Viihde

Leffa-arvio: Nuori tähti ja mesmeroija

ELOKUVA Epookkidraama tulkitsee vivahteikkaasti taiteilijan sielunelämää.

Maria Theresia von Paradista näyttelee Maria Dragus.

_

Maria Theresia von Paradis (1759–1824) oli itävaltalainen pianisti ja säveltäjä, joka sokeutui 3-vuotiaana. Koska von Paradiksen isä oli korkea-arvoinen hallintoneuvos ja hänen kummitätinsä oli keisarinna Maria Theresia, hän sai sokeudestaan huolimatta täyden taloudellisen tuen opiskeluun kielien, historian, maantiedon ja ennen kaikkea musiikin parissa.

Franz Mesmer (1734–1815) taas oli saksalainen lääkäri, joka kehitti teorian animaalisesta magnetismista, eli mesmerismistä ja tarjosi sitä hoitokeinoksi erilaisiin sairauksiin. Mesmer järjesteli julkisia näytöksiä vakuuttaakseen skeptisen tiedemaailman parannustaidoistaan.

Mesmerin perintö jäi elämään ainakin siinä, että 1800-luvun puolivälissä hänen oppinsa vaikutti hypnoosin keksimiseen.

Saksalaisen käsikirjoittaja-ohjaajan Barbara Albertin epookkidraama Mademoiselle Paradis kertoo ajanjaksosta, jolloin 18-vuotiaan von Paradiksen vanhemmat veivät tyttärensä Mesmerin hoitolaan. Muutkaan konstit eivät tuntuneet tepsivän mystillisen silmäsairauden hoitoon.

Albertin elokuva, joka pohjautuu Alissa Walserin romaaniin, käsittelee vaikuttavasti 1700-luvun wieniläisnaisen asemaa, aistillisuutta, ruumiillisuutta ja aikansa kastijärjestelmää, ylhäisöä ja rahvasta.

Von Paradista näyttelee Maria Dragus, joka muistetaan Michael HanekenValkoisesta nauhasta ja Cristian MungiunValmistujaisista. Hän tekee huikealla herkkyydellä muotokuvan Paradiksen henkisestä yksinäisyydestä, sivuutetusta tytöstä, joka vain pianoa täydellisesti soittamalla voi ansaita ulkokultaisten vanhempiensa hyväksynnän.

Sokeus ja siihen liittyvät epämääräiset, mätäpaiseitakin aiheuttavat hoidot ovat vieneet tytöltä vähäisenkin itsenäisyyden. Paradis ei ole niin sanotusti avioliittomateriaalia, mutta musiikilliset lahjat tekevät hänestä hovikelpoisen.

Elokuvassa tapahtuva ”ihme”, Paradiksen näkökyvyn elpyminen Mesmerin (Devid Striesow) hoitolassa, jää katsojan tulkittavaksi. Elpymisen taustalla lienee henkinen vapautuminen vanhempien rakkaudettomasta elämänpiiristä.

Samalla elokuva käsittelee kiintoisasti suggestiota, jolla Mesmer antaa toivoa potilailleen. Mesmerin potilaskunta, piiat, palvelijat ja rammat, laiminlyödyt lapset kertovat jokainen omia tarinoitaan, pieteetillä kirjoitettuja ja ohjattuja.

Vaikka Paradis on uhri nykyajan silmissä, ainakin tällä tavalla tulkittuna (Mesmerin koe-eläimenä ja vanhempiensa soittorasiana), Albertin ohjaus ei alenna häntä passiiviseksi marttyyriksi. Voimakastahtoisen naisen itsenäisyys merkitsee hänen tapauksessaan ankarat olosuhteet ylittävää, piilotettua, rikasta sielunelämää. Sitä Albertin elokuva tulkitsee aistillisesti.

Taitava kuvaus samastuu näköaistin rajoittuneisuuteen ja ruumiilliseen arkuuteen. Runollinen äänisuunnittelu avaa Paradiksen maailman herkin korvin kuultavaksi.

Jarno Lindemark

****

Mademoiselle Paradis

Ohjaus: Barbara Albert.

Näyttelijät: Maria-Victoria Dragus, Devid Striesow, Luka Miko, Katja Kolm.

Tyylilaji: Draama.

K7.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat