Taloyhtiön keräämät vastikkeet korjauksiin voidaan tulkita voitoksi

Taloyhtiöt voivat varatutua korjausrakentamiseen keräämällä yhtiövastiketta sitä varten, mutta se on Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen, porvoolaisen Kristel Pynnösen tehtävä taiten, ettei varoja tulkita voitoksi.

Lotta Åberg

PORVOO | Taloyhtiön isot korjaushankkeet vaativat huomattavaa taloudellista panostusta. Viisas taloyhtiö varautuukin taloudellisesti korjaushankkeeseen.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että varautuminen ja taloyhtiön säästöön kerätyt varat voidaan tulkita taloyhtiön voitoksi ja tämä voi aiheuttaa taloyhtiölle veroseuraamuksia, mikäli varautumista ei tehdä oikein. Taloyhtiön kannattaa etukäteen perehtyä tarkasti siihen, kuinka varautuminen on järkevää toteuttaa, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies, porvoolainen Kristel Pynnönen sanoo.

Hän opastaa ottamaan työkaluksi Kiinteistöliiton julkaiseman uuden Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa -ohjeen, joka pureutuu taloyhtiön korjaushankkeen kirjanpito- ja verotusmenettelyihin.

Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen huomauttaa, että taloyhtiön on syytä varmistaa säästäessään ja kirjatessaan varoja tilinpäätökseen, ettei se näytä maksettujen osakassuoritusten takia verotettavaa voittoa.

Varojen kerääminen korjaushanketta varten voidaan aloittaa yhtiökokouksen päätöksellä.

– Tuleviin menoihin voidaan varautua ennalta verovapaasti kahdella eri tavalla, rahastointimenettelyllä tai asuintalovarauksella, Järvinen kiteyttää.

Asuintalovaraus on veroasiantuntijan mukaan joustava tilinpäätöksen järjestelykeino. Toteuttaminen on varsin helppoa.

– Varauksen tekeminen ei vaadi yhtiökokouksen erillistä päätöstä. Asuintalovarauksen käyttöaika on 10 vuotta, mutta esimerkiksi korjausrahastojen varojen käyttöaika on vain kolmesta viiteen vuotta. Rahastoidut varat tulee käyttää taseeseen aktivoitaviin hankkeisiin, kun taas asuintalovarausta voidaan käyttää myös vuosikuluina vähennettäviin kuluihin, Järvinen tiivistää.

Aivan pieniltä taloyhtiöiltä kuten paritaloilta asuintalovaraus voi kuitenkin olla ulottumattomissa. Rakennuksen pinta-alasta on oltava yli puolet asuinkäytössä ja tilaa on oltava vähintään 200 neliötä.

Asuintalovarausta voi tehdä 68 euroa neliöltä verovuotta kohti. Kristel Pynnönen kertoo, että pienin mahdollinen varaus on 3500 euroa ja sitä voi kerätä siis 10 vuotta.

– Siinä ajassa kertyykin jo mukava summa, hän laskee.

Asuintalovaraus muodostetaan tilinpäätösvaiheessa. Luonteeltaan se on ennenaikainen kulukirjaus tulevia menoja varten.

Perinteisesti käytetyin tilinpäätössuunnittelun keino taloyhtiöissä on rahastointimenettely, jossa osakassuorituksia käsitellään pääomasijoituksina, joilla taloyhtiöön kerätään uutta pääomaa.

Kristel Pynnösen mukaan näitä säästöön kerättyjä varoja taloyhtiö käyttää korjaushankkeen rahoittamiseen kun sen aika on.

– On muistettava, että muita tuloja kuin osakkailta kerättyjä vastikkeita, ei voi rahastoida, Pynnönen korostaa.

Vastikkeiden rahastoinnista päättää yhtiökokous. Päätös rahastoinnista on tehtävä ennen tilikauden päättymistä.

Taloyhtiön hallitus voi päättää rahastoinnista vain, jos sillä on siihen yhtiökokouksen antama valtuutus.

Rahastointimenettely on Pynnösen mukaan varsin helppo ratkaisu.

Se synnyttää hankalan tilanteen sijoittajaosakkaille, sillä he eivät saa vähentää rahastoituja suorituksiaan juoksevasta vuokratulostaan.

– Suoritukset, jotka asunto-osakeyhtiö tulouttaa kirjanpidossaan ovat sijoittajaosakkaalle tulonhankkimistoiminnan vähennyskelpoisia menoja. Keskeistä on siis asunto-osakeyhtiön päättämä suorituksen kirjanpitokäsittely, ei se, minkä niminen maksettu suoritus on. Huoneistossaan itse asuvalle henkilölle asialla ei ole merkitystä, Pynnönen kuvaa.

toimitus