät toisen mokoman. Kansainvälinen finanssiyhteisö painosti Islantia rankkoihin talouspakotteisiin.

Euroopan Unioni ja yksityisesti omistettu kansainvälinen valuuttarahasto IMF halusivat ottaa velan kontolleen sanoen sen olevan ainoa tapa, jolla Islanti voisi maksaa takaisin Hollannille ja briteille - siellä oli luvattu hyvittää sijoittajia näiden menetyksistä.

Islantilaiset kieltäytyivät antamasta pankeille takuita. Protestit jatkuivat, kunnes hallitus erosi.

Islantilaispoliisi kannattelee mielenosoittajan rumpua, näinköhän meilläkin?

"Kiitos ei!"

Uudet vaalit pidettiin huhtikuussa 2009. Vaalien jälkeen Islannilla oli vasemmistokoalitio-hallitus joka tuomitsi uusliberaalin talousmallin, mutta lupasi silti Islannin hyvittävän 3,5 miljoonaa euroa. Islantilaisten olisi ollut yhteisvastuullisesti korvattava pankkien kähmäilyjä 2.35 miljardia puntaa briteille ja 1.32 miljardia euroa hollantilaisille 3 prosentin korolla vuoteen 2046 mennessä. Velasta jonka yksityiset tahot olivat ottaneet toisilta yksityisiltä tahoilta.

Eduskunta hyväksyi pankin velan maksamisen ulkomaisille sijoittajille.

- Mutta islantilaiset sanoivat taas: "Kiitos ei!"

Islantilaisille ei siis sopinut se, että kokonainen kansakunta maksaisi yksityisiä velkoja.

Presidentti Olafur Ragnar Grimsson kuunteli kansalaisia ja kieltäytyi ratifioimasta lakia jolla Islannin kansa olisi asetettu vastuuseen pankkiirien veloista. Asia meni kansanäänestykseen. Islanti hylkäsi kerta kaikkiaan ajatuksen siitä, että islantilaisten tulisi maksaa muille yksityisiä IceSave-velkoja.

Peräti 93.2% islantilaisista oli pankkien velan maksamista vastaan.

Vastauksena kansanäänestyksen tulokseen IMF jäädytti välittömästi lainansa Islannille. Islanti palautti pallon antamalla kansainvälisen etsintäkuulutuksen Lontoossa hallituksen hoivissa majailevasta Kaupthingin ex-pankinjohtajasta Sigurdur Einarssonista.

Velan maksusta onkin nyt tehty se kynnys, joka Islannin tulisi ylittää ennen kuin se voidaan hyväksyä Euroopan Unionin jäseneksi.

Islanti on vastannut uudella kansanäänestyksellä. Pankkien velkojen maksua vastustaa edelleen 58.9% kansalaisista. Presidentti Grimsson sanoi äänestyksen jälkeen: "Islanti antoi mieluummin pankkien kaatua. Ne olivat yksityisiä pankkeja emmekä me pumpanneet rahaa niiden elvyttämiseen. Ei ole valtion asia nostaa kaatuneita yksityisomistuksessa olevia pankkeja pystyyn."

Kansainvälinen yhteisö on jatkanut painostusta esimerkiksi uhkaamalla estää Islannin rahoituksen saannin kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja markkinoilta sekä luottoluokituksen alentamisella. Islannin reaktio on ollut kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja pankkeja painumaan ...marjaan!

Presidentti Olafur Ragnar Grimsson, joka kuunteli pankkiirien sijasta kansalaisia.

Uusi perustuslaki

Islanti panee perustuslakinsa uusiksi. Uutta perustuslakia laatimaan on valittu 25 mihinkään poliittiseen puolueeseen kuulumatonta aikuisikäistä henkilöä, joita kutakin oli suositellut vähintään 30 ihmistä.

Uutta perustuslakia laaditaan internetissä siten, että valittujen kokoukset ovat nähtävissä internetissä reaaliaikaisesti ja kansalaiset voivat lähettää kommentteja ja ehdotuksia; he siis näkevät perustuslain muotoutuvan ja saattavat osallistua sen laatimiseen.

Perustuslaki annetaan valmistuttuaan eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraavien vaalien jälkeen.

Americans for Limited Government-järjestön puheenjohtaja Bill Wilson huomauttaa: "Jos Islannin esimerkki leviää veronmaksajien keskuudessa, pankeilla on syytä pelkoon: ne menettävät mahdollisuutensa kiskoa myöntyväisten hallitusten avustuksella loputonta rahoitusta veronmaksajilta ja keskuspankilta.

Islannin tapauksessa ei ole kyse velan maksusta tai piensijoittajien tappioista vaan siitä, että pankit haluavat varmistaa hallitusten takaavan - aina- ettei pankeille tule tappiota vaikka ne toimisivat kuinka vastuuttomasti. Pankit haluavat veronmaksajilta itselleen ilmaisen riskivakuutuksen"

Wilsonin mielestä sellaiset takuut eivät ole välttämättömiä täystyöllisyyden säilyttämiseksi tai talouskasvun tukemiseksi: takuut ovat tarpeen ainoastaan siksi, että pankit voivat jatkaa vivuttamista vailla huolen häivää sekä voittojen maksimointia.

"On ymmärrettävä, että jos jokin - vielä - itsenäinen valtio yrittää uudelleenjärjestellä velkojaan tai pakottaa sijoittajat kärsimään tappio omien väärien arviointiensa takia, pankit tulevat julistamaan taloussodan jossa keinoja ei kaihdeta.

Vaihtoehto on vielä pahempi: itsenäisten kansakuntien itsenäisyyden uhraaminen ja alistuminen kasvottomien pankkiirien valtaan.

Tämä konflikti on jo alkanut, ja se on jo muovannut 21. vuosisadan alkua" Wilson toteaa.
Tärkein kysymys lienee kuuluukin, aikovatko vapaat ihmiset pysyä vapaina - kuten Islanti on tehnyt - vai alistua, sanoo Bill Wilson.

Nyt ymmärrätte, miksi Islannista ei saa puhua.

Uutta Islantia rakennetaan yhteisvoimin ja perustuslakia luodaan

Islannin lama meni ohi

Toimittajan kommentti: - "Islannin lama on ohi, se jätti velat maksamatta."

Islanti päätti kaksi vuotta sitten kansanäänestyksellä jättää velat maksamatta ja pakottaa sijoittajat vastuuseen pankkisysteemin romahtamisesta. Sijoittajille ja velkojille kerrottiin, että - "Ottakaa tai jättäkää!" Velkasummaa oli pienennettävä.

Pankit olivat holtittomalla taloudenpidollaan ja keinottelulla saaneet aikaan velan, joka oli 11 kertaa kansan kokonaistuloa suurempi.

Viralliset tilastot osoittavat päätöksen onnistuneeksi. Lama oli ohi vuoden 2010 kolmannella kvartaalilla. Islannin valuutan arvo putosi helpottaen vientiä.

Irlannissa tieto Islannin menestyksestä saattaa aiheuttaa painetta poliitikkojen suuntaan: Kansalaiset haluavat tietää, miksi Irlanti ei eronnut euroalueesta ja vaatinut velkojen uudelleenjärjestelyä.

Nobel-palkittu Paul Krugman on toistuvasti kehottanut Irlantia, Kreikkaa ja Portugalia harkitsemaan euroalueesta irrottautumista ja velkajärjestelyä.

YK:n alainen Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on yllättynyt Islannin nopeasta noususta.

"Islanti antoi pankkien kaatua. Ne olivat yksityisiä pankkeja emmekä me pumpanneet rahaa niiden elvyttämiseen. Ei ole valtion asia nostaa kaatuneita yksityisomistuksessa olevia pankkeja pystyyn."

Islannin presidentti Olafur R Grímsson

Lähteet:

http://www.europarl.europa.eu/fi/pressroom/content/20110407IPR17168/html......
http://www.informationclearinghouse.info/article28391.htm
http://www.newsnetscotland.com/index.php/scottish-news/3057-a-story-miss......
http://www.guardian.co.uk/business/2010/dec/07/iceland-exits-recession-t...
http://www.guardian.co.uk/world/iceland
Riikka Söyring @ 30.8.2011 1:51

Ote alkuperäisestä uutisesta:
A story missing from our media: Iceland's on-going revolution
An Italian radio program's story about Iceland’s on-going revolution is a stunning example of how little our media tells us about the rest of the world. We may remember that at the start of the 2008 financial crisis, Iceland literally went bankrupt. The reasons were mentioned only in passing, and since then, this little-known member of the European Union fell back into oblivion.

As one European country after another fails or risks failing, imperiling the Euro, with repercussions for the entire world, the last thing the powers that be want is for Iceland to become an example. Here's why:

Five years of a pure neo-liberal regime had made Iceland, (population 320 thousand, no army), one of the richest countries in the world. In 2003 all the country’s banks were privatised, and in an effort to attract foreign investors, they offered on-line banking whose minimal costs allowed them to offer relatively high rates of return. The accounts, called IceSave, attracted many UK and Dutch small investors. But as investments grew, so did the banks’ foreign debt. In 2003 Iceland’s debt was equal to 200 times its GNP, but in 2007, it was 900 percent. The 2008 world financial crisis was the coup de grace. The three main Icelandic banks, Landbanki, Kapthing and Glitnir, went belly up and were nationalised, while the Kroner lost 85% of its value with respect to the Euro. At the end of the year Iceland declared bankruptcy.

Contrary to what could be expected, the crisis resulted in Icelanders recovering their sovereign rights, through a process of direct participatory democracy that eventually led to a new Constitution. But only after much pain.

Geir Haarde, the Prime Minister of a Social Democratic coalition government, negotiated a two million one hundred thousand dollar loan, to which the Nordic countries added another two and a half million. But the foreign financial community pressured Iceland to impose drastic measures. The FMI and the European Union wanted to take over its debt, claiming this was the only way for the country to pay back Holland and Great Britain, who had promised to reimburse their citizens.

Protests and riots continued, eventually forcing the government to resign. Elections were brought forward to April 2009, resulting in a left-wing coalition which condemned the neoliberal economic system, but immediately gave in to its demands that Iceland pay off a total of three and a half million Euros. This required each Icelandic citizen to pay 100 Euros a month (or about $130) for fifteen years, at 5.5% interest, to pay off a debt incurred by private parties vis a vis other private parties. It was the straw that broke the reindeer’s back.

What happened next was extraordinary. The belief that citizens had to pay for the mistakes of a financial monopoly, that an entire nation must be taxed to pay off private debts was shattered, transforming the relationship between citizens and their political institutions and eventually driving Iceland’s leaders to the side of their constituents. The Head of State, Olafur Ragnar Grimsson, refused to ratify the law that would have made Iceland’s citizens responsible for its bankers’ debts, and accepted calls for a referendum.

Of course the international community only increased the pressure on Iceland. Great Britain and Holland threatened dire reprisals that would isolate the country. As Icelanders went to vote, foreign bankers threatened to block any aid from the IMF. The British government threatened to freeze Icelander savings and checking accounts. As Grimsson said: “We were told that if we refused the international community’s conditions, we would become the Cuba of the North. But if we had accepted, we would have become the Haiti of the North.” (How many times have I written that when Cubans see the dire state of their neighbor, Haiti, they count themselves lucky.)

In the March 2010 referendum, 93% voted against repayment of the debt. The IMF immediately froze its loan. But the revolution (though not televised in the United States), would not be intimidated. With the support of a furious citizenry, the government launched civil and penal investigations into those responsible for the financial crisis. Interpol put out an international arrest warrant for the ex-president of Kaupthing, Sigurdur Einarsson, as the other bankers implicated in the crash fled the country.

But Icelanders didn't stop there: they decided to draft a new constitution that would free the country from the exaggerated power of international finance and virtual money. (The one in use had been written when Iceland gained its independence from Denmark, in 1918, the only difference with the Danish constitution being that the word ‘president’ replaced the word ‘king’.)

To write the new constitution, the people of Iceland elected twenty-five citizens from among 522 adults not belonging to any political party but recommended by at least thirty citizens. This document was not the work of a handful of politicians, but was written on the internet. The constituent’s meetings are streamed on-line, and citizens can send their comments and suggestions, witnessing the document as it takes shape. The constitution that eventually emerges from this participatory democratic process will be submitted to parliament for approval after the next elections.

Some readers will remember that Iceland’s ninth century agrarian collapse was featured in Jared Diamond’s book by the same name. Today, that country is recovering from its financial collapse in ways just the opposite of those generally considered unavoidable, as confirmed yesterday by the new head of the IMF, Christine Lagarde to Fareed Zakaria. The people of Greece have been told that the privatization of their public sector is the only solution. And those of Italy, Spain and Portugal are facing the same threat.

They should look to Iceland. Refusing to bow to foreign interests, that small country stated loud and clear that the people are sovereign.

That’s why it is not in the news anymore.

Tommi Oiko

Hieno selvitys! Ihmettelen vakuuskeskustelussa seuraavaa: mitä järkeä voi olla antaa vakuudeksi rahaa. Jos joku lainaa tietyn summan rahaa ja lainan saaja laittaa tietyn summan vakuudeksi lainanantajan tilille, niin miksei lainanantaja yksinkertaisesti jätä lainaamatta tätä vakuussummaa ja lainansaaja käytä tätä vakuussummaa saamansa lainan sijaan. Onko tämä jotain korkeampaa ekonometriaa, ainakaan kansantaloustieteen luennoilla sitä ei ole käsitelyt.

Tommi Viitanen (ei varmistettu)

Islannin tapaus oli tosiaan puhtaasti muutaman ylioptimistisen 'pankkimiehen' aikaansaannos, joten islantilaisten reagointi näin sivullisesta vaikuttaa oikeutetulta.
Kreikan tie on todennäköisesti samanlainen. Ero on vain siinä, että itse valtio on käyttäytynyt vastuuttomasti, joten islannin ratkaisu ei heidän kohdallaan tunnu yhtä oikeutetulta. Poliittisesti muissa Euromaissa islannin ratkaisu saattaa olla sittenkin niistä huonoista paras myös Kreikan kohdalla.Muilla kriisimailla tuntuu olevan selviytymisen mahdollisuus. Sen jälkeen Kreikka ei saa lainaa helposti oikein mistään, mutta ei se saa nytkään. Tietenkin Kreikka siirtyy ainakin määräajaksi Drakmaan.

Observer

Eivät Kreikan kansalaiset ole vastuussa Kreikan konkurssista. Kannattaa muistaa, että EU:ta ovat huijanneet vuosikymmeniä Papadopoulokset ja Karamanlisit kaikkeen hölmöilyyn suostuvine ja Kreikan hallitusherroja lipovine avustajineen.

Tavallinen kreikkalainen ei asioista ole pahemmin tiennyt. Ehkä tavallinen kreikkalainen on ihmetellyt ja ollut tyytyväinen viime vuosien hyvinvointinsa määrään. Ehkä tavallinen kreikkalainen on hyväksynyt karamanlisit ja papadopoulokset jonkinmoisina maansa hyvinvoinnin tuojina tajuamatta, että hyvinvointi on perustunut kavallettuihin ja varastettuihin rahoihin.

Noissa varastamis- ja kavalluspuuhissa ovat avustaneet innokkaasti oman hyötynsä takia Saksan, Ransakan ja jopa Kreikankin pankit. Nyt kun on maksun paikka, pitäisi maksumiesten ja -naisten löytyä noista luototuksissaan typerehtineistä pankeista.

Jätetään myös talouskomissaari Olli Rehn odottelemaan puhelinsoittoja. Jos hänen virkamiehensä komissiossa eivät tiedota hänelle Suomen hallituksen komissiolle ilmoittamista asioista, vika ei ole puhelinjohdossa vaan siinä komission johdossa, johon Rehn itsekin kuuluu.

Aadolf Äänruuti (ei varmistettu)

Edellä ihmeteltiin, kun Kreikka olisi antanut murto-osa vakuuden euroina Suomelle, sitä on ihmetellyt 90% suomalaisista, eli silkkaa SDP:n sumutusta. Todellakin jos itsellä on rahaa, mitä ylipäätänsä pitäisi lainata, eli SDP:n Kokoomuslaisten horitnoita. Kultavarannot olisi hyvä vakuus, tai kiinteä omaisuus. Taas ensi tiistaina Urpilainen menee ihan ite Berliiniin neuvottelemaan saksalaisten sekä hollantilaisten kansaa vakuuksista, ihmettelen, missä ovat ranskalaiset, hehän sanoivat hyvin tiukasti, että ei Suomen vakuuksille. Miksi väen väkisin on anettava lainatakuut Kreikalle, joka on aivan suoritustilassa. Niinpä niin Urpilainen ja Katainen ovat hokeneet ja olleet täällä suomessa kovin tiukkoina, että jos ei tule vakuuksia, ei lainaa tipu, nyt on lunastettava lupaukset. Kansalta on mennyt luottamus eritoten näihin kahteen puolueeseen, eli eivät nauti meidän suomalaisten luottamusta, paha juttu. Olkoon se yksityinen ihminen tai politikko, jos luottamuksen menettää, sitä on lähes mahdoton saada takaisin. Mikä on mnentetty se on menetetty.

S-A (ei varmistettu)

"Miksi väen väkisin on anettava lainatakuut Kreikalle, joka on aivan suoritustilassa. "
Kreikalle on annettu vuoden verran uutta lainaa, jotta se voisi maksaa pankkilainoja takaisin pankeille. - Näin keskieurooppalaiset pankit pääsevät eroon kreikkalainoistansa, jotka ovat muuttuneet roskalainoiksi.
Sitten kun keskieurooppalaiset pankit ovat pääosin päässeet eroon näistä Kreikan roskalainoista, todetaan, että Kreikka on konkurssissa. - Sen jälkeen annetaan anteeksi osa Kreikan veloista.

Edellä kerrottu on uusi versio valtion roskapankista, jota menetelmää Suomen valtio käytti myös 1990 -luvun laman aikana.
Suomessa edellä kerrotun menetelmän innokkain kannattajapoliitikko on pankkitukiKäteinen.

Pankkitukea (ei varmistettu)

Kreikan kultavarannot ja muittenkin Euromaiden kultavarannot taitavat olla jo EKP: n lainojen takuuna. Ja parempi niin, ettei tarvitse ruveta maksamaan EKP:n lainoja.
Suomen hallitus ymmärtääkseni ei itsessään ole mikään talousguru, vaan he seuraavat asiantuntijoiden neuvoja. Ne ikävä kyllä ovat hyvinkin erilaisia. Arvostelijat eivät ole esittäneet Suomessa mitään rakentavaa. Kreikka selvitystilaan on helppo sanoa, mutta kuinka se toteutetaan. Siihen ne neuvot ovat loppuneetkin.

Observer

on se kumma että suomen vastuut ekp:lle on kasvaneet elokuussa 780 miljoonaa, ilmeisesti ekp:n sikamaista ostamien velkakirjojen takia. ei ylitä uutiskynnystä koska on pikkusumma( alle miljardin), vaikka onkin kaksinkertainen vaadittuihin "takuuksiin nähden.
ai niin tätä ei saa julkituoda, kun ei ole koneiston syöttämä virallinen totuus.

aapeli (ei varmistettu)

Euromaat osallistuvat EKP:n voittoihin ja tappioihin. Tappiot pyritään ensisijaisesti kattamaan EKP:n omasta rahastosta, joten tappioiden maksuun Suomi ei ainakaan vielä osallistu. Muut EU-maat (Ruotsi,Britannia, Tanska jne ...) maksavat vuosimaksun 3.8% osuudestaan EKP.ssa ja eivät osallistu mahdollisten voittojen tai tappioiden jakoon. Tanska on sitonut kruununsa Euroon kuten Virokin ennenja on tällöin tavallaan kuuntelujäsen Eurossa.
Tämä on julkista tietoa.

Suomen on tyhmää erota Eurosysteemistä ainakin toistaiseksi.
Jos eroamme, ensimmäinen siinä ei kannata olla, vaan on seurattava tarkoin Saksan toimia, joka tosiasiassa määrää Euroopan suunnan.

Observer

Ansioitunut taloustoimittaja ja palkittu tiedonjulkistaja Pietilä syynnistyy ilmeisen tahalliseen vääristelyyn, kun hän(kin) kirjoittaa Suomen lainasta Kreikalle.

Suomen valtiolta ei kukaan ole pyytämässä lainaa Kreikalle eikä millekään muullekaan kriisimaalle. Suomelta ja muilta euromailta pyydetään takauksia lainoille, joita Kreikka ottaisi rahamarkkinoilta.

Vanha sanonta sanoo toki, että "kuka ottaa taatakseen ottaa maksaakseen", mutta maksun aika ei ole vielä eikä tulekaan jos lainanottajat selviävät velvoitteistaan. Voi olla etteivät täysin selviä, mutta puhutaan silti asioista oikeilla nimillä.

Irvailu Urpilaisen sanallisen lipsahduksen kustannuksella on halpahintaista. Eiköhän se ministeri sentään tiedä takauksen ja vakuuden eron. Kyllä niitä lipsahduksia sattuu talousguru Pietilällekin.

eemeli (ei varmistettu)

Ensimmäiseen Kreikka-paketti Suomi lainasi rahaa Kreikkaa varten ja edelleenlainasi sen Kreikalle hieman suuremmalla korolla. Siis lapioinnissa on heilunut tyhjät lapiot tähän asti. No pientä korkotuloa tullut.
Toisessa paketiissa taataan Suomen osuus Euro-maiden yhteisestä lainasta Kreikalle.
Nyt vaan on usko Kreikan maksukyvystä pelottanut suomalaisia. Jos kreikka nyt kuitenkin selviää ja emme ole mukana takuissa, tulee Suomelle suuri tappio. Jos Kreikka ei selviä saattaa tappiomme olla 1.4 miljardia Euroa ja kyllä me siitä selviämme. Harmittaa sitten vaan viimeisen päälle.

Observer

eemelille ensin:Irvailu Urpilaisen sanallisen lipsahduksen kustannuksella on halpahintaista. Eiköhän se ministeri sentään tiedä takauksen ja vakuuden eron.
ei ainakaan vaalikekustelujen aikana tiennyt. 1 kerta on lipsahdus, useampi kerta on tietämättömyyttä/ tyhmyyttä.urpilainen käytti termiä kymmaniä kertoja. edes sdp:n jäsenkirja ei tälläkään kertaa tehnyt sopivasta pätevää. termi hävisi vasta kun juttis oli ollut viikon virkamiesten prepattavana ministeriön kellarissa.
observer:karvaranteilla ei ole maksu-kykyä/ halukkuutta, koska pohjoisessa on maailmantyhmin kansa joka takaa leväperäisen taloudenhoidon luultavasti maailman tappiin asti,mihinkään säästötoimenpiteisiin ei ole halukkuutta, kuten ei italiallakaan, italia sai ekpn avustuksella kassansa hetkeksi kuntoon, berlusconi ilmoitti ettei ole tarvetta rikkaiden veronkorotuksille, eikä sitä toteuteta.
entäs ameriikalaisprofessori epäili tänään että tämän myllerryksen seurauksena ei euroopassa ole yhtään AAA luottoluokituksen omaavaa maata.suomessakin korot pomppaa kattoon, mites sitten käy. hei fantsua mutta me tienataan tällä ja miten

aapeli (ei varmistettu)

Ei kai kukaan niin tyhmä ole, että luulee suomalaisten hoitavan yksin tämän kriisin.
Meidän osuus on korkeintaan 1-2 % koko hommasta. Ollaan sitten viisaita tai tyhmiä.
Molempia riittää. Toivottavasti viisaita riittää Suomen ongelmien ratkaisuun.
Ongelmia riittää: Valtion velka, Kilpailukyky, Epätasa-arvon lisääntyminen jne..

Observer

Vakuusvaatimukset voivat jämäköittää Suomen mainetta Brysselissä, mutta yhdistettynä ylimielisyyteen ne tekevät europarlamentaarikon mukaan pahaa jälkeä. – Persulainen retoriikka ei aja Suomen etua, sanoo Liisa Jaakonsaari. Keskustan Anneli Jäätteenmäen mukaan vakuussotkusta on puolestaan tehty Suomessa liian suuri numero. – Suomi ei ole Brysselissä keskipisteenä.
LÄHDE; Talous Sanomat

työmies (ei varmistettu)

eu verosyöttiläät ei voi muuta kuin olla tuota mieltä, pelko hanurissa siitä että eurostoliitto hajoaa ja menee ylipalkattu, siisti sisähomma alta
observerille: hyvin sä kaunistelet ja hämäät kokonaisuutta pienillä prosenttimäärillä
niinhän Cashback on pelotellut, että koko maailman talous romahtaa jos suomi ei ole antamassa rahaa, että etelänvetelät voi jatkaa juhliaan harmaantalouden luvattuna maana

aapeli (ei varmistettu)

Kyllä niitä veteliä löytyy Suomestakin. Se on luuloa, että suomalaiset ovat Euroopan työteliäimpiä. Ei kannata nimitellä muita, jos ei ole kokemusta muista kuin meistä.
Se pitää paikkansa, että kultturieroja löytyy ja Kreikan tapaus poikkeaa myös muista 'etelän maista'. Siellä kansa on valinnut useasti huonoja johtajia politiikan avaintehtäviin ja siinä mielessä kansakin on osasyyllinen. Uusi tekniikka on ollut etelälle kompastuskivi, koska koko kansan koulutus ei ole vastannut uusia vaatimuksia.

Observer

Tämä jäsenvaltioiden lypsäminen EU:n kautta ja toimesta ei lopu, ennekuin tästä parasiitistä on kansanäänestyksellä päästään - Irti !

Jannu Jokelasta (ei varmistettu)

Kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä kannattaisikin järjestää... saisivatpahan kaikenmaailman jonninjoutavat hihhulit keksiä uusia marinanaiheita. Demokratiassa kun homma menee niin, että enemmistö päättää, ei vähemmistö.

Tarkkailija

En muista, kuka tuossa jossakin edellä kirjoitetussa kommentissa totesi erään ajatuksen Kreikan avuntarpeen kestosta.

Tosin hän ei esittänyt asiaa aivan näillä sanoilla, mutta tulkitsin ajatuksen tämänsisältöiseksi: Kreikka ja sen maksuvaikeudet on ajateltu viikunanlehdeksi niin kauan, kun Saksan ja Ranskan pankit ovat saaneet tarpeellisen pääomaruiskeensa EU-maiden veronmaksajilta ja ehtineet saada löperösti luotottamansa lainat maksuun. Sen jälkeen Kreikka joutaa aivan yhtä hyvin pankkienkin puolesta selvitystilaan. Kreikka toimisi vain väliaikaisena postilaatikkona veronmaksajien rahoille, jotka heti myöntämisen jälkeen vilahtaisivat Saksan ja Ranskan pankkien pääomittamiseen.

Valitettavasti, tai paremminkin onneksi, tuo juoni ei tule menemään läpi.

Ollaanpa mitä mieltä tahansa Nalle Wahlroosin motiiveista, ei voi muuta sanoa kuin sen, että TYPEREHTINEIDEN SAKSALAISTEN JA RANSKALAISTEN PANKKIEN PITÄISI ITSE MAKSAA OMAT TYPEREHTIMISENSÄ. Mikä velvollisuus Suomen tai muidenkaan maiden veronmaksajilla on niitä maksaa? Pitäisikö pankkimaailmassa tälläkin kertaa olla niin, että voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot sosialisoidaan veronmaksajien maksettaviksi?

Sijoittamisesta kiinnostuneille suosittelen Sammon osakkeiden ostoa, eikä Nordeakaan välttämättä ole hullumpi vaihtoehto. Pian käy nimittäin niin, että muutamat Saksan ja Ranskan pankit putoavat kuin kypsät omenat Nordean syliin. Sen Nordean suurin omistaja puolestaan on Sampo. Ostetaanpa me köyhätkin nyt Sammon osakkeita!

Aadolf Äänruuti (ei varmistettu)

Osakevinkki perusteineen on hyvä. Saksan ja Ranskan pankit joutuvat sen Kreikan hoitamaan. Ne ovat eniten lainanneet ja näiden maiden maksuosuus on muutenkin suurin. Veronmaksajat joutuvat ne maksamaan pankkitukena tai sitten valtionvelkojen maksajana. Kreikan veronmaksajat osallistuvat minkä pystyvät ja se ei ole paljon. Suomen osuus Kreikkatapauksessa on paremminkin vakuutusmaksu. Lyhyellä aikavälillä me emme hyödy mitään. Kuulumalla joukkoon voimme itse saada apua tarvittaessa. Ja merkkejä tarpeesta on nähtävissä.

Pankkien rahat ovat alunperin veronmaksajilta ja yrityksiltä. Pankit eivät tuota rahalle lisäarvoa, vaan toimivat maksupalvelujenvälittäjänä. Korot ja palvelumaksut keräävät rahat osinkoihin.
Kriisi vain osoittaa, että ahneus ja tyhmyys ei ole hävinnyt maailmasta ja se pitää rankemman kautta osoittaa aika ajoin. Näitä ominaisuuksia haettaessa peili on hyvä tiedonlähde. Kaikkien ahneus ja tyhmyys ei pääse kukoistamaan niin hyvin kuin pankkimaailmassa ja politiikassa.
Muuten Timo Soinin tyyli nimitellä kriisimaita hulttioiksi tai muiksi vastaaviksi on Suomen etujen vastaista. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tieto kulkee myös Suomesta Eurooppaan päin. Lisäksi hänen nimittelynsä on rohkaissut muitakin samaan käytökseen.

Observer

Kreikan julkinen velka on kokonaisuudessaan 325 miljardia euroa, siitä eri rahoittajien antamaa:
- kreikkalaiset pankit 68
- muut euroalueen pankit 52
- muut pankit 6
- muut sijoittajat (lähinnä eläkeyhtiöt) 119
- EKP 50
- EU, IMF ja vastaavat 32

Joten kyse ei ole "saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamisesta" kuten tälläkin palstalla näytetään uskovan, vaan paljon laajemmasta velkojien joukosta.Paremmin perustein voisi sanoa että kyse on eläkeyhtiöiden pelastamisesta, joka kuulostaa paljon hyväksyttävämmältä. Toki pankkienkin pelastaminen on tässä vahvasti mukana.

Em. velkamäärät ja muuta hyvää juttua Kreikan velkakriisistä löytyy tuoreesta Suomen kuvalehdestä.

eemeli (ei varmistettu)

Suomen kuvalehden artikklein nimi on 'Peruskysymyksiä taloudesta: Mistä velkakriisissä on kyse?'. Ja sen aikaleima on 2.9.2011 klo 11:25 .
Velkatilanne on vuoden 2010 lopusta.

Lehtijutusta ei käynyt selville, mitä nämä muut sijoittajat ovat.
Joka tapauksessa eläkeyhtiöitten velvollisuus on sijoittaa pitkällä tähtäimellä turvallisesti ja tuottavasti. - Pankit - erityisesti riskisijoittamiseen erikoistuneet - voivat ottaa enemmän riskejä isojen tuottojen tavoittelussa.

Siis EKP, IMF, EU yms. ovat ostaneet Kreikan roskalainoja jo 82 G€:lla, ja euroalueen ei-kreikkalaisilla pankeilla on jäljellä enää 52 G€. - Tätä menoa nämä pankit ovat pian turvassa, sillä toukokuussa 2010 alkoi tukirahoitus EU:n johdolla.

Mutta eikö EU -kansalaisten näkökulmasta olisi pitänyt ensin pelastaa eläkeyhtiöt?

Eläkerahojen kohtalo (ei varmistettu)

"Kokeile itse hakea 5M€ lainaa ilman mitään takuita takaisinmaksusta - ei taida onnistua."

Kuinkahan helposti normi kreikkalainen nyt sitten saakaan pankista lainaa?
Onkohan kriteerit paljonkin muuttuneet uuden alun jälkeen??

P. A. Aatila (ei varmistettu)

Olen samaa mieltä kansanäänestys on saatava, ensinnä nimerkki tarkkailija haukkuu omia kanssasisariaan ja veljiään jonninjoutavaksi hihhuleiksi, puuttuu vielä rasisteiksi. Eiköhän meidän suomalasiten olisi korkea aika alkaa puhaltaa yhteen hiileen., nimittäiän nyt jos koskaan olisi sen paikka. 90-luvun pankkikriisi Suomessa, missä tavalliset veronmaksajat laitettiin maksumiehiksi, pankit oli pelastettava. Nyt on aivan sama tilanne Eu.ssa Saksa ja Ranska ovat holtittomasti antaneet lainaa Etelä-euroopan maille, ottamatta selvää ky. maiden todellisesta taloudellisesta tilasta. Nyt Saksa on todennut, että mitään ei tulla saamaan etelän maista takaisin, nyt jopa EU:n omia direktiivejä vastaan toimitaan, sekä laitetaan hyvin hoitaneet maat, kuten Suomi maksumieheksi. Tämä ei voi olla oikea linja sen ymmärtää jokainen. Etelän maat pois eurosta. Rikkaan saksan pankit eivät siitä mihinkään kaadu, vaikka luottotappiota tulee. Mitään tulee suomalaisten meppien mm. SDP:n Jaakonsaari, kehtaa möläytellä, että antakaa nyt niitä takauksia, kun me mepit menetämme kasvomme täällä Brysselissä, eli ainoastaan ja vain oma etu sekä oma korkea tulotaso etusijalla, viis Suomi ja sen kansa. se on sitä suurta isänmaallisuutta, mikä on käsin kopsteteltavissa meidän politikkojen puheissa ja ennenkaikkea ajatuksissa. Oma etu tärkein.

RM (ei varmistettu)

Suomi on demokratia. Täällä päättää enemmistö, ei vähemmistö. EU:sta eroaminen ei ole näköpiirissä lähivuosikymmeninä... mutta demokraattisessa, vapaassa maassa saa toki ruikuttaa jonninjoutavuuksista jos se ssillä saa itselleen "sielunrauhaa" - päätöksentekoon sillä ei ole mitään vaikutusta.

Tarkkailija

Tietenkin olisi tärkeintä pelastaa ensin eäkerahat.
Eläkeyhtiöt ovat yleensä ostaneet valtion vjoukkovelkakirjoja.
Nyt EKP on ostanut näitä ns. roskalainoja eli tässä tapauksessa joukkovelkakirjoja.
Paljonko näistä on ollut eläkeyhtiöiden lainoja, ei selviä. Joka tapauksessa niiden arvo on nyt alle sijoitetun pääoman. Niiden arvo on luultavast EKP:n ostohinta, jos luotamme EKP:hen.

Suomalaisten yhteen hiileen puhaltamisesta.
Kansa on ryhmittynyt kärkevien poliittisten puheiden ansiosta eri leireihin. Esimerkiksi Timo Soini samalla, kun hän populistisella hyvällä puhetaidolla onnistunut saamaan kannatusta, on kansa alkanut matkia hänen puhetyyliään.
Se on sitten eri ryhmissä kehittynyt tällaiseksi toisia aliarvostavaksi tavaksi.
Timo Soini ei sitä näemmä enää pysty hillitsemaan.
Yleensä tosi kriiseissä olemme kuitenkin pystyneet yhteistyöhön. Toivottavasti yhteistyö sujuu ilman tosi kriisiä

Observer

Timo Soini on erittäin vastuullisella paikalla johtaessaan "hakkaraisiaan"... PerSuilta ja Soinilta oli tietoinen valinta jättäytyä oppositioon... tarkoituksena lienee - ainakin yrittää - koulia omaa joukkiotaan edes vähän pöytätavoille. Aika näyttää kuinka käy.

Tarkkailija

Vielä niistä eläkerahojen pelastamisesta.
Jos Kreikalle lainatut ovat nyt joukkovelkakirjoina, niin niiden arvo on se mitä Kreikka niistä maksaa takaisin. Tällä hetkellä yhtä kuin nolla. Mikä muu taho kuin veronmaksaja maksaa arvottomasta täyden hinnan. Pankit antavat Kreikalle rahaa vanhojen lainojen maksuun ja uusi laina on sitten uudella alemmalla korolla ja maksuajalla (rollover). Eläkeyhtiöt voivat samoin, jos luottavat saavansa rahat edes joskus takaisin. Ei mikään pankki osta toisten arvottomia lainoja, paitsi ehkä sitten EKP. Jos se ostaa niitä liikaa joutuvat Euromaat ne hoitamaan = taas veronmaksajat.
Toisin sanoen, mitään ei Kreikalta saa ilman tappiota, jos mitään. Eurotuilla pyritään voittamaan aikaa, jotta Kreikka saataisiin kykyneväksi tienaamaan enemmän kuluttaa. Osa tähän konstiin uskoo osa ei. Ilman tukea kaikki lainat tulisivat konkurssin kautta heti maksuun ja eikä kukaan saisi juuri mitään. Pankit ja lainanneet yritykset voisivat kaatua, koska tappio pitää silloin kirjata. Asiakkaat menetettävät uskonsa tappiopankkeihin. Parhaan ratkaisun hakeminen on tosi vaikeata. Suomen takuuvaatimus voi parhaassa tapauksessa auttaa siten, että muutkin alkavat ajatella vaihtoehtoja kriisiin. Mitään takaita ei ole saatavissa, ne on jo käytetty muihin lainoihin. Suomen kannattaa jatkaa neuvotteluja.
Se antaa alkaa muilla aikaa ajatella koko kakkospaketin mielekkyyttä. Jos nyt heti sanomme; emme ole mukana, joudumme syntipukiksi. Neuvottelu on parempi kuin pelkkä 'kyllä' tai 'ei' ainakin minun kokemukseni mukaan.
Velkasaneeraus ja mahdollinen Kreikan siirtyminen drakmaan on entistä todennäköisempää. Euroa kannattaa pitää pystyssä Suomen edun takia.

Observer

tarkkailija sekä rintamakarkuri, te Arhinmäen tapaiset suurisuiset takinkääntäjät, opetelkaa edes jonkinmoisille pöytätavoille. Jos olisi haluttu kuunnella kansaa, niin hallituksessa ei pitäisi olla kokoomusta. Hehän siellä ovat määränneet tahdin. Esim. sdp sekä vasemmistoliitto ovat heittäneet äänestäjille antamansa lupaukset jo ajat sitten romukoppaan. Katsokaas poijat asia on niin, että kokoomus harjoittaa sanelupolitiikkaa, Katainen on ottanut mallia EU:sta. Vaikka kyseinen tyyppi puhuu suu vaahdossa, että kompromissejä, niin itse ei suvaitse kuin oman ja kokoomuksen näkökannan EU:sta, ja se kanta vie tuhoon. En ole perussuomalainen, mutta aion tulla perussuomalaiseksi satavarmasti, hehän ovat ainoat, jotka ovat johdonmukaisesti sanoneet ei tukiaisille, sekä mikä on parasta myös, ovat ravistelleet ja herättäneet suomalaiset todellisuuteen, sekä näkemään meidät huomaamaan miten räikeästi ns. vanhat puoleet ajavat vain ja ainoastaan omia etujaan, viis Suomen kansa. Yksi pöyristyttävät ja räikeät kommentit kuulimme menneenä viikolla, kun mepit koomuksen Itälä, SDP:n Jaakonsaari sekä keskustan manner voivottelivat, että antakaa nyt niitä lainatakuita, etteivät he menetä kasvojaan, kun käyskentelevät Brysselin käytävillä, elii viis Suomalaiset, jotka tulevat maksamaan joka euron näistä takuista, mepeillä on vain oma etu ja suuri palkka päällimmäisenä huolena ja heidänhän pitäisi ajaa meidän suomalaisten etuja, että tälläistä peliä. EU:ssa pelataan likaista peliä, joka tasolla.

Arska (ei varmistettu)

Kuules nyt "Arska" : Kokoomuksen kyky tehdä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa oli ratkaisevaa... eikä kannatuskaan ihan kelvoton ollut... olihan se rutkasti suurempi kuin puskista huutelevien vastuunpakoilijoiden = PerSujen... mutta huuhaajengi ruikuttaa kun se ei muuta osaa eikä muuhun kykene.

Tarkkailija

Arska hyvä, Sdp:n linja on täsmälleen sama kuin ennen vaaleja. On virheellistä väittää että kansa ei olisi halunnut kokoomusta hallitukseen. Jos et edellenkään tiedä niin kokoomus on Suomen suurin puolue ja sdp toiseksi suurin. Puhuessasi kansasta tarkoitat mitä ilmeisemmin persuja. No persut ovat kolmanneksi suurin puolue jolla ei ollut kanttia ottaa vastuuta vaalien jälkeen. Kannattaa suunnata se katkeruus sinne Soinin suuntaan.
Suomessa on monipuoluejärjestelmä joka edellyttää kaikilta puolueilta kompromissien tekemistä ja neuvottelutaitoa. Persut eivät siihen kyenneet. On täysin mahdotonta että persut saisivat yli 100 paikkaa seuraavissa ek-vaaleissa. Ja jos nyt vetoat joihin galluppeihin niin kannatus mitataan aina vaaleissa eikä gallupeissa. Joka tapauksessa siis persujen on kompromisseihin taivuttava sillä yksin he eivät hallitusta pysty muodostamaan. Luojan kiitos.

rintamakarkuri (ei varmistettu)

Mepit halusivat Suomelta päätöksen, kyllä tai ei. Hermostuivat kai kyselyihin mitä Suomi aikoo. Neuvotellaan silti, se ei ole niin kallista, mutta vaatii hermoja ja malttia. Ei Urpilainenkaan voi sanoa; yritetään takuita, mutta kyllä me sitten lopuksi annamme periksi. Silloin neuvottelut olisi ohi. Mepi palkka juoksee kävi Kreikan kuinka kävi, sehän ei tule Kreikasta.

Observer

Sivut

Keskustelu suljettu

Emme ota kommentteja vastaan viikonloppuisin. Voit osallistua keskusteluun jättämällä kommenttisi maanantai klo 8.00 ja perjantai klo 16.00 välisenä aikana.

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.