Paikalliset

Tervikin tunnukset: taide ja tammet

Pernajan uusklassinen säteri on ollut saman suvun hallussa koko olemassaolonsa ajan.

Näyttelyn Tyresö-nurkkaus. Ruotsista tuotiin aikanaan arvokas esineistö – huonekaluja, tauluja ja astioita – Tervikin kartanoon Pernajaan, hankevastaava Lotta Suomalainen kertoo.

Mia Grönstrand

LOVIISA  |  Bebén eli Mary Dagmar Ehnroothin (1876–1885) kohtalona oli menehtyä vain hieman ennen kymmenvuotispäiväänsä. Kuolinsyy on jäänyt jälkipolville epäselväksi, yhdeksänlapsisen perheen nuorimmainen kuoli joko kurkkumätään tai lapsihalvaukseen eli polioon.

Joka tapauksessa Bebén menetys oli suuri tragedia Tervikin kartanossa.

Tartuntojen pelossa lapsen vaatteet ja lelut pakattiin arkkuun ja niitä säilytettiin vuosia kartanon komerossa kosketuksilta piilossa.

Taidemaalari Gunnar Berndtson ikuisti Bebén kuoleman jälkeen muotokuvaan. Yllään tytöllä on kaunis pitsisomisteinen mekko ja sylissään ilmeisesti lempinukke.

Bebén tarinaan voi tutustua Almin talon Tervik säteri – taiteen ja kulttuurin koti -näyttelyssä, jossa muotokuva sekä mekko ja nukke ovat esillä.

Näyttely on osa Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistyksen Kartanohanketta, jonka tarkoituksena on esitellä itäisen Uudenmaan, yleensä yleisöltä suljettujen kartanoiden elämää ja merkitystä ennen ja tänään.

Pernajassa sijaitseva Tervik tunnetaan muotokuvista sekä upeasta tammikujasta. Tervikin kartanomuseon säätiön omistuksessa oleva muotokuvakokoelma on Suomen suurin yksityinen muotokuvakokoelma. Kartanon maille johtava tammikujankin katsotaan olevan maamme pisin.

Tervikin kokoelmien vanhin esineistö on suhteiden kautta peräisin Ruotsin Tyresön linnasta. Sieltä on peräisin myös näyttelyn vanhin, vuodelta 1702 peräisin oleva, Otto von Düringiä esittävä muotokuva.

Tervikin kartano on ollut saman suvun omistuksessa koko historiansa ajan, omistajien sukunimet vain ovat avioliittojen kautta vaihtuneet. Omistajia ovat olleet Guthriet, Muhlit, de Geerit ja Ehnroothit.

Tervik

Perustettu 1636, päärakennuksen runko peräisin vuodelta 1736.

Kartano kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Tervik säteri – taiteen ja kulttuurin koti -näyttely esillä 23.4. saakka.

Näyttelyyn kuuluu myös kaksi luentoa: 30.3. klo 18 Tervikin esineistön hyvin tunteva kamarineuvos Kari-Paavo Kokki esitelmöi huonekaluista: Tuolit, sohvat ja jakkarat. Renessanssista 1920-luvulle. Antiikkiasiantuntija Bernt Morelius kertoo 6.4. klo 18 Tervikin 1700-luvusta, lähinnä Ruotsista tulleista esineistä, ns. Tyresö-perinnöstä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat