Paikallisurheilu

Kahden olympiamitalin keihäsmies haudattu Askolaan

Tehtaanjohtaja

Urho Peltonen (vas) Tukholman olympialaisissa 1912 Julius Saariston ja Väinö Siikaniemen kanssa.

Arkisto

ASKOLA |  Askolan hautausmaalla kappelin takana, suuren koivun luona, on vaatimattoman näköinen Urho Peltosen hauta. Olympiamitalistin hauta on ollut pienoinen mysteeri kylällä, sillä Peltonen syntyi Nurmeksessa ja kuoli Helsingissä.

Urho Peltosesta on kirjoitettu äärettömän vähän, vaikka hän voitti urallaan kaksi olympiamitalia keihäänheitosta ja nousi kilpauransa jälkeen merkittäväksi suomalaiseksi urheilujohtajaksi. Urheilun ulkopuolella tämä kemisti ja diplomi-insinööri toimi Tervatehtaan johtajana ja kirjoitti muun muassa pari kirjaa.

Yhteys Askolaan löytyy isän kautta. Urho Peltosen isä Erkki syntyi Askolassa (1.5.1861). Erkki oli Johannes Linnankosken (Wihtori Peltonen) veli. Erkki toimi Nurmeksessa kansankoulun opettajana. Hän oli kirkonkirjojen mukaan myös maatalouspankin johtaja ja Pielisjärven tuomiokunnan edustaja.

Urho Peltosen äiti Hilma (os. Kinnunen) oli syntyjään Viitasaarelta. Hilma ja Erkki vihittiin avioliittoon 7.2.1892. Noin vuotta myöhemmin heille syntyi Nurmeksessa Urho.

Urho kävi Nurmeksen Yhteiskoulun. Hänen lukutaitonsa hyväksyttiin Sortavalassa. Ilmeisesti opiskelut veivät hänet Jyväskylään, minne hän muutti syksyllä 1919.

Urho Peltonen voitti Tukholman olympiakisoista keihäänheiton olympiapronssia vain 19-vuotiaana. Tuolloin heitettiin molemmilla käsillä ja tulokset laskettiin yhteen. Peltosen tulos oli 100,24 metriä. Vuotta myöhemmin Peltonen heitti ME-tuloksen 109,93m.

Jatkossa kisoissa heitettiin vain paremmalla kädellä. Peltonen heitti ennätyksensä 64,35 vuonna 1916, mutta IAAF ei koskaan hyväksynyt tulosta virallisiin tilastoihin.

Antwerpenin kisoissa 1920 Peltonen kiskaisi olympiahopeaa (63,50). Pariisin kisoissa 1924 hän oli seitsemäs. Hän jakoi vielä palkintoja vuosien 1928 ja 1932 olympiakisoissa.

Los Angelesin olympiakisojen alla Paavo Nurmi julistettiin ammattilaiseksi ja hän ei saanut enää osallistua olympiakisoihin. Suomi protestoi tapahtunutta ja delegaatti teki valituksen. Tuohon delegaattiin kuuluivat Urho Kekkonen, Lauri Miettinen, Tahko Pihkala ja Urho Peltonen.

– Urho Peltosesta tuli erittäin hyvä ystävä Kekkosen kanssa. Peltonen puhui englantia, joka oli siihen aikaan erikoiskieli Suomessa. Maailmalla siitä oli suuresti apua, joten Peltonen pääsi niin sanotusti piireihin, urheiluhistorioitsija Ingmar ”Pelle” Björkman sanoo.

– Kun kansainvälinen Yleisurheiluliitto IAAF ja Suomen Urheiluliitto perustettiin, muun muassa Kekkonen halusi, että Peltonen on niissä mukana.

Peltonen olikin IAAF:n kongressissa Suomen edustajana vuosina 1928, 1930, 1932 ja 1934. Lisäksi hän oli IAAF:n sääntökomitean jäsen vuodet 1928-34.

SUL:n johtokuntaan Peltonen kuului vuodet 1923-1930. Hän on myös Tampereen Pyrinnön ja HKV:n kunniajäsen.

– Peltonen toimi yleisurheilumaajoukkueemme johtajana 1920-1930 –luvuilla. Los Angelesin olympialaisissa (1932) hän oli kaiken muun lisäksi heittolajien johtaja ja voimistelujoukkueen johtaja, Björkman hymyilee.

Peltonen oli ilmeisen hiljainen ja vaatimaton ihminen. Hän ei tehnyt omista tekemisistään numeroa. Ehkä juuri siksi hänestä on vuosien saatossa kirjoitettu todella vähän.

Suomessailmestyi 1930-luvulla Olympiakisat–kirjasarja. Urho Peltonen kirjoitti näihin heittolajien osuuden ja teki myös vuonna 1928 Heittolajit-kirjan. Ehkä hän ei halunnut omia urheilusuorituksiaan nostaa isommin esiin.

Tervatehtaan johtajana toiminut Urho Peltonen kirjoitti myös teollisuudesta. Hänen tuotoksiaan ovat muun muassa Tehtaan toiminnan tehostaminen, sekä Työsuhde ja Teollisuuden kustannuslaskenta.

Urho Peltosen isä Erkki kuoli jatkosodan aikaan 1942. Hänet on haudattu Ristiinaan. Urhon kuollessa (1950) äiti Hilma asui Askolassa, mikä osaltaan vaikutti varmasti hautapaikan valintaan. Äiti kuoli kahdeksan vuotta Urhon jälkeen.

Kiitokset jutuntekoa ja tutkimustyötä auttaneille. Erityisesti kiitokset Ingmar Björkmanille, sekä Askolan ja Nurmeksen Seurakunnalle.

Urho Pellervo Peltonen

Syntynyt 15.1.1893 Nurmeksessa

Kuollut 4.5.1950 Helsingissä

Haudattu Askolaan.

Saavutuksia: olympiahopeaa (1920) ja olympiapronssia (1912) keihäänheitosta.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikallisurheilu

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat