Nuoret kasviksia kauhomaan!

Valtakunnallisella tasolla jopa puolet yläasteikäisistä nuorista jättää kouluruoan syömättä. Tämä trendi on havaittavissa myös Porvoossa.

Ruoan maistuvuus on sitä syövien oppilaiden, että sitä valmistavan tilapalvelut liikelaitoksen etu. Hävikki on huonoa liiketoimintaa. Mielipiteiden kerääminen on äärimmäisen tärkeää kouluruokailun kehittämistyössä. Keväällä suomenkielisen koulutustoimen osallistamistiimi suoritti yhdessä ruokahuollon kanssa kyselyn kouluruoan maistuvuudesta. Kyselyn tulosten pohjalta ruokalistaa muokattiin: lisättiin mieliruokia ja jätettiin pois vähemmän pidettyjä. Työpaikkaruokaloista lainattu helppo niksi mielipiteiden keräämiseen olisi jakaa palautevihkot koulujen ruokasaleihin. Oppilaat voisivat anonyymisti kertoa rehellisen mielipiteensä tarjotusta ruoasta ja mielipiteiden keruu olisi jatkuvaa toimintaa.

Viime vuonna ruokapalveluyksikkö lanseerasi idean salaattibaarista, jossa salaattikomponentit tarjoillaan erikseen. Loistava idea, joka on ainakin lyönyt läpi lukiossa. Nuoret kauhovat reilusti lempivihanneksiaan lautaselle, kun ennen lähinnä yritettiin hakea sattumia salaatin seasta. Uskon salaattibaarin tekevän kouluruokailusta terveellisemmän sillä vihannesten kulutus kasvaa ja päivittäiset saantisuositukset  on helpompi täyttää. Jollei pääruoka miellytä nuoren ei tarvitse kulkea nälkäisenä vaan voi nauttia raikkaan salaattiaterian leivän kera. Salaattibaaria voisi kehitellä vieläkin ruokaisempaan suuntaan mm. lisäämällä proteiinipitoisempia komponentteja kuten kanaa tai tonnikalaa.

Kouluissamme tarjotaan vaihtoehtona liharuoalle mahdollisuutta siirtyä syömään kasvisruokaa edellyttäen sitoutumista erilaiseen ruokavalioon koko lukuvuodeksi. Lihatonta vaihtoehtoa tarjotaan lähtökohtaisesti muutenkin kasvisruokavaliota noudattaville, mutta kuinka moni sekaruokainen nuori, jolla kaiken lisäksi saattaa olla ennakkoluuloja kasvisruoasta suostuu sitoutumaan niin pitkäksi aikaa?

Minusta nuoria tulisi kannustaa kokeilemaan kasvisruokaa, mutta tavalla jossa painotetaan nuoren omaa valinnanvapautta pakollisuuden sijaan.  Nuorille voisi antaa mahdollisuuden kokeilla kasvisruokaa lyhyempinä ajanjaksoina esim. viikoittain, kun päivittäisen kasvisvaihtoehdon valmistaminen suurelle määrälle ei ole mahdollista tiukkojen talousraamien vuoksi.

Hämmästyttävän moni herää huomaamaan pitävänsä kasvisruoasta vasta opiskeluaikana tai työelämässä, kun ruokalistoissa on tarjolla niin kasvisruokaa kuin liharuokaakin. Näin kasvisruoasta tulee päivittäinen valinta.

Kouluruokailun parantaminen ei välttämättä vaadi lisää rahaa tai läpikäydä suuria muutoksia, pienilläkin teoilla, kuten huolellisella valmistuksella voidaan parantaa kouluruokailun mielekkyyttä.  Kukapa ei olisi koskaan syönyt jäistä sämpylää tai kumiperunoita?

Ruoan esillepanoon voisi panostaa entistä enemmän. Ruokaa otetaan välillä samoista muovilaatikoista, missä ne on kuljetettu jakokeittiöihin, jolloin ruoka helposti pääsee jäähtymään.

Oppilaiden puolelta olen kuullut toiveita ruokien pakkausselosteiden julkaisemisesta. Nuoret ovat valistuneina kuluttajina kiinnostuneita ruokiin käytetyistä raaka-aineista ja niiden sisältämistä lisäaineista, varsinkin keskittymiskykyyn vaikuttavista E-koodeista.  

 

Tim Karike

Porvoon Nuorisovaltuuston puheenjohtaja