Puheenaihe

Selonteko: Konfliktin uhka kasvanut – maamiinoille korvaaja, sotajoukot suuremmiksi...

Jussi Niinistön kädenjälki näkyy puolustusselonteossa lisäjoukkoina ja ”miinakauhuna”.

Puolustusministeri Jussi Niinistö totesi torstaina tiedotustilaisuudessa, että sodan ajan vahvuus nostetaan 280 000:een. – Se on maltillinen. Se on noin 20 prosenttia ja joukkojen perusvarustus on jo olemassa.

Olli-Pekka Lehtinen

NÄKÖKULMA | Maailma on nyt huomattavasti epävarmempi paikka kuin muutama vuosi sitten, ja se näkyy puolustusselonteossa.

Venäjä pyrkii palauttamaan suurvalta-asemansa, ja toisaalta Suomen asema on kytköksissä siihen, miten Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteet muuttuvat.

Torstaina julkistetussa selonteossa nämä asiat näkyvät oman puolustuskyvyn vahvistamisena ja panostuksena lisääntyvään kansainväliseen yhteistyöhön.

Viesti maailmalle on, että Suomi pitää huolta omasta puolustuksestaan. Vapaamatkustajia emme ole.

Sisältö ei ollut yllätys, mutta pienenä yllätyksenä voi pitää harvinaisen suoria puheita. Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut uhkavalikkoon, oli puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) sanoma. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) säesti pitävänsä konfliktin uhkaa Itämerellä paljon mahdollisempana kuin vuosikymmen sitten.

Selontekoa viilattiin viime metreille saakka. Mikäli ristiriitoja oli, ei niistä enää näkynyt jälkeäkään. Ministerit hymisivät keskenään niin sydämellisesti, että moni avioparikin olisi kateellinen.

Lisäämällä kansalaisten ja päättäjien kriisitietoisuutta varmistetaan, että tuleville hävittäjä- ja laivakaupoille saadaan mahdollisimman laaja tuki. Näiden hankintojen maksuista selviäminen jää tulevien hallitusten huoleksi.

Niinistö voi olla tyytyväinen kädenjälkeensä. Kun muualla puhutaan varautumisesta kyberuhkaan ja informaatiosotaan, on puolustusministeri korostanut massaa. Sodan ajan joukkojen kasvattaminen 280 000 henkeen on merkittävä muutos, sillä vuonna 2012 määrää pudotettiin 350 000 hengestä nykyiseen 230 000 henkeen. Moni on epäillyt, ettei moiselle väkimäärälle riitä enää varusteita, aseita ja muuta kalustoa.

Perussuomalaisissa on myös haikailtu jalkaväkimiinojen perään. Maamiinat kieltävä Ottawan sopimus astui voimaan 2012. Sopimuksesta luopumista ei selonteko sentään esitä, mutta korvaavaksi järjestelmäksi kaavaillaan kaukolaukaistavia miinoja. Ministeri haluaa "pelotevaikutusta ja miinakauhua".

Nato-optio pidetään auki, mutta Suomi myös tekee kaikkensa EU-puolustusyhteistyön eteen. Erityisasemassa on yhteistyö Ruotsin kanssa, vaikka siellä suhtautuminen varsinkin puolustusliittokehitykseen on nihkeämpää. Moni pelkää Ruotsin hakevan Natoon Suomelta salaa. Ruotsin lipeäminen yhteisestä EU-jäsenyyshakemuksesta 1990-luvun alussa ei ole unohtunut.

Näkökulman kirjoittaja on Uutissuomalaisen toimittaja.

Selonteosta poimittua

Torstaina julkaistu puolustusselonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan Suomen sotilaallinen toimintaympäristö ja geostrateginen asema ovat muuttuneet, ja ne asettavat vaatimuksia puolustuksen kehittämiselle. Esimerkiksi kynnys voimankäyttöön on alentunut ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet.

Sotilaallisiin uhkiin vastaaminen edellyttää Suomelta Niinistön mukaan hyvin koulutettua ja varusteltua operatiivista joukkoa sekä kevyemmin varusteltuja paikallisjoukkoja.

Operatiivisia ja alueellisia joukkoja kehitetään ja paikallista puolustusta vahvistetaan. Tarkoituksena on hyödyntää muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja. Riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin.

Sodanajan joukkoja kasvatetaan 280 000 sotilaaseen.

Kansainvälistä puolustusyhteistyötä tiivistetään etenkin kahdenvälisellä yhteistyöllä esimerkiksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Suomi myös edistää aktiivisesti Euroopan unionin puolustusyhteistyön ja puolustuspolitiikan kehittämistä.

Suomen puolustuskyvyn kehittämisen painopiste on maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa.

Meripuolustusta kehitetään nopeampiin ja liikkuvampiin merioperaatioihin Laivue 2020 -hankkeessa.

Käytöstä poistuvat Hornetit korvataan täysimääräisesti.

Rahoitus nostetaan 150 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Selonteossa esitetään rahoituksen säilyttämistä 150 miljoonassa myös vuodesta 2020 eteenpäin puolustusvoimien kehittämistarpeiden tyydyttämiseksi ja uskottavan puolustuksen säilyttämiseksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat