Paikalliset

Jääpallopomo Skrynnik: hallit lisäävät harrastajia

Jääpallopomo Boris Krynnik pitää aivan realistisena, että Suomikin saa katettuja areenoita jääpallon pelaamiseen.

Timo Pasanen

PORVOO | Kansainvälinen jääpalloliitto eli Federation of International Bandy (FIB) toimii jääpalloilun kansainvälisenä kattojärjestönä Vuodesta 2005 lähtien on venäläinen Boris Skrynnik toiminut puheenjohtajana. Hän kiittelee kovasti sitä, että lajin eteen tekee hurjasti töitä suuri joukko lajille sydämensä menettäneitä ihmisiä.

– FIB ei voi ohjailla sitä mitä jokainen maa tekee lajin eteen, mutta jokainen jäsenmaa saa kaiken tuen, mitä tarvitaan. Edistämme yleistä kehitystä jääpallossa ja jäsenmaat työskentelevät kukin tahollaan. Tehdään töitä sen eteen, että jääpallosta tulisi olympialaji, Skrynnik sanoo.

Hän puhuu mielellään jääpalloperheestä ja mukana on nyt 29 jäsenmaata. Moni maa ei kuitenkaan Skrynnikin mukaan pysty vielä saamaan maan sisäisiä sarjoja toimimaan.

– Toivottavasti nuorille harrastajille annettaisiin kaikissa jääpallomaissa mahdollisuudet olla mukana jääpallossa. Kannustan kaikkia maita rakentamaan nuorille väyliä lajin pariin.

Jääpallohallit ovat hänen mukaansa yksi selkeä tie siihen, että laji kasvaa myös niissä eksoottisemmissa maissa.

– Liiton tehtävänä on taustatukea eri asioissa ja varmasti annamme tuen esimerkiksi Suomelle jääpallonhallin rakentamiseen. Jääpallo on tällä hetkellä kiinnostava laji ja useassa maassa toiminta on ammattimaista ja harrastajamäärät hyvällä mallilla. Tulevaisuus näyttää ihan hyvältä ja jatkuvasti tulee uusia joukkueita, mutta haaste on saada toiminta laajemmaksi esimerkiksi lämpimimmissä maissa.

Suurten lajien kategoriaan jääpallo saadaan Skrynnikin mukaan vain taitavalla ja kovalla työllä lajin eteen.

– Tietysti parhaista sijoituksista esimerkiksi MM-kisoissa taistelee viisi maata, mutta töitä tehdään, jotta muuta saisivat nämä paremmat maat kiinni. Kyllä lajin kehitys on menossa enemmän siihen suuntaan, että tarvitaan katettuja areenoita.

Kansainvälinen jääpalloliitto ei Skrynnikin mukaan tue taloudellisesti olosuhteiden parannusta eri maissa. Hän tietää, että Suomessa on ensimmäisestä hallista käyty keskusteluja.

– Uskon, että Suomi on kyllä kehittynyt ja rikas maa, että pitäisi löytyä ratkaisu saada ensimmäinen halli. Toki niissä paikoissa, jossa talvella on kylmää, niin jäätä riittää ilma katettua areenaa. Hallissa olosuhteet ovat toki aina samat, se pitää muistaa, Skrynnik sanoo.

Laji on saanut hänen mukaansa paljon positiivista palautetta.

– Jääpallo on kehittynyt vuosien varrella, vauhtia on tullut lisää ja pelaajat ovat taitavia sekä todella urheilullisia. Tämä taas tukee sitä, että aloittavia junioreita on tulossa lisää. Ammattiurheilu pitää pitää erillään, kun puhutaan ruohonjuurityöstä, Skrynnik miettii.

– Laji olisi saatava mukaan koulujen ja oppilaitosten ohjelmaan. Tätä kautta laji saadaan paljon tunnetummaksi ja harrastajamäärät suuremmiksi. Nuorten saaminen harrastuksen pariin taas antaa heille varmasti hyviä taitoja elämän kaikille osa-alueille. Lajissa parasta on sen sosiaalisuus ja vaatii taitoa sekä kuntoa.

Skrynnik on myös Venäjän jääpalloliiton puheenjohtaja, ja heillä on lähemmäs satatuhatta jääpallon harrastajaa. Lähemmäs viidelläkymmenellä alueella on jääpallotoimintaa, joten siitä on helpompi rakentaa toimintaa. Venäjän liiga on ammattiliiga ja taso siellä on erittäin kova.

– Tottakai myös korkeinta sarjatasoa on kehitettävä kaikissa maissa. Riittävä oman maan sarjataso nostaa automaattisesti myös pelaajien tasoa.

Suomessa olisi hänen mukaansa kehittämistä lähinnä harrastajamäärissä.

– Varmasti suomalaiset itse tietävät miten sitä tulisi kehittää, mutta laji pitäisi tehdä halutummaksi. Olen todella iloinen siitä, että jokaisessa jääpallon jäsenmaassa laji nähdään hienona urheilulajina, siitä olen ylpeä, Skrynnik päättää.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat