porvoo2020

Porvoolle etsitään menestystekijöitä keskustelutilaisuudessa – Tutkija: Mielikuvilla valtava merkitys

Valtiotieteen tohtori Timo Aro arvioi, että perustasiat ovat Porvoossa jatkossakin hyvin, mutta hyvänolon tunteeseen ei pidä jämähtää.

Juha Perämäki

PORVOO  |  Mitkä ovat Porvoon vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkakuvat? Miten Porvoo kehityy elinvoimaisena ja houkuttelevana kaupunkina?

Tätä kysytään Porvoossa torstaina 28. syyskuuta kaikille avoimessa tilaisuudessa, jonka Uusimaa-lehti järjestää pääyhteistyökumppanin Porvoon kaupungin ja seudun yritysten kanssa. Tilaisuuden ohjelma on ohessa.

Mukaan on lupautunut myös Suomen johtaviin alue- ja muuttoliiketutkijoihin lukeutuva valtiotieteen tohtori Timo Aro, joka tuntee Porvoon ja Porvoon seutukunnan työnsä puitteissa hyvin.

– Objektiivisesti Porvoo kuuluu koko maan kontekstissa millä tahansa kilpailukykyyn, elinvoimaisuuteen, kasvuun ja kehitykseen liittyvillä tunnusluvuilla parhaaseen viidennekseen ja usein senkin kärkijoukkoon. Näen, että Porvoo on jo valmiiksi niin korkealla positiolla, että kun muutoksia ylös- tai alaspäin tulee, ne eivät juurikaan muuta asetelmaa, Aro arvioi.

Hänen mukaansa alueiden tulevaan kilpailukykyyn vaikuttavat muutokset tapahtuvat keskipitkällä aikavälillä.

– Näen, että aika tekee koko ajan työtä Porvoon ja Porvoon seudun hyväksi. Perusrakenne on olemassa. Liikenneyhteyksien merkitys kasvaa. Samoin Helsingin merkitys kasvaa ja sen vaikutusalue laajenee pikku hiljaa. Tämä tuo Porvoota koko ajan lähemmäs ydintä ja piilossa olevia mahdollisuuksia esiin.

Alueiden kehityskuvassa ajanjakso 80-luvulta finanssikriisin alkuun oli kehyskuntien voittokulkua. Porvookin hyötyi kehityksestä. Timo Aro ei usko, että niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö enää toistuu siinä mittakaavassa kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Hän arvioi, että pienessä mittakaavassa suurten kaupunkien läheisyydessä olevat kunnat hyötyvät silti heti, kun talous lähtee kasvuun.

– Porvoon suurin vahvuus liittyy siihen, että sillä on kaupunkimainen yhdyskuntarakenne, jossa se eroaa siten merkittävästi tyypillisistä kehyskunnista.

Voisiko Porvoo voisi lisätä vetovoimaansa brändäyksellä? Tällä vuosikymmenellä Porvoo ei loista maan sisäisessä muuttoliikkeessä voittajana, joskin Timo Aro on todennut, että laatu on korvannut määrän.

Aro kertoo, että Suomessa tehdään vuosittain noin 900 000 muuttoa. Niistä kaksi kolmasosaa tapahtuu saman kunnan sisällä. Kuntien välisistä muutoistakin puolet tehdään saman työssäkäynti- tai toiminnallisen alueen sisällä.

– Kun työssäkäyntialueiden sisällä tehdään paikkaan liittyviä valintoja, maine- ja mielikuvilla on valtavan suuri vaikutus yritysten, investointien tai muuttajien silmissä. Jos jokin paikka tai alue saa tietyn mainekuvan, sitä on vaikea muuttaa. Porvoon valtava etu hyvässä on, että kaikki tietävät kaupungin ja sillä on ulkopuolisten silmissä todella hyvä brändi, joka tulee esimerkiksi identiteetin ja historian kautta.

Kaikki hyvin? Timo Aro on puhunut "Hämeenlinna-efektistä". Sillä hän tarkoittaa tilannetta, jossa sijaintietu ja toimintaympäristön muutokset tekevät niin hyvää työtä alueen hyväksi, että sen ei itse tarvitse olla kovin aktiivinen etsimään tulevaisuuden kasvun avaimia samalla tarmolla kuin alueiden, jotka eivät ole luontaisesti yhtä vahvoilla.

Timo Aro näkee Porvoossa paljon yhtymäkohtia kooltaan suurempiin Turkuun ja Vaasaan. Kaupungeissa on vahva identiteetti ja kulttuuripohja, kaksikielisyys ja sen perustalta pakko tietynlaisten kompromissien hakuun sekä vähintäänkin kohtuullinen tyytyväisyys omaan oloon. Niille ovat ominaista tietty jäykkyys ja ylimielisyys, kun asiat ovat hyvin ja on totuttu pärjäämään itse.

Kilpilahti on Porvoolle tärkeä, mutta Timo Aron mielestä tärkeää on Suomen Yrittäjien havainto siitä, että tämän vuosikymmenen alussa 93 prosenttia uusista työpaikoista syntyi Suomessa pk-sektorille alle 10 hengen yrityksiin.

– Tämä peittyy aika usein näkyvistä, kun on tällaisia peruspilareita.

Kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestetään torstaina 28.9. klo 16.30–20 Haaga-Helian Campuksessa Taidetehtaankatu 1:ssä.

Avaussanat lausuvat Uusimaan päätoimittaja Anne Lahnajärvi ja Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Yritysten roolia kaupunkikehityksen kirittäjänä tarkastelee Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen.

Ensimmäisessä ottelussa kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen ja maisema-arkkitehti Mika Varpio tarkastelevat kestävän kaupunkikehityksen olemusta.

Toisessa ottelussa Posintran toimitusjohtaja Ulla Poppius ja Sitran johtaa Mari Pantsar etsivät Porvoon seuraavaa menestystarinaa.

Paneelikeskusteluun osallistuvat Timo Aro Consutingin toimitusjohtaja Timo Aro, Nesteen toimialajohtaja Matti Lehmus, Itä-Uudenmaan OP:n toimitusjohtaja Mauri Molander, Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström, Enston Marjo Miettinen, Sitran Mari Pantsar, apulaiskaupunginjohtaja Fredrik von Schoultz ja Posintran Ulla Poppius. Uusimaan Anne Lahnajärvi on puheenjohtaja.

Etusivulla nyt

Uusimmat: porvoo2020

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat