Kulttuuri

”Tämä kaikki huusi tulla kerrotuksi”

Käsikirjoittaja Anna Heinämaa kertoo itsekin harrastavansa 13-vuotiaan Akseli poikansa kanssa miekkailua.

Maarit Gabrielsson
PORVOO | Viroon 1950-luvulle sijoittuva draamallinen elokuva Miekkailija on tunnelataukseltaan juuri sitä ohjaaja Klaus Häröä , jota suuri yleisö on oppinut häneltä odottamaan. Anna Heinämaa on käsikirjoittajana sen sijaan uusi tuttavuus, mutta sitäkin vakuuttavampi. Hän kertoi Porvoossa käydessään ensimmäisen käsikirjoituksensa synnystä ennen elokuvanäytöstä.

– Olen alun perin prosaistikirjailija. Olen kirjoittanut viisi romaania. Viimeinen on vuodelta 1996.

– Oli turhauttavaa kirjoittaa, kun tuntui, ettei kukaan lue proosaa. Ja päätin tehdä muuta. Siirryin kuvataidealalle ja pidin galleriaa.

Heinämaa kertoo itse harrastavansa 13-vuotiaan Akseli poikansa kanssa miekkailua.

– Olimme noin kuusi vuotta sitten käymässä suomalaisen ystävättäreni luona Viron Haapsalussa. Totesin, että hyvänen aika, näin pieni kaupunki, 11 000 ihmistä, ja ihmiset kävelevät miekkailukassit kädessä.

– Rupesin ottamaan asiasta selvää. Mentiin miekkailemaan paikalliseen miekkailuseuraan ja tutustuin Helene Nelis-Naukakseen , joka kertoi isänsä Endel Nelisin elämän olleen mielenkiintoisen.

Vuotta myöhemmin Heinämaa halusi palata kirjoittamisen ääreen. Hän alkoi opiskella käsikirjoitusta Englannissa.

– Ajattelin, että Endel Nelisin tarina aiheena olisi kiinnostava. Siinä olisi monta mielenkiintoista, elokuvallista tarinallista aihetta. Vastakkainajattelu, pieni koulu ja pienet koululaiset Neuvosto-Virossa ja valtava Leningrad. Tämä kaikki huusi tulla kerrotuksi.

– Rinnalla vanha, kaunis aatelinen laji, jolla on juuret syvällä eurooppalaisessa kulttuurissa.

Lopputulos oli pääosin tositapahtumiin perustuva ja nyttemmin Klaus Härön käsissä Miekkailija-elokuvaksi jalostunut käsikirjoitus. Se kertoo selviytymisestä, toivosta sekä toisen ihmisen läsnäolon tärkeydestä ja viime kädessä vapaudesta.

Kaikki kulminoituu miekkailuun ja Neuvostoliiton pelon alla elämiseen.

Miekkailu toi pienen Haapsalun kaupungin koulun numero 2 lapsille jotain uutta, jota he tarvitsivat, kun sota tai puhdistukset olivat vieneet monelta heidän läheisiään.

Pysäyttävää oli elokuvaa katsellessa ymmärtää, miten pelokasta sodanjälkeistä aikaa virolaiset elivät. Pelkona oli kyydittäminen Siperiaan. Siihen riitti yhden kantelijan viestitys Neuvostoliiton suuntaan, joka elokuvassa oli koulun rehtori.

Endel Nelisin rohkeus oli koskettavaa. Hän lähti suden suuhun, vaikka tiesi, että hän todennäköisesti jäisi sille tielle.

Heinämaa kiittelee yhteistyötä Härön kanssa.

– Hän on älykäs ja laajakatseinen. Härö tuo toisesta ihmisestä parhaat puolet esille rakastavalla ja innostavalla tavalla päämääränä halu saada yhdessä hyvä lopputulos yhteisestä projektista.

Miekkailija ei ole jäänyt Heinämaan ja Klaus Härön ainoaksi yhteistyöksi. Meneillään on uusi hanke Suomen kuningas, joka on tarina Hessenin prinssistä Friedrich Karlista, sekä lyhyestä ajanjaksosta, jolloin juuri itsenäistyneen Suomen johtoon tosissaan haettiin kuningasta.

– Hanke on vasta herkässä alkuvaiheessa. Se tulee olemaan klassinen ihmissuhdedraama.

Maarit Gabrielsson

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat