Paikalliset

Muistiluotsi tuli Porvooseenkin – "Kynnys on matala"

Henrietta Janhonen ja Teija Mikkilä käynnistävät parhaillaan Porvoossa ja Sipoossa Muistiluotsi-toimintaa. Muistisairaiden ja heidän läheistensä vertaisryhmät alkavat elokuussa.

Juha Perämäki

PORVOO  |  Porvoossa on alkanut uudenlainen muistisairaiden asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsi. Toiminnalle on hankittu tilat Kaivokadulta ja ensimmäiset muistisairaille ja heidän läheisilleen suunnatut tuki- ja vertaisryhmät pyörähtävät käyntiin elokuussa. Lisäksi vahvistetaan muistisairauksiin liittyvää vapaaehtoistoimintaa.

– Porvoossa on laaja toimintaverkosto, mutta eri toimijat eivät kohtaa. Muistiluotsi auttaa tässä. Verkostoidumme parhaillaan kaupungin eri toimijoiden kanssa ja selvitämme, millaista yhteistyötä voimme tehdä, Muistiluotsia Porvoossa vetävä muistiohjaaja Henrietta Janhonen kertoo.

Maakunnalliset Muistiluotsit ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä ja muodostavat koko maan kattavan verkoston. Valtakunnallista verkostoa koordinoi Muistiliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö tukee toimintaa Veikkauksen tuotoilla.

Itä-Uudenmaan Muistiluotsia hallinnoi Helsingin Alzheimer-yhdistys, joka on yksi Suomen vanhimmista muistiyhdistyksistä.

– Uudenmaan maakunta on niin laaja, että toiminta on täällä jaettu useampaan yksikköön. Muistiluotsi-toiminta aloitettiin Helsingissä viime vuonna, nyt on Porvoon ja Sipoon vuoro. Vaikka Alzheimer-yhdistys on tässä taustalla, on toiminta tarkoitettu kaikille muistisairaille, ei vain alzheimeria sairastaville, toiminnanjohtaja Teija Mikkilä korostaa.

Vertaisryhmät ovat suuressa roolissa nyt alkaneessa toiminnassa.

– Muistisairaat tarvitsevat tukea etenkin sairauden alkuvaiheessa, mutta mitä pitemmälle se etenee, siitä tulee myös lähipiirin sairaus. Siksi tarvitaan monenlaisia vertaisryhmiä. Suomessa on noin 200 000 muistisairasta, mutta muistisairaus koskettaa tavalla tai toisella noin 1,5 miljoonaa suomalaista, Mikkilä toteaa.

Kynnys osallistua erilaisiin ryhmiin aiotaan rakentaa hyvin matalaksi, ellei jopa olemattomaksi.

– Osallistuminen on usein vaikeaa varsinkin sairauden alkuvaiheessa, vaikka juuri silloin olisi tärkeää saada tietoa ja tukea. Sairauteen liittyy aloitekyvyttömyyttä ja masentuneisuuttakin. Lisäksi muistisairauteen liitetään yhä voimakkaasti häpeän tunnetta. Emme häpeä sydänsairautta, tai korkeaa verenpainetta, miksi muistisairauttakaan pitäisi hävetä? Kuitenkin se pidetään mieluusti salassa, vaikka muistisairauden kanssa voi elää kymmeniä vuosia hyvää elämää, Janhonen sanoo.

Kaikki ryhmät ovat kaksikielisiä.

– Kun sanat alkavat häviämään sairauden edetessä, on erittäin tärkeää saada toimia omalla äidinkielellään.

– Tuen ja toiminnan lisäksi tehtävämme on levittää myös tietoa siitä, kuinka kohdata muistisairas ihminen. Sairauden edetessä ystävät herkästi kaikkoavat. Mietitään turhaan, muistaako sairastunut minua enää. Sillä ei ole väliä, vaan tärkeintä on hyvä ilmapiiri, arvostava kohtaaminen juuri tässä hetkessä, Janhonen kertoo.

Muistiluotsi

Muistiluotsi tarjoaa ohjausta ja tietoa muistisairauksista, alueen palveluista ja arjen apukeinoista

Vertaisryhmät aloittavat toimintansa Porvoossa ja Sipoossa elokuussa.

Vertaislinja p. 0800 9 6000 on maksuton tukipuhelin muistisairaiden läheisille. Vertaislinja on avoinna joka päivä klo 17–21.

Muistineuvo p. 09 8766550, asiantuntuja neuvoo ja ohjaa ma, ti ja to klo 12–17 (0,08 €/min. + pvm). Samassa numerossa palvelee Minneslinjen ruotsiksi tiistaisin klo 14–17.

www.muistiluotsi.fi

Lisää aiheesta

Anna Pylkkänen tietää, että oikeilla keinoilla myös muistisairaiden tai syrjäytyneiden ääni saadaan kuulumaan21.4.2018 10.15
Muistisairaita vanhuksia jäi ilman valvontaa19.4.2018 06.25
Muistisairaita katoaa tuhansia vuosittain – Asiantuntija Sunnuntaisuomalaiselle: "Jos lapsia katoaisi sama määrä kuin vanhuksia, alkaisi hirveä rumba"11.3.2018 11.44

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat