Runeberg

Seilin naiset romaanin esikuvana – Johanna Holmström halusi tutkia suomalaisen naisen hulluutta, ja löysi herkullisen tutkimusaineiston romaanilleen

Johanna Holmström

Juha Perämäki

HELSINKI | Halu kirjoittaa ja käsitellä suomalaisten naisten hulluutta johdatti kirjailija Johanna Holmströmin tutkimusaineiston äärelle, joka samalla kiehtoi ja ahdisti.

Lähdemateriaalia etsiessä hakukone Google antoi ensimmäisenä osuman tutkija, sosiologi Jutta Ahlbeckin väitöskirjaan, jonka tutkimusmateriaalina olivat suomalaiset 1900-luvun alun mielisairaaloiden potilasasiakirjat.

Materiaali johdatti Holmströmin Seilin saarelle, jossa toimi vielä naisten mielisairaala vuoteen 1962 saakka.

– Luin väitöksen ja matkustin Seilille ennen kuin päätin kirjoittaa aiheesta, Holmström kertoo.

Hän yöpyi nykyisin tutkijoita ja opiskelijoita pääosin majoittavassa, saaren entisessä sairaalarakennuksessa ja pelkäsi näkevänsä painajaisia.

– Mutta nukuin todella hyvin, hän hymähtää viiden vuoden takaisille ajatuksilleen.

Hän sanoo, että ristiriita saarelle tuotujen naisten synkkienkin kohtaloiden ja saaren kauneuden välillä oli hätkähdyttävä.

– Saari oli puutarhamainen paratiisi, jossa oli kauniita huviloita ja erikoisen kaunis sairaalarakennus, Holmström kertoo.

 Kirjoittaessani asuin ahtaasti lasten kanssa, ja kirjoitin jotta en olisi tullut hulluksi.

Silti kesti melkein vuosi ennen kuin Holmström kykeni kirjoittamaan Seilin naisista. Syntyi romaani Själarnas ö, Sielujen saari (Förlaget).

Aika etäännytti aiheesta, ja Holmström etäännytti itsensä myös sijoittamalla tapahtumat fiktiiviselle saarelle, Seilin nimi mainitaan vain kirjan alkupuheessa.

Kirjailija on hyödyntänyt Ahlbeckin väitöskirjan potilaskirjoja, mutta menneisyyden naisia kunnioittaakseen kirjan naiset ovat fiktiivisiä. Tarinoissa sekoittuvat useat eri todelliset henkilöt ja taustat.

– En halunnut käyttää heitä hyväksi enää uudestaan, Holmström sanoo.

Hän valitsi kolmelle aikakaudelle tyypilliset henkilöt, joita romaani tarkastelee. Esimerkiksi kirjan aloitushenkilö, lapsensa hukuttanut Kristiina, oli tyypillinen tapaus 1800 -luvulta, Holmström kertoo. Hän valitsi kirjoittaa aktiivisista toimijoista, jotka ymmärsivät tekonsa.

– He eivät olleet uhreja, Holmström muistuttaa.

Erityisesti Kristiinan kautta Holmström nostaa esiin edelleen tänä päivänäkin pitkälti vaietun aiheen: äitien väsymyksen.

– Hänessä on eniten myös minua itseäni. Kirjoittaessani asuin ahtaasti lasten kanssa, ja kirjoitin jotta en olisi tullut hulluksi, kahden lapsen äiti sanoo.

– Mikä meidät lopulta erottaa Kristiinasta, Holmström miettii.

Johanna Holmström

Syntynyt Sipoossa 1981.

Asuu Helsingin Vuosaaressa.

Kahden lapsen äiti.

Esikoisteos, novellikokoelma Inlåst och andra noveller, ilmestyi vuonna 2003.

Inlåst-novelli oli Sveriges Radion novellipalkintoehdokkaana vuonna 2004.

Novellikokoelma Camera Obscura (2009) sai ilmestymisvuonna ruotsinkielisen Ylen kirjallisuuspalkinnon ja ruotsalaisen Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinnon.

Muita teoksia: AsfaItsänglar (Itämaa) 2013, Hush Baby (Sulje silmäs pienoinen) 2015.

Lisää aiheesta

Runeberg-palkintoehdokas Asko Sahlberg on sivullisten ja ulkopuolisten ääni23.12.2017 11.15
Runeberg-ehdokas ruotii runoissaan väkivaltaa, syrjäytymistä ja maahanmuuttokriittisyyttä30.12.2017 08.00
Novelleja kirjoittava insinööri: "Suhteeni tekniikkaan on hyvin ambivalentti"2.1.2018 07.15
Marjo Niemen romaani kalvaa kanavan häpeän ja hädän syntyjuurille12.1.2018 19.35
Anu Kaajan Leda on kuin #metoo 1700-luvulta19.1.2018 09.52
Rosa Liksomin Everstinna viiltää vereslihalle27.1.2018 16.35
Miki Liukkosen O on mainettaan helpompi2.2.2018 21.20

Etusivulla nyt

Uusimmat: Runeberg

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat