Runeberg

Novelleja kirjoittava insinööri: "Suhteeni tekniikkaan on hyvin ambivalentti"

Olavi Koistisen novellikokoelma Mies joka laski miljardiin on Runeberg-palkintoehdokas. Koistinen vastaanotti ehdokkuuden Runebergin kodissa 14. joulukuuta.

Juha Perämäki

HELSINKI | – Jos asianne koskee säästämistä ja sijoittamista, sanokaa säästäminen tai sijoittaminen. Mikäli teillä on laina-asiaa, sanokaa laina-asiat. Jos asianne koskee vakuutuksia, sanokaa vakuutusasiat, muissa pankkiasioissa sanokaa muut pankkiasiat.

– Halojaa.

– Anteeksi, en ymmärtänyt, luenko vaihtoehdot uudestaan.

Dialogi laskuaan lankapuhelimella maksavan vanhuksen ja pankin puhelinpalvelun välillä herättää ärsytystä. Kyse on Olavi Koistisen novellista nimeltä Jos asianne koskee säästämistä. Idea novelliin syntyi, kun Koistinen yritti ilmoittaa kadonneesta matkatavarasta amerikkalaisen lentoyhtiön puhelinrobotille. Tilanne oli tuskastuttava, vaikka Koistinen on kielitaitoinen, insinöörikoulutuksen omaava toimittaja. Nykyisin vieläpä ”uutisrobotiikan” ammattilainen.

Koistinen kehittää päätyönään Helsingin Sanomissa tietokoneohjelmaa, jonka avulla voidaan tuottaa journalistista aineistoa hyvin suuresta datasta erilaisille yleisöille suunnattuna yhdellä napin painalluksella. Toistaiseksi tekniikkaa on käytetty kuntavaalien ja jääkiekko-otteluiden tulosuutisoinnissa.

– Suhteeni tekniikkaan on hyvin ambivalentti. Työssäni hakkeroin asioita komentoriviltä, kuten sanotaan, ja olen tekniikkaintoilija tietyissä asioissa.

Niitä tiloja tarvitaan, sillä reaalitodellisuus voi olla yhtä kahlitsevaa kuin virtuaalinen todellisuus.

Koistinen nauttii työstään ja näkee automatiikan toimittajan apuvälineenä siinä missä excel-taulukotkin.

– Tykkään työkaluista, joissa minulla on täysi valta ja vastuu, mutta sitten kun joutuu sellaisten palvelujen armoille, joista minulla ei ole kontrollia, silloin juttelisin mieluummin ihmisen kanssa.

Koistiselle itselleen näitä armottomuuksia tarjoilee muun muassa hänen oma digiboksinsa, jonka televisioruudulle sylkemät ohjeet peittävät neljänneksen aamu-tv:stä sekä työpaikan matkalaskuohjelma.

Tietotekniikka ja virtuaaliset maailmat ovat vahvasti läsnä Koistisen Runeberg-ehdokkaaksi nimetyssä novellikokoelmassa Mies joka laski miljardiin.

Monessa novellissa päähenkilöt liikkuvat sulavasti virtuaalisessa maailmassa, mutta kompastelevat reaalimaailman sosiaalisissa tilanteissa.

Avausnovellin päähenkilö yrittää lukea luokkakokouksen sosiaalista koodistoa ajatusten vilistäessä arbitraasikaupoissa ja pian sulkeutuvassa New Yorkin pörssissä. Hän ei ymmärrä, miksi kanssaihmiset haluavat juoda kahvit, mikä merkitsisi maailman kahvivarantojen tyhjentymistä.

Novellissa Loitsutehtaan tilanne pyörätuolissa istuva poika ottaa vastaan kiusantekoa ja nöyryytystä hiekkarannan pienet kivet hampaiden välissä kirskuen koulujenpäätösjuhlassa. Jatkuva tietokonepelin strategiasuunnittelu tarjoaa pakopaikan karusta todellisuudesta.

Se, että voi edes hetken olla joku muu voi jopa parantaa itsetuntoa.

Tietokonemaailman tarjoama maailma on syöpynyt mieleen omasta lapsuudesta ja nuoruudesta Commodore 64:n ääreltä.

– Muistan millaista se on ja miten siihen voi uppoutua.

Myös kiusattuna olemisesta on kokemusta.

Novelleissa henkilöt yrittävät paeta toiselle olemisen tasolle ahdistavasta, jopa julmasta nykytilanteesta.

– Niitä tiloja tarvitaan, sillä reaalitodellisuus voi olla yhtä kahlitsevaa kuin virtuaalinen todellisuus. Reaalitodellisuudessa ihminen voi olla kaikenlaisten roolien vanki, se pahnan pohjimmainen kuten pyörätuolissa istuva kiusattu poika, Koistinen sanoo.

– Toiset todellisuuden tasot voivat auttaa katsomaan itseään uudesta näkökulmasta, toisesta positiosta, mihin sinut on määritelty. Se, että voi edes hetken olla joku muu voi jopa parantaa itsetuntoa.

Mutta fantasiamaailmaankaan ei parane lopullisesti upota. Se ei poista ongelmia vaikka tuo hetken lohdutusta. Se viesti on luettavissa myös novelleista.

– Ajattelen, että tämä on myös peli- ja digitaalikriittinen kirja, en ihannoi sitä maailmaa mitenkään varauksetta.

Olavi Koistinen

Syntynyt vuonna 1977 Espoossa

Asuu nykyisin Helsingissä

Valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2004

Vuodesta 2004 Helsingin Sanomien toimittaja

Työskennellyt vuodesta 2016 HS:llä uutisrobotin kehitystehtävissä

Voitti Martti Joenpolven novellikilpailun vuonna 2008

Esikoisnovellikokoelma Mies joka laski miljardiin julkaistiin keväällä 2017

Sijoittui toiseksi HS:n esikoiskirjailijapalkinnossa

Palkittiin marraskuussa Kalevi Jäntin palkinnolla

Runeberg-ehdokas 2018

Lisää aiheesta

Runeberg-palkintoehdokas Asko Sahlberg on sivullisten ja ulkopuolisten ääni23.12.2017 11.15
Runeberg-ehdokas ruotii runoissaan väkivaltaa, syrjäytymistä ja maahanmuuttokriittisyyttä30.12.2017 08.00
Marjo Niemen romaani kalvaa kanavan häpeän ja hädän syntyjuurille12.1.2018 19.35
Anu Kaajan Leda on kuin #metoo 1700-luvulta19.1.2018 09.52
Rosa Liksomin Everstinna viiltää vereslihalle27.1.2018 16.35
Seilin naiset romaanin esikuvana – Johanna Holmström halusi tutkia suomalaisen naisen hulluutta, ja löysi herkullisen tutkimusaineiston romaanilleen29.1.2018 17.30
Miki Liukkosen O on mainettaan helpompi2.2.2018 21.20

Etusivulla nyt

Uusimmat: Runeberg

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat