Runeberg-kirjallisuuspalkinto

Tänä vuonna ehdolla ovat Juha Kulmala, Johanna Holmström, Anu Kaaja, Olavi Koistinen, Rosa Liksom, Miki Liukkonen, Marjo Niemi ja Asko Sahlberg.
Esiraati valitsi nämä kahdeksan ehdokasta 200 kirjan joukosta. Esiraatiin kuuluvat toimittaja Maija Jelkänen, runoilija Heli Slunga ja kulttuuritoimittaja, kriitikko Sofie Stara. 
Vuodesta 1987 lähtien jaetun palkinnon saaja julkistetaan J.L. Runebergin päivänä 5.2. Porvoossa. Katso voittajat kautta aikojen.
Voittaja saa 10 000 euroa, jonka maksavat puoliksi sanomalehti Uusimaa ja Porvoon kaupunki.
Lukijat voivat äänestää omaa suosikkiaan Varjo-Runeberg –äänestyksessä.

Anu Kaajan Leda on kuin #metoo 1700-luvulta

Anu Kaaja

Arkisto/Juha Perämäki

Juha Perämäki

PORVOO | Kreikkalaisessa mytologiassa Leda on rakastuneen ylijumala Zeuksen pakkomielle, jonka tämä viettelee joutsenen hahmoon muuntautuneena.

Taiteessa Ledan ja joutsenen kohtaamista on kuvattu monissa tunnetuissa teoksissa, ja tarina on lähtökohta myös Anu Kaajan romaanille Leda (Teos).

– Joutsenet kiinnostivat minua jo lapsena, ja olen kiinnittänyt huomiota miten Ledan tarina toistuu kuvataiteissa. Yleensäkin minua kiinnostavat myytit, Anu Kaaja kertoo.

Ledan tapauksessa häntä kiinnosti erityisesti se tapa, miten myytti usein kuvataan viattomaksi viettelykseksi, vaikka tapahtuman voi tulkita myös raiskaukseksi. Kaaja mainitsee esimerkiksi Leonardo da Vincin tiettävästi maalaaman, vain kopiona tunnetun maalauksen Leda ja joutsen.

– Leda on siinä kuvattu hyvin tyytyväisen oloisena.

Anu Kaajan romaanissa Ledan tarina saa uudenlaisen tulkinnan. Rokokoo-ajalle tyypilliseen kerrontamuotoon kirjoitetussa teoksessa Ranskan maaseudulle hovista karkotettu henkilö ryhtyy ajankulukseen kirjoittamaan Ledan tarinaa uudelleen ja kirjoittaa näytelmällisiä kohtauksia kirjeissään.

– Minua kiinnosti mennä sisälle tekijän päähän. Hän ei itse ymmärrä tekoaan, vaan on itsepetoksen vallassa ja minua kiinnosti miten se tapahtuu ja miten kulttuuri tukee ja hiljaisesti hyväksyy tällaisen teon.

Kaajan romaani toimii kahdella tasolla: sen voi lukea kevytmielisenä rokokoo-hupailuna tai synkkänä kuvauksena seksuaalisesta väkivallasta ja valtasuhteista.

Vaikka Kaajan romaanin tapahtumat sijoittuvat etäännyttävästi 1700-luvulle, ei aihe ole nykylukijalle vieras. Viime syksynä ilmiöksi roihahtanut #metoo -kampanja tekee romaanista hätkähdyttävän ajankohtaisen.

Kirjeromaanin muotoon kirjoitetun Ledan kieli on 1700-luvun romaanille tyypillistä runollista, köynnösmäisesti kiemurtelevaa ja joka puolelle leviävää.

"Sallikaa minun selittää hieman tarkemmin tätä ajatustani tuottaa sanallinen tableau. Nimittäin tuo kertomus Ledasta ja joutsenesta, joka epäilemättä viihdytti jossain määrin Teitäkin, ei mielestäni kuitenkaan tuota parasta mahdollista tyydytystä, vaan minun täytyy, koen sen paitsi velvollisuudekseni myös ilokseni, esittää Teille vielä upeampi elämys, jotta voisitte kokea hurmiota todellisen kauneuden ääressä."

Anu Kaaja kertoo tutkineensa ja lukeneensa hyvin tarkkaan aikakauden kirjallisuutta, etenkin suomennettua, saadakseen käsityksen oikeanlaisesta kielestä. Hän ei pelännyt, että vanhahtava tyyli karkottaisi nykylukijan.

– Ihmisillä on tarve käydä fiktiivisessä menneisyydessä, se on turvallisempaa kuin nykyaika, Kaaja pohtii ja muistuttaa esimerkiksi epookkielokuvien suosiosta.

Hän kahlasi läpi muun muassa sellaisia 1700-luvun klassikkoja kuten Laurence Sternen Tristam Shandy, Rousseaun Tunnustuksia ja Choderlos de Laclos’n Vaarallisia suhteita.

Ja on markiisi de Sadekin mukana jossakin taustalla, Kaaja kertoo.

Kaaja käyttää hyväkseen myös draaman ja esseen kirjoittamisen keinoja. Visuaalisiakin elementtejä on mukana.

– Itselläni on käsikirjoittajan tausta, ja siihen verrattuna proosan kirjoittaminen on hyvinkin vapaata.

Uudenlaista romaani-ilmaisua hakevana ja ilmaisun rajoja tutkivana Anu Kaaja liittyy samaan joukkoon kuin myös viime vuonna julkaisseet Jaakko Yli-Juonikas(Jatkosota-Extra) ja myös Runeberg-ehdokkaana oleva Miki Liukkonen (O).

– Tänä päivänä ei painotekniikkakaan rajoita mitä voi tehdä, ja kirjailijat hakevat myös runouden puolelta vaikutteita ja ideoita proosaan. Kaiken alla on kuitenkin tarve sanoa jotain, Kaaja miettii.

Rokokoon ja valistuksen aika kiinnostaa Anu Kaajaa ja hän näkee siinä monia yhtymäkohtia nykyaikaan.

– Luokkaerot ja valtasuhteet ovat kiinnostavia, nykyäänkin niistä puhutaan yhä enemmän ja tänä päivänäkin esimerkiksi pukeutumisen ja sisustuksen kautta performoidaan omaa asemaa.

Turussa asuva Kaaja opiskeli käsikirjoittamista Englannissa Salfordin yliopistossa, jossa hän oppi hollywoodmaista tarinankerronnan kaavaa, josta hän sittemmin hakeutui runojen avulla irti.

– Mutta huomasin, että runot alkoivat tarinallistua, joten ehkä minulla on enemmän taipumusta tarinankerrontaan.

Kirjoittajana Kaaja kuvailee itseään suorittavaksi.

– Minun pitää suostutella ja lahjoa itseni kirjoittamaan, mutta uskon enemmän porkkanan kuin kepin voimaan, hän naurahtaa.

Anu Kaaja

Syntynyt 1984 Tampereella.

Nykyisin Turussa asuva kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Salfordin yliopistosta.

Käynyt Kriittisen korkeakoulun kirjoittajalinjan.

Esikoisteos, surrealistinen novellikokoelma Muodonmuuttoilmoitus, oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.

Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuuspalkintoehdokas (2016).

Keväällä 2017 Kaaja sai esikoiskirjastaan Jarkko Laine -palkinnon.

Runeberg-palkintoehdokas Leda on Kaajan ensimmäinen romaani.

Written by:

Mia Grönstrand

Ota yhteyttä